List

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa.

Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas toisten mielestä kaikkia ei tarvitse moikata.

Tervehtiminen nousee säännöllisesti esiin myös mielipidepalstoilla ja kolumneissa. Viimeksi Turun Sanomien kolumnissa toimittaja antoi neljän askeleen ohjeet, joilla voi päästä eroon tervehdysongelmista.

Miksi tervehtiminen hämmentää?

Koska meillä ei tällä hetkellä ole selkeitä tervehtimisnormeja. Elämme jonkinlaista murrosvaihetta.

Reviirin kunnioitusta vai reagointia?

Suomessa on perinteisesti pidetty kohteliaana toisen tilan kunnioitusta. Sitä ettei turhaan astuta toisen ihmiseen kuplaan.

Kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan jaa vallalla olevia kohteliaisuusnormeja.

Osan mielestä on kohteliasta reagoida toisen ihmisen läsnäoloon. Niinpä he tervehtivät enemmän kuin ne, jotka painottavat toisen tilan kunnioitusta.

 

         

 

Yhä useampi suomalainen tuntuu toivovan enemmän tervehtimistä. Vertailuksi otetaan usein keskieurooppalaiset kulttuurit.

Ranskalainen versus suomalainen tervehtimiskulttuuri 

Olen tutkinut toiseen kulttuuriin muuttaneiden käsityksiä kohteliaisuudesta. Suomessa asuvat ranskalaiset ja Ranskassa asuvat tai asuneet suomalaiset keskustelivat aiheesta omissa fokusryhmissään.

Ranskassa tervehtiminen on kategorisempaa kuin Suomessa. Sen vuoksi suomalaista tervehtimiskulttuuria pidettiin monimutkaisempana kuin ranskalaista.

Ranskassa asuva suomalainen antoi esimerkin koulumatkalta: sanot päivää kaikille, jotka tulevat sinua vastaan. Kyseessä ei tarvitse olla toisen koululaisen vanhempi; tervehdit, koska henkilö tulee vastaan joka päivä. Suomessa sen sijaan on mietittävä, ketä tervehtii.

Naapureiden tervehtiminen aiheuttaa monille suomalaisille päänvaivaa, kun taas Ranskassa sääntö on selvä: jos et tervehdi naapuriasi, teidän suhteenne on erittäin huono. Ranskalaisten mielestä Suomessa sen sijaan on “ok”, jos naapurit eivät tervehdi toisiaan.

Ranskalaisilla oli erilaisia kokemuksia suomalaisista naapureistaan. Yhden naapurit aina tervehtivät – vaikka sitten pienellä päännyökkäyksellä tai tuskin kuultavalla hei-sanalla. Toinen kertoi ääriesimerkeistä: yksi naapuri ei edes vastaa tervehdykseen, mutta toisen kanssa jutellaan tervehdysten lomassa vähän suomeakin.

Ranskalaisten johtopäätös oli, että Suomessa ei ole yleistä sääntöä naapureiden tervehtimiseen.

Ranska, tervehtimisen mallimaa?

Vaikka Ranskassa tervehtiminen liitetään vahvasti kohteliaisuuteen, vaihtelua esiintyy sielläkin.

Työharjoittelussa Ranskassa olleet suomalaiset opiskelijat vertasivat kokemuksiaan. Etelä-Ranskan Toulousessa kaikki tervehtivät hostellissa, mikä toi aurinkoa päivään. Sen sijaan Pariisissa aulassa työskennellyt ei aina saanut vastausta bonjouriin. Opiskelija arveli, että pariisilaiset ovat niin kiireisiä.

Suomessa asuvat ranskalaiset olivat eri mieltä siitä, tervehditäänkö Ranskassa vai Suomessa enemmän bussinkuljettajaa. He päätyivät siihen, että Ranskassa on alueellisia eroja.

Tervehtimisestä keskustellaan Ranskassakin. Tuoreessa lehtijutussa ranskalaiset itse olivat huolestuneita tervehtimisen vähenemisestä varsinkin kaupungeissa ja asiointitilanteissa: myyjiä tervehditään vähemmän kuin ennen.

Tervehtimisen tulevaisuus Suomessa

Johtaako suomalaisen tervehtimiskulttuurin murros siihen, että meilläkin aletaan tervehtiä enemmän keskieurooppalaisen mallin mukaisesti?

Vaikka suomalaiset matkustavat ja kohtaavat yhä enemmän muita kulttuureita, globalisaatio on vain yksi vaikuttava tekijä.

Kyse on lopulta suomalaisista itsestään.

Mikäli enemmistö suomalaisista kokee, että on kohteliasta reagoida toiseen ihmiseen, tervehtiminen lisääntyy. Monelle tervehtiminen tuo iloa.

Jos taas suurin osa suomalaisista kokee tärkeämmäksi kunnioittaa toisen omaa tilaa, muutosta tuskin tapahtuu. Joka tapauksessa tervehtiminen herättänee tunteita Suomessa vielä pitkään.


Lisää tervehtimisestä: 

Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 1. jakso: Tervehdykset, 21.3.2018.

Yle Uutiset. Suomalainen tervehtimiskulttuuri hämmentää. 23.4.2018.

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Category: Kulttuurien välinen vuorovaikutus

9 posts
May 7th, 2018

Päivää ja bonjour: tervehtiminen Suomessa ja Ranskassa

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa. Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas […]

April 18th, 2018

Podcast-sarjani Ranskaa raakana!

Maaliskuussa 2018 aloitin oman podcast-sarjani Ranskaa raakana! Tarjoilen siellä kattauksen kieltä ja kulttuuria. Bon appétit! Kenelle? Vartin mittaiset podcastit sopivat kielenopettajille […]

January 25th, 2018

Muoti-ilmauksesta Macroniin: “Ça marche” ja “En marche”

  Kuulet ilmaisua toistuvasti kahviloissa ja ravintoloissa. Ystäväsi vastaavat sinulle niin. Lapsesi oppivat sen nopeasti kavereiltaan ranskalaisessa koulussa. Ça marche! Sopii! En […]

October 28th, 2017

Kun tutkija pyytää päästä arkeesi…

Kielentutkijana olen kiinnostunut siitä, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tutkijoiden työhön liittyy kuitenkin paradoksi: haluaisimme tietää, miten ihmiset puhuvat, […]

October 28th, 2017

Ranskalaista arkea: muista toivotus eron hetkellä

Ranskassa tapaamisen ja eron hetket ovat tärkeitä. Kohdatessa tervehditään: bonjour tai illalla bonsoir. Ystävien kanssa ja epämuodollisissa tilanteissa poskipusut, la bise, kuuluvat asiaan. Niiden määrä […]

March 6th, 2017

Ranskalaisten elokuvien tekstityksissä teititellään

Kääntäjän ansiosta ei tarvitse osata kieltä nauttiakseen ranskalaisista elokuvista. Jos olet jo opiskellut ranskaa, elokuvat tekstityksineen tarjoavat oivan mahdollisuuden harjoitteluun. […]

February 12th, 2017

Ketä Ranskassa saa sinutella?

Ranskassa tehdään ero sinuttelun ja teitittelyn välillä kuten Suomessakin. Näitä muotoja ei kuitenkaan käytetä samalla tavalla kuin meillä. Sinutteluun tottuneen […]

January 30th, 2017

Kulttuurit kohtaavat Starbucks-kahviloissa: Saanko mä tähän sun etunimen vielä?

Amerikkalainen kahvilaketju Starbucks rantautui Suomeen toukokuussa 2012. Helsingin Sanomissa kiinnitettiin huomiota etunimen käyttöön: Itse kahvila vaikuttaa ensi silmäyksellä tavanomaiselta. Lasivitriini […]

January 24th, 2017

Ovatko suomalaiset epäkohteliaita?

  Tuon tuosta aihe ponnahtaa esiin: suomalaisia tapoja, kuten tervehtimistä, verrataan muihin kulttuureihin. Usein päätelmä on, että suomalaiset ovat epäkohteliaampia […]