List

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa.

Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas toisten mielestä kaikkia ei tarvitse moikata.

Tervehtiminen nousee säännöllisesti esiin myös mielipidepalstoilla ja kolumneissa. Viimeksi Turun Sanomien kolumnissa toimittaja antoi neljän askeleen ohjeet, joilla voi päästä eroon tervehdysongelmista.

Miksi tervehtiminen hämmentää?

Koska meillä ei tällä hetkellä ole selkeitä tervehtimisnormeja. Elämme jonkinlaista murrosvaihetta.

Reviirin kunnioitusta vai reagointia?

Suomessa on perinteisesti pidetty kohteliaana toisen tilan kunnioitusta. Sitä ettei turhaan astuta toisen ihmiseen kuplaan.

Kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan jaa vallalla olevia kohteliaisuusnormeja.

Osan mielestä on kohteliasta reagoida toisen ihmisen läsnäoloon. Niinpä he tervehtivät enemmän kuin ne, jotka painottavat toisen tilan kunnioitusta.

 

         

 

Yhä useampi suomalainen tuntuu toivovan enemmän tervehtimistä. Vertailuksi otetaan usein keskieurooppalaiset kulttuurit.

Ranskalainen versus suomalainen tervehtimiskulttuuri 

Olen tutkinut toiseen kulttuuriin muuttaneiden käsityksiä kohteliaisuudesta. Suomessa asuvat ranskalaiset ja Ranskassa asuvat tai asuneet suomalaiset keskustelivat aiheesta omissa fokusryhmissään.

Ranskassa tervehtiminen on kategorisempaa kuin Suomessa. Sen vuoksi suomalaista tervehtimiskulttuuria pidettiin monimutkaisempana kuin ranskalaista.

Ranskassa asuva suomalainen antoi esimerkin koulumatkalta: sanot päivää kaikille, jotka tulevat sinua vastaan. Kyseessä ei tarvitse olla toisen koululaisen vanhempi; tervehdit, koska henkilö tulee vastaan joka päivä. Suomessa sen sijaan on mietittävä, ketä tervehtii.

Naapureiden tervehtiminen aiheuttaa monille suomalaisille päänvaivaa, kun taas Ranskassa sääntö on selvä: jos et tervehdi naapuriasi, teidän suhteenne on erittäin huono. Ranskalaisten mielestä Suomessa sen sijaan on “ok”, jos naapurit eivät tervehdi toisiaan.

Ranskalaisilla oli erilaisia kokemuksia suomalaisista naapureistaan. Yhden naapurit aina tervehtivät – vaikka sitten pienellä päännyökkäyksellä tai tuskin kuultavalla hei-sanalla. Toinen kertoi ääriesimerkeistä: yksi naapuri ei edes vastaa tervehdykseen, mutta toisen kanssa jutellaan tervehdysten lomassa vähän suomeakin.

Ranskalaisten johtopäätös oli, että Suomessa ei ole yleistä sääntöä naapureiden tervehtimiseen.

Ranska, tervehtimisen mallimaa?

Vaikka Ranskassa tervehtiminen liitetään vahvasti kohteliaisuuteen, vaihtelua esiintyy sielläkin.

Työharjoittelussa Ranskassa olleet suomalaiset opiskelijat vertasivat kokemuksiaan. Etelä-Ranskan Toulousessa kaikki tervehtivät hostellissa, mikä toi aurinkoa päivään. Sen sijaan Pariisissa aulassa työskennellyt ei aina saanut vastausta bonjouriin. Opiskelija arveli, että pariisilaiset ovat niin kiireisiä.

Suomessa asuvat ranskalaiset olivat eri mieltä siitä, tervehditäänkö Ranskassa vai Suomessa enemmän bussinkuljettajaa. He päätyivät siihen, että Ranskassa on alueellisia eroja.

Tervehtimisestä keskustellaan Ranskassakin. Tuoreessa lehtijutussa ranskalaiset itse olivat huolestuneita tervehtimisen vähenemisestä varsinkin kaupungeissa ja asiointitilanteissa: myyjiä tervehditään vähemmän kuin ennen.

Tervehtimisen tulevaisuus Suomessa

Johtaako suomalaisen tervehtimiskulttuurin murros siihen, että meilläkin aletaan tervehtiä enemmän keskieurooppalaisen mallin mukaisesti?

Vaikka suomalaiset matkustavat ja kohtaavat yhä enemmän muita kulttuureita, globalisaatio on vain yksi vaikuttava tekijä.

Kyse on lopulta suomalaisista itsestään.

Mikäli enemmistö suomalaisista kokee, että on kohteliasta reagoida toiseen ihmiseen, tervehtiminen lisääntyy. Monelle tervehtiminen tuo iloa.

Jos taas suurin osa suomalaisista kokee tärkeämmäksi kunnioittaa toisen omaa tilaa, muutosta tuskin tapahtuu. Joka tapauksessa tervehtiminen herättänee tunteita Suomessa vielä pitkään.


Lisää tervehtimisestä: 

Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 1. jakso: Tervehdykset, 21.3.2018.

Yle Uutiset. Suomalainen tervehtimiskulttuuri hämmentää. 23.4.2018.

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3
October 4th, 2017

Lyonilaisia aamukohtaamisia

Aamulla lähdin viemään tyttöjä kouluun. Kuljin sisäpihan läpi rappukäytävään, jossa portaita kulkeva nainen huikkasi minulle tervehdyksen. Hän jatkoi kysymällä, onko […]

October 1st, 2017

Ensimmäinen kuukausi Lyonissa

Yksi kuukausi on vierähtänyt tutkijavaihdossa Lyonissa. Vierailen syksyn ICAR-laboratoriossa, joka on tunnettu puhekielen tutkimuksesta. Janne on viettänyt kesälomaansa, ja tytöt […]

June 10th, 2017

Kansainvälinen puhuttelukongressi INAR4 Helsingissä – illanvietto ja 1. päivä 8.6.2017

Kansainvälinen puhuttelukongressi INAR4 (The fourth meeting of the International Network of Address Research) järjestettiin Helsingin yliopistossa 8.–9.6.2017. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimi […]

June 10th, 2017

Kansainvälinen puhuttelukongressi INAR4 Helsingissä – 2. päivä 9.6.2017

Toisena INAR4-päivänä,  perjantaina 9.6.2017, olin aamun puheenjohtajana. Aamupäivän esitelmiä Hanna Lappalainen ja Kaarina Mononen puhuivat etunimien käytöstä vanhustenhoidossa sekä arkikeskusteluissa. […]

June 6th, 2017

Promootiotanssiaiset ja yökulkue: filosofisen tiedekunnan promootio 2017

Lauantaina 27.5.2017 kokoonnuimme klo 18 Vanhalle Ylioppilastalolle promootiotanssiaisiin. Paikka oli tähän tarkoitukseen mitä upein! Saimme myös nauttia koko illan orkesterin […]

June 3rd, 2017

Promootioretki: filosofisen tiedekunnan promootio 2017

Lauantaina 27.5.2017 klo 10 lähdimme promootioretkelle, joka on perinteisesti ollut purjehdus. Me kaikki promovoidut teimme kolmella laivalla pienen saaristokierroksen, ylioppilaslakit […]

June 3rd, 2017

Promootioakti ja promootiopäivälliset: filosofisen tiedekunnan promootio 2017

Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan 97. promootioakti järjestettiin 26.5.2017. Filosofisella tiedekunnalla on Suomen vanhimmat ja näyttävimmät promootioperinteet. Nykyään promootio voidaan järjestää, […]

June 3rd, 2017

Aktiharjoitus ja miekanhiojaiset: filosofisen tiedekunnan promootio 2017

Helatorstaina 25.5.2017 klo 15 filosofisen tiedekunnan promootio käynnistyi aktiharjoituksilla Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa. Paria tuntia aikaisemmin olivat alkaneet presidentti Mauno Koiviston […]

June 1st, 2017

Kohti promootiota: Floran päivä 13.5.2017

Filosofisen tiedekunnan promootio 2017 alkoi Floran päivän vietolla. Floran päivä on perinteisesti ollut ylioppilaiden kevätjuhla. Kun Turun Akatemia siirtyi Helsinkiin […]

March 10th, 2017

Someraivoa Sarkozyn vastaisella palstalla

Ranskassa pidetään tänä vuonna presidentinvaalit. Entistä presidenttiä Nicolas Sarkozya vastustava Facebook-sivusto toimii edelleen, vaikkei hän olekaan vaaleissa mukana. Avoimen FB-palstan […]