List

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla jopa ensimmäinen muisto suomalaisesta kohteliaisuudesta – tai ranskalaisesta näkökulmasta tulkittuna: sen puutteesta.

Kohteliaisuutta ei ilmaista pelkästään sanoin vaan myös elein. Ranskalaisille oven auki pitäminen on keskeinen osa kohteliaisuutta. Suomessa sen sijaan ovet ovat huomattavasti monimutkaisempi asia. Eräs pitkään Suomessa asunut ranskalainen oli edelleen epävarma siitä, kuuluuko suomalaiseen kohteliaisuuteen oven auki pitäminen.

Kuka avaa oven Suomessa?

Suomessa asuvat ranskalaiset kertoivat huomanneensa, että nuoret – kolmekymppiset – miehet olivat ryhtyneet avaamaan ovia.

Viisikymmentävuotiaan ranskalaisnaisen mukaan se ei varmaankaan johdu siitä, että miehet pitäisivät häntä vanhana. Syyksi arveltiin sitä vastoin nuorten miesten lisääntynyt matkustelu.

Ranskalainen pitää aina oven auki

Vajaa kolmekymmentävuotias ranskalaisnainen kertoi kokevansa mahdottomaksi sen, että ei pitäisi ovea auki. Tapa on liian syvään juurtunut. Muut ranskalaiset olivat samaa mieltä.

Suomessa tottumus oli kuitenkin aiheuttanut ongelmia. Ranskalainen totesi hymyillen, mitä hän oli joutunut oppimaan: ottamaan vastaan kasvoille tulevia ovia. Hän nimittäin odotti oven pysyvän auki. Toinen pitkään Suomessa asunut ranskalainen antoi neuvon: sinun täytyy oppia liukumaan kahden oven läpi.

Kohteliaisuutta vai taka-ajatuksia?

Suomessa oven avaamista ei aina tulkita myönteisesti. Suomalaiset itse antoivat esimerkkejä. Kun erään naisen aviomies oli avannut oven suomalaisnaiselle, tämän vastaus kuului: “Mitä sä kuvittelet tekeväs?” Oven auki pitäminen vihjasi naisen mielestä siis taka-ajatuksista.

Aina kysymys ei kuitenkaan ole sukupuoleen liittyvistä oletuksista. Suomalainen opiskelijanainen kertoi avanneensa oven kahdeksankymppiselle suomalaiselle miehelle, joka vastasi: “On se vähän raskas mut kyl mä saan sen itteki auki.”

Miksi Suomessa ei aina pidetä ovia auki?

Ranskalaisen kohteliaisuuden ytimessä on toiseen ihmiseen reagoiminen, sanalla tai eleellä. Suomessa puolestaan on kohteliasta kunnioittaa toisen ihmisen tilaa.  Sen vuoksi ovia ei pidetä aina auki,  tervehtiminen on vähäisempää ja hiljaisuuteen suhtaudutaan myönteisemmin kuin reagointikulttuureissa.

Vähäisempi reagoiminen näkyy myös siinä, etteivät suomalaiset välttämättä kiitä, jos toinen pitää ovea auki heille. Eräs pitkään Ranskassa asunut suomalainen totesi, että avatusta ovesta voi hipsiä hiljaa läpi. Hän tosin itse koki sen epäkohteliaaksi.

Oven avaamatta jättäminen ei välttämättä ole epäkohteliasta Suomessa. Eräs suomalaisnainen totesi, että kuudenkymmenen miljoonan asukkaan Ranskassa tarvitaan perifeeristä näköä toisten huomioimiseksi. Suomessa sitä vastoin ihmiset voivat elää omassa kuplassaan: heille ei tule mieleenkään, että joku voi tulla takaa.

Lisää aiheesta: 

Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 3. jakso: Ovet. 21.3.2018.

Isosävi, Johanna (hyväksytty/julkaistavana 13.7.2018) Cultural outsiders’ evaluations of (im)politeness in Finland and in FranceJournal of Politeness Research: Language, Behavior, Culture.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Category: Kohteliaisuus

1 2
August 24th, 2018

Pidätkö oven auki takana tulevalle?

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla […]

June 1st, 2018

Hiljaiset suomalaiset: myyttien ja todellisuuden välimaastossa

Hiljaiset suomalaiset on alati viljelty käsite. Se nousee esiin erityisesti silloin, kun tapojamme verrataan muihin kulttuureihin. Monikulttuurisesta asiakastyöstä kirjan kirjoittanut Marjut Nieminen varoitti […]

May 7th, 2018

Päivää ja bonjour: tervehtiminen Suomessa ja Ranskassa

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa. Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas […]

April 18th, 2018

Podcast-sarjani Ranskaa raakana!

Maaliskuussa 2018 aloitin oman podcast-sarjani Ranskaa raakana! Tarjoilen siellä kattauksen kieltä ja kulttuuria. Bon appétit! Kenelle? Vartin mittaiset podcastit sopivat kielenopettajille […]

January 25th, 2018

Muoti-ilmauksesta Macroniin: “Ça marche” ja “En marche”

  Kuulet ilmaisua toistuvasti kahviloissa ja ravintoloissa. Ystäväsi vastaavat sinulle niin. Lapsesi oppivat sen nopeasti kavereiltaan ranskalaisessa koulussa. Ça marche! Sopii! En […]

October 6th, 2017

Sinä, te, neiti vai rouva? – Puhuttelutavat Lyonissa

Puhuttelututkijana on kiinnostavaa havainnoida, miten ihmiset toimivat Lyonissa. Milloin saa sinutella ja milloin on syytä teititellä? Koska kutsutaan rouvaksi? Ja […]

October 4th, 2017

Lyonilaisia aamukohtaamisia

Aamulla lähdin viemään tyttöjä kouluun. Kuljin sisäpihan läpi rappukäytävään, jossa portaita kulkeva nainen huikkasi minulle tervehdyksen. Hän jatkoi kysymällä, onko […]

February 16th, 2017

Ranskalaiset neidit, rouvat ja herrat

Suomessa neidittely, rouvittelu tai herroittelu ei ole kovin yleistä. Sen sijaan Ranskassa näitä puhutteluja käytetään yhä, vaikka niiden käyttö onkin […]

February 12th, 2017

Ketä Ranskassa saa sinutella?

Ranskassa tehdään ero sinuttelun ja teitittelyn välillä kuten Suomessakin. Näitä muotoja ei kuitenkaan käytetä samalla tavalla kuin meillä. Sinutteluun tottuneen […]

January 30th, 2017

Kulttuurit kohtaavat Starbucks-kahviloissa: Saanko mä tähän sun etunimen vielä?

Amerikkalainen kahvilaketju Starbucks rantautui Suomeen toukokuussa 2012. Helsingin Sanomissa kiinnitettiin huomiota etunimen käyttöön: Itse kahvila vaikuttaa ensi silmäyksellä tavanomaiselta. Lasivitriini […]