List

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla jopa ensimmäinen muisto suomalaisesta kohteliaisuudesta – tai ranskalaisesta näkökulmasta tulkittuna: sen puutteesta.

Kohteliaisuutta ei ilmaista pelkästään sanoin vaan myös elein. Ranskalaisille oven auki pitäminen on keskeinen osa kohteliaisuutta. Suomessa sen sijaan ovet ovat huomattavasti monimutkaisempi asia. Eräs pitkään Suomessa asunut ranskalainen oli edelleen epävarma siitä, kuuluuko suomalaiseen kohteliaisuuteen oven auki pitäminen.

Kuka avaa oven Suomessa?

Suomessa asuvat ranskalaiset kertoivat huomanneensa, että nuoret – kolmekymppiset – miehet olivat ryhtyneet avaamaan ovia.

Viisikymmentävuotiaan ranskalaisnaisen mukaan se ei varmaankaan johdu siitä, että miehet pitäisivät häntä vanhana. Syyksi arveltiin sitä vastoin nuorten miesten lisääntynyt matkustelu.

Ranskalainen pitää aina oven auki

Vajaa kolmekymmentävuotias ranskalaisnainen kertoi kokevansa mahdottomaksi sen, että ei pitäisi ovea auki. Tapa on liian syvään juurtunut. Muut ranskalaiset olivat samaa mieltä.

Suomessa tottumus oli kuitenkin aiheuttanut ongelmia. Ranskalainen totesi hymyillen, mitä hän oli joutunut oppimaan: ottamaan vastaan kasvoille tulevia ovia. Hän nimittäin odotti oven pysyvän auki. Toinen pitkään Suomessa asunut ranskalainen antoi neuvon: sinun täytyy oppia liukumaan kahden oven läpi.

Kohteliaisuutta vai taka-ajatuksia?

Suomessa oven avaamista ei aina tulkita myönteisesti. Suomalaiset itse antoivat esimerkkejä. Kun erään naisen aviomies oli avannut oven suomalaisnaiselle, tämän vastaus kuului: “Mitä sä kuvittelet tekeväs?” Oven auki pitäminen vihjasi naisen mielestä siis taka-ajatuksista.

Aina kysymys ei kuitenkaan ole sukupuoleen liittyvistä oletuksista. Suomalainen opiskelijanainen kertoi avanneensa oven kahdeksankymppiselle suomalaiselle miehelle, joka vastasi: “On se vähän raskas mut kyl mä saan sen itteki auki.”

Miksi Suomessa ei aina pidetä ovia auki?

Ranskalaisen kohteliaisuuden ytimessä on toiseen ihmiseen reagoiminen, sanalla tai eleellä. Suomessa puolestaan on kohteliasta kunnioittaa toisen ihmisen tilaa.  Sen vuoksi ovia ei pidetä aina auki,  tervehtiminen on vähäisempää ja hiljaisuuteen suhtaudutaan myönteisemmin kuin reagointikulttuureissa.

Vähäisempi reagoiminen näkyy myös siinä, etteivät suomalaiset välttämättä kiitä, jos toinen pitää ovea auki heille. Eräs pitkään Ranskassa asunut suomalainen totesi, että avatusta ovesta voi hipsiä hiljaa läpi. Hän tosin itse koki sen epäkohteliaaksi.

Oven avaamatta jättäminen ei välttämättä ole epäkohteliasta Suomessa. Eräs suomalaisnainen totesi, että kuudenkymmenen miljoonan asukkaan Ranskassa tarvitaan perifeeristä näköä toisten huomioimiseksi. Suomessa sitä vastoin ihmiset voivat elää omassa kuplassaan: heille ei tule mieleenkään, että joku voi tulla takaa.

Lisää aiheesta: 

Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 3. jakso: Ovet. 21.3.2018.

Isosävi, Johanna (hyväksytty/julkaistavana 13.7.2018) Cultural outsiders’ evaluations of (im)politeness in Finland and in FranceJournal of Politeness Research: Language, Behavior, Culture.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Category: Kulttuurien välinen vuorovaikutus

1 2
August 24th, 2018

Pidätkö oven auki takana tulevalle?

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla […]

July 11th, 2018

Hongkong: välietappi konferenssimatkalla

Minulla oli ilo pysähtyä kaksi kertaa Hongkongissa matkallani Sociolinguistics Symposium 22:een, joka järjestettiin Uuden-Seelannin Aucklandissa (27.–30.6.2018). Vietin Hongkongissa yhden yön […]

June 11th, 2018

8. Intercultural Pragmatics -kongressi 2018 Kyproksella

Saavuin Kyproksen pääkaupunkiin Nikosiaan illan pimentyessä. Kun seuraavana aamuna avasin parvekkeen oven, vastassani oli lempeä tuulahdus ja palmujen reunustama näkymä. 8. International […]

June 1st, 2018

Hiljaiset suomalaiset: myyttien ja todellisuuden välimaastossa

Hiljaiset suomalaiset on alati viljelty käsite. Se nousee esiin erityisesti silloin, kun tapojamme verrataan muihin kulttuureihin. Monikulttuurisesta asiakastyöstä kirjan kirjoittanut Marjut Nieminen varoitti […]

May 7th, 2018

Päivää ja bonjour: tervehtiminen Suomessa ja Ranskassa

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa. Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas […]

April 18th, 2018

Podcast-sarjani Ranskaa raakana!

Maaliskuussa 2018 aloitin oman podcast-sarjani Ranskaa raakana! Tarjoilen siellä kattauksen kieltä ja kulttuuria. Bon appétit! Kenelle? Vartin mittaiset podcastit sopivat kielenopettajille […]

January 25th, 2018

Muoti-ilmauksesta Macroniin: “Ça marche” ja “En marche”

  Kuulet ilmaisua toistuvasti kahviloissa ja ravintoloissa. Ystäväsi vastaavat sinulle niin. Lapsesi oppivat sen nopeasti kavereiltaan ranskalaisessa koulussa. Ça marche! Sopii! En […]

October 28th, 2017

Kun tutkija pyytää päästä arkeesi…

Kielentutkijana olen kiinnostunut siitä, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tutkijoiden työhön liittyy kuitenkin paradoksi: haluaisimme tietää, miten ihmiset puhuvat, […]

October 28th, 2017

Ranskalaista arkea: muista toivotus eron hetkellä

Ranskassa tapaamisen ja eron hetket ovat tärkeitä. Kohdatessa tervehditään: bonjour tai illalla bonsoir. Ystävien kanssa ja epämuodollisissa tilanteissa poskipusut, la bise, kuuluvat asiaan. Niiden määrä […]

March 6th, 2017

Ranskalaisten elokuvien tekstityksissä teititellään

Kääntäjän ansiosta ei tarvitse osata kieltä nauttiakseen ranskalaisista elokuvista. Jos olet jo opiskellut ranskaa, elokuvat tekstityksineen tarjoavat oivan mahdollisuuden harjoitteluun. […]