List

Hanna Lappalainen ja Pirkko Nuolijärvi avasivat puhuttelutapahtuman.

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna Lappalainen.

Kaikille avoin kokemuksellinen työpaja

Päivä käynnistyi kokemuksellisella työpajalla, jonka aluksi nautittiin aamiaista.

Kulttuurit kohtasivat tarjoiluissa: croissantteja ja vispipuuroa.

Aamiaisen lomassa osallistujat pelasivat puhuttelubingoa. Heille jaettiin ruudukot, joissa oli erilaisia puhuttelumuotoja.

Puhuttelubingon ruudukko.

Osallistujien tehtävänä oli tarkkailla, miten heitä puhuteltiin tai kuinka he itse puhuttelivat toisia. Sinuteltiinko vai teititeltiinkö? Käytettiinkö nimiä?

Puhuttelubingo käynnissä! Tutkimushankkeen jäsen Eva Havu puhutteli työpajan osallistujia monin eri tavoin.

Bingon jälkeen tutkimushankkeen jäsenet esittivät suomen kielellä puhutteludraamoja, jotka sijoittuivat eri kulttuureihin. Osallistujat pääsivät kokemaan, miltä kuulostaa töykeä ranskalainen virkailija tai hellittelysanoja viljelevä unkarilainen torikauppias.

Unkarilainen torikauppias Ildikó Vecsernyés yrittää myydä “tähtöselleen” ja “kullannupulleen”, Urte Liepuoniutelle, vihanneksia.

Venäläisen lääkärin vastaanotolla  kävi ilmi, että sairaanhoitajaa, lääkäriä ja potilasta puhutellaan eri tavoin.

Nuorella Takahikiän Sanomien toimittajalla oli puolestaan vaikeuksia päättää, kuinka puhutella 60-vuotiasta yritysjohtajaa tämän syntymäpäivähaastattelussa. Nuori toimittaja yrittää vältellä puhuttelua, välillä teitittelee, kunnes lipsauttaa sinuttelun. Eräs työpajan osallistuja kommentoi pienryhmäkeskusteluissa, että tämä drama ei tuntunut parodialta vaan täysin todelta.

Takahikiän Sanomien toimittaja Laura Setälä haastattelee 60-vuotiasta yritysjohtajaa, Urte Liepuoniutea.

Helsingin Sanomat osallistui työpajaan. Jutun yhteydessä on myös videopätkiä draamoista.

Eri alojen ammattilaiset puhutteluvalintojen äärellä

Aamun työpajan jälkeen tutkimushankkeen jäsenet esittelivät, mitä he olivat saaneet tutkimuksissaan selville. Ensimmäisessä osiossa tarkasteltiin eri alojen ammattilaisten puhutteluvalintoja.

Ramona Lepik kertoi suomen kielen gradustaan, jossa hän tarkasteli Helsingin ja Tallinnan satamavirkailijoiden puhuttelukäytänteitä.

Ramona Lepik.

Lepikin tutkimukseen osallistuneet helsinkiläisvirkailijat kertoivat käyttävänsä suomeksi sekä sinuttelua että teitittelyä, kun taas Tallinnassa virkailijat raportoivat teitittelevänsä viroksi, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Kiinnostavaa oli se, että Tallinnan virkailijat sinuttelivat suomeksi enemmän kuin Helsingin virkailijat. He olivat ehkä “ylioppineet” sen, että Suomessa teitittely on yleistä.

Marko Marttila tarkasteli kandidaatintutkimuksessaan pappien puhutteluvalintoja hautauskeskusteluissa.  Monet keskustelut aloitettiin teititellen, mutta niiden aikana siirryttiin sinutteluun, joko papin tai omaisen aloitteesta. Erityisesti nuorehkot naispapit käyttivät teitittelyä.

Kaarina Mononen kertoi etunimipuhuttelusta vanhustenhoidossa. Etunimen käytöllä on monia funktioita: puhe voidaan kohdistaa oikealle henkilölle, vanhuksen huomiota voidaan ylläpitää ja hänet voidaan huomioida yksilöllisesti. Etunimipuhuttelulla voidaan ilmaistaa läheisyyttä, luoda hyvää ilmapiiriä ja säädellä vuorovaikutusta.

Media ja puhuttelutapojen murros

Mediaa käsittelevän osuuden aloitti Maria Fremer, joka kertoi, miten sinuttelu syrjäytti teitittelyn Ruotsissa. Väitöskirjassaan Fremer on tarkastellut aihetta mainoselokuvissa käytettyjen puhuttelumuotojen kautta.

Maria Fremer.

Fremer totesi, että ennen 1960-luvun lopun sinuttelureformia Ruotsissa käytettiin monimutkaista tittelipuhuttelua ja alemmassa asemassa olevia teititeltiin ni-pronominilla. Sen vuoksi ni-pronominilla on edelleen negatiivinen konnotaatio Ruotsissa. Kuninkaallisia puolestaan puhutellaan tittelein; heitäkään ei sovi teititellä. Ruotsin kielen puhuttelusta voi lukea lisää Hufvudstadsbladetin tekemästä Fremerin haastattelusta ja koko tapahtumaa koskevasta jutusta.

Pirkko Nuolijärvi valotti puhuttelutapojen muutosta suomalaisissa presidentinvaalikeskusteluissa 1990-luvulta lähtien.

Pirkko Nuolijärvi.

Nuolijärven tutkimus osoitti, että toimittajat ovat teititelleet presidenttiehdokkaita kautta aikojen, mutta ehdokkaiden keskinäinen puhuttelu on muuttunut sinuttelevaan suuntaan. Martti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn sinuttelivat toisiaan vain harvoin. Tarja Halonen ja Esko Ahokin enimmäkseen teitittelivät toisiaan keskusteluissa. Sen sijaan Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö sinuttelivat.

Eva Havu kysyi esityksessään, heijastaako media yleistä puhuttelukäytänteiden muutosta Ranskassa. Perinteisesti Ranskassa on teititelty paljon, mutta joillakin Internetin keskustelupalstoilla sinuttelu on yleistä – ei kuitenkaan kaikilla. Havun mukaan on mahdollista, että nettisinuttelu jää muoti-ilmiöksi kuten vuoden 1968 sinuttelureformi Ranskassa. Edelleenkään ranska ei ole sinutteleva kieli.

Ulla Tuomarla jatkoi median tarkastelua puhumalla somesta ja vihapuheesta. Maahanmuuttoa koskevissa Suomi24-keskusteluissa käytetään usein persoonattomia rakenteita ja keksitään uudissanoja moderoinnin välttämiseksi.

Kielet ja kulttuurit vertailussa

Ksenia Eskola ja Maria Lind puhuivat suomalaisista puhuttelijoina ja puhuteltavina Venäjällä. Suomen ja Venäjän puhuttelukäytännöissä on eroja, jotka voivat aiheuttaa hankaluuksia Venäjälle muuttaville suomalaisille: Venäjällä teititellään enemmän ja käytetään runsaasti etunimistä tehtyjä deminutiivejä eli virallisista nimistä muodostettuja neutraaleja, lyhennettyjä muotoja. Myös suomalaisille vieras puhuttelumuoto teitittely etunimen kanssa on Venäjällä mahdollinen.

Tuuli Holttinen ja allekirjoittanut pohtivat esityksessään, onko ranskan sinuttelu ja teitittely – tu ja vous – mahdoton tehtävä suomalaisille ranskanpuhujille.

Tuuli Holttinen ja Johanna Isosävi.

Holttisen tutkimuksen mukaan edistyneet ranskan opiskelijat osasivat jo hyvin tehdä valinnan sinuttelun ja teitittelyn välillä. Toisinaan suomalaiset kuitenkin korostivat liikaakin kielten eroja ja sinuttelivat jopa vähemmän kuin syntyperäiset ranskalaiset. Ranskaa opettelevia voi lohduttaa tieto siitä, että monissa tilanteissa ei ole vain yhtä oikeaa puhuttelumuotoa. Oman tutkimukseni mukaan ranskalaisista opettajistakin osa sinuttelee ja osa teitittelee opiskelijoitaan. Esityksessämme vinkkasimme, että puhuttelun kiemuroita voi opiskella tutustumalla autenttisiin materiaaleihin kuten kirjoihin, elokuviin ja keskustelupalstoihin ja oleskelemalla Ranskassa.

Ildikó Vecsernyés kertoi esityksessään, miten Suomen ja Unkarin pääministereitä puhutellaan Facebookissa. Suomen pääministeriä Juha Sipilää enimmäkseen sinuteltiin. Sen sijaan Unkarin pääministerin, Viktor Orbánin, puhuttelu riippui siitä, miten puhuja häneen suhtautui. Kannustavissa kommenteissa Orbánia teititeltiin, mutta vastustavissa kommenteissa häntä sinuteltiin.

Paneelikeskustelu: Saako sinutella vai täytyykö teititellä?

Päivä huipentui paneelikeskusteluun Saako sinutella vai täytyykö teititellä?, jonka tallenne on vapaasti katsottavissa. Keskusteluun osallistuivat Marianne Laaksonen (Kotus), Hanna Lappalainen (Helsingin yliopisto), Matti Rönkä (Yle), Mikko Sarjanen (Atomirotta) ja  Kaarina Suonperä. Puheenjohtajana toimi Pirkko Nuolijärvi.

Panelistit: Suonperä, Rönkä, Lappalainen, Laaksonen ja Sarjanen.

Nuolijärvi kysyi ensin panelisteilta, sopiiko heitä sinutella. Kaikki suostuivat auliisti – vaikka Sarjanen ensin vitsailikin, ettei se missään tapauksessa käy.

Panelistit liittivät teitittelyn ikään: miespanelistit varsinkin iäkkäisiin naisiin. Tosin Suonperä totesi, että iäkkäitä herrojakin sopii teititellä.

Koska Suomessa teitittely kytketään voimakkaasti ikään, se tuo omat ongelmansa.  Suonperä kertoi, että erään yrityksen johto vaati teitittelemään asiakkaita. Mutta keski-ikäiset naiset eivät pitäneet siitä: he kokivat, että heitä pidettiin vanhoina! Lappalainen kehotti yrityksiä konsultoimaan kielentutkijoita puhuttelun valinnassa.

Viranomaisviestinnässä sinuttelu on lisääntynyt. Laaksonen pohtikin, voitaisiinko tulevaisuudessa kysyä, miten ihminen haluaa tulla puhutelluksi. Kotuksen erityisasiantuntija Aino Piehl yleisöstä muistutti, että kehitystä on todellakin tapahtunut: ennen vanhaan viranomaisviestinnässä ei puhuteltu lainkaan!

Laaksosen mielestä kirjallisessa viranomaisviestinnässä, esimerkiksi ohjeita annettaessa, sinuttelu on selkein puhutteluratkaisu. Rönkä löysi kuitenkin teitittelystäkin hyviä puolia. Kun viranomainen teitittelee, koet olevasi samalla viivalla muiden kanssa. Ja kun valitat, koet valittavasi nimenomaan viranomaiselle.

Lappalainen muistutti, että sinuttelusta on suomessa eri muotoja: “otat sä”, “otatko” tai “otatko sinä”. Sarjanen kokee, että hänen kaveripiirissään “sinä” tuntuu jo muodolliselta, ikään kuin teitittelyltä. Sarjanen havainnollisti tätä esimerkillä. Kun häneltä kysytään “Tuleeko sinulle jotain?”, hän haluaisi vastata: “Ei tarvi sinutella, saa sä-tellä”. Rönkä totesikin osuvasti, että “sinä” on “semi-te”.

Toisinaan puhuttelun välttäminenkin on mahdollista. Laaksonen kertoi rakastavansa passiivia, hienovaraista kohteliaisuuskeinoa.

Mikä on sinuttelun ja teitittelyn tulevaisuus? Rönkä totesi olevan päivänselvää, että sinuttelu valtaa entistä enemmän alaa. Hän mainitsi vanhan säännön mediassa: muita kuin urheilijoita ja eläimiä on teititeltävä. Mutta nykyään mediassa usein sinutellaan.

Vastakkaisia virtauksia tuntuu kuitenkin olevan liikkeellä. Äidinkielenopettaja Maarit Nopsanen yleisöstä sanoi, että nuorille teitittely onkin yllättäen tuttua. Tilanne on muuttunut hänen omasta nuoruudestaan.

Teitittely on Lappalaisenkin mukaan yleistynyt asiakaspalvelussa. Juttelin itse lukiolaisten kanssa heille järjestetyssä työpajassa, joka pidettiin paneelikeskustelun jälkeen. Asiakaspalvelussa työskentelevät nuoret pitivät itsestään selvänä, että asiakasta teititellään, vaikka työnantaja ei ollut antanut mitään ohjeistusta puhuttelun suhteen. Samaa viestiä olen kuullut aikaisemmin omilta opiskelijoiltani.

Valinta sinuttelun ja teitittelyn välillä ei ole aina helppoa. Lappalainen totesi, että toinen pahastuu sinuttelusta, toinen teitittelystä. Hänen vinkkinsä kuuluu: jos olet epävarma, aloita teitittelyllä. Lappalainen toivoo myös armeliaisuutta: Jos teitittelymuoto menee väärin, älä pahastu. Ole pikemminkin iloinen siitä, että toinen yritti olla kohtelias.

Lisää aiheesta:
Isosävi, Johanna & Lappalainen, Hanna (toim.) 2015. Saako sinutella vai täytyykö teititellä? Tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Category: Kulttuurien välinen vuorovaikutus

1 2
October 5th, 2018

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muualla, Tiedekulma

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna […]

August 24th, 2018

Pidätkö oven auki takana tulevalle?

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla […]

July 11th, 2018

Hongkong: välietappi konferenssimatkalla

Minulla oli ilo pysähtyä kaksi kertaa Hongkongissa matkallani Sociolinguistics Symposium 22:een, joka järjestettiin Uuden-Seelannin Aucklandissa (27.–30.6.2018). Vietin Hongkongissa yhden yön […]

June 11th, 2018

8. Intercultural Pragmatics -kongressi 2018 Kyproksella

Saavuin Kyproksen pääkaupunkiin Nikosiaan illan pimentyessä. Kun seuraavana aamuna avasin parvekkeen oven, vastassani oli lempeä tuulahdus ja palmujen reunustama näkymä. 8. International […]

June 1st, 2018

Hiljaiset suomalaiset: myyttien ja todellisuuden välimaastossa

Hiljaiset suomalaiset on alati viljelty käsite. Se nousee esiin erityisesti silloin, kun tapojamme verrataan muihin kulttuureihin. Monikulttuurisesta asiakastyöstä kirjan kirjoittanut Marjut Nieminen varoitti […]

May 7th, 2018

Päivää ja bonjour: tervehtiminen Suomessa ja Ranskassa

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa. Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas […]

April 18th, 2018

Podcast-sarjani Ranskaa raakana!

Maaliskuussa 2018 aloitin oman podcast-sarjani Ranskaa raakana! Tarjoilen siellä kattauksen kieltä ja kulttuuria. Bon appétit! Kenelle? Vartin mittaiset podcastit sopivat kielenopettajille […]

January 25th, 2018

Muoti-ilmauksesta Macroniin: “Ça marche” ja “En marche”

  Kuulet ilmaisua toistuvasti kahviloissa ja ravintoloissa. Ystäväsi vastaavat sinulle niin. Lapsesi oppivat sen nopeasti kavereiltaan ranskalaisessa koulussa. Ça marche! Sopii! En […]

October 28th, 2017

Kun tutkija pyytää päästä arkeesi…

Kielentutkijana olen kiinnostunut siitä, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tutkijoiden työhön liittyy kuitenkin paradoksi: haluaisimme tietää, miten ihmiset puhuvat, […]

October 28th, 2017

Ranskalaista arkea: muista toivotus eron hetkellä

Ranskassa tapaamisen ja eron hetket ovat tärkeitä. Kohdatessa tervehditään: bonjour tai illalla bonsoir. Ystävien kanssa ja epämuodollisissa tilanteissa poskipusut, la bise, kuuluvat asiaan. Niiden määrä […]