List

Ranska, rakkaudella
Liisa Väisänen
Kirjapaja, 2019. 282 sivua.

Filosofian tohtori Liisa Väisäsen uutuusteos vie matkalle Ranskaan. Aiemmin hän on kirjoittanut muun muassa matkakirjat Enemmän Espanjaa (2018), Kaikki Italiani (2017) sekä symboleihin liittyvät teokset Symbolien pitopöydässä (2018) ja Mitä symbolit kertovat (2015).

Väisäsen kirja kattaa 10 lukua eri puolilta Ranskaa sekä alku- ja loppusanat. Taidefilosofin teos sisältää runsaasti taidetta ja historiaa, joita hän täydentää reissuilla tapahtuneilla sattumuksilla.

Pariisi ja läntinen Ranska

Kirja alkaa itseoikeutetusti Pariisista, jonne Väisänen lähti kielitaidottomana opiskelemaan 1980-luvulla. Hän kuvaa monipuolisesti kulttuuria ja Pariisin rakentamista; miten jokainen Ranskan presidentti on halunnut jättää kädenjälkensä kaupunkiin.

Matka jatkuu Normandiaan, jossa voi tutustua paitsi maihinnousujen historiaan myös goottilaisiin katedraaleihin, sillä Väisäsen mukaan Normandia on Euroopan paras paikka tutustua niihin. Bretagnea kirjoittaja kuvaa brittien ja gallien kiistakapulana ja esittelee samalla ranskan kielihistoriaa sekä Nantesin orjakauppaa koskevaa menneisyyttä.

Loiren laaksoja koskevassa luvussa Väisänen kuvaa historiaa linnojen kautta ja nostaa esiin Katariina de’ Medicin, 1500-luvun italialaissyntyisen kuningattaren, jonka vaikutus Ranskan hovielämään ja ruokakulttuuriin on ollut suuri. Hän kertoo myös tarinan Loiren laakson massamurhaajasta.

Lyon ja Alsace

Ravintola Lyonissa.

Kokonainen luku on omistettu Lyonille, jossa vietin syksyn 2017 tutkijavierailulla. Väisänen kertoo muun muassa uskonsodista katolisten ja hugenottin välillä, Pikku prinssin kirjoittajasta Antoine de Saint-Exupérystä ja gastronomiasta: viime vuonna kuolleella Paul Bocusella oli kolmen Michelinin tähden ravintola Lyonissa peräti 53 vuoden ajan!

Alsacea Väisänen kuvaa Euroopan unionin synnyn kautta: sijaitseehan Strasbourgissa Euroopan parlamentin istuin. Unionin tärkeästä syntymotiivista, rauhan ylläpitämisestä, muistuttaa myös 25 kilometrin päässä sijaitseva, ainoa natsien keskitysleiri Ranskassa. Väisänen kertoo myös alsacelaisesta pikkukaupungista Colmarista, jota hän ei kanaaleista huolimatta kutsu Ranskan Venetsiaksi – kaupunki riittäköön omana itsenään.

Eteläinen Ranska

Carcassone.

Oksitaniassa sijaitsee yliopistokaupunki Montpellier, jonka 1100-luvulla perustettuun lääketieteelliseen tiedekuntaan voi tutustua opastetulla kierroksella, vinkkaa Väisänen. Lautapelistäkin tunnettuun Carcassonen linnoituskaupunkiin liittyen Väisänen kertoo piiritystarinan, jossa seikkailevat Karkas-niminen arabinainen ja Kaarle Suuri. Tarinan mukaan nainen olisi soittanut Kaarlen Suuren takaisin piirityksen jälkeen: Carca sonne eli ‘Carcas soittaa’, mistä kaupunki sai nimensä. Ja liittyypä alueeseen myös Graalin malja: vielä nykypäivänäkin pikkuruisen Rennes-le-Châteaun kylään tulee kuulemma matkailijoita sitä etsimään!

Provencen rannikko, Côte d’Azur, on monelle suomalaiselle tuttu: siellä sijaitsee Nizza. Väisänen kertoo, että matkailija voi ihastella alueen kermakakkutyyliksikin kutsuttua La Belle Époque -arkkitehtuuria, joka lainaa aikaisemmista tyylisuunnista. Ranskan toiseksi suurin kaupunki, Marseille, on Väisäsen mukaan kokenut kasvojenkohotuksen 1970–80-lukujen kriisivuosien jälkeen: kaupungista haluttiin Välimeren keskus sekä yhdistävä tekijä Afrikan ja Euroopan välillä. Marseillen gastronomisena tunnuksena on muuten  bouillabaisse – köyhien kalastajien keitto – johon kerättiin, mitä kalansaaliista oli sattunut jäämään myymättä.

Baskimaa ja Korsika

Biarritz.

Baskimaata Väisänen kuvaa kiinnostavaksi matkailualueeksi. Biarritz kuuluu Ranskan vanhimpiin turistikaupunkeihin, minkä lisäksi pieniä kyliä riittää kierrettäväksi. Väisänen esittelee aikansa voimanaisen, suurimman osan elämästään 1100-luvulla eläneen Eleonoora Akvitanialaisen: hän oli Ranskan kuningatar, joka tunnetaan skandaalinkäryisestä avioerostaan. Tiesittekö muuten, että Aurinkokuningas Ludvig XIV vietti häitään Basikimaan rajakaupungissa?

Korsika, toiselta nimeltään kauneuden saari, on Väisäsen mukaan mainittu esimerkkinä valistuneesta valtiaasta: kansa sai nimittäin valita hallitsijansa jo 1700-luvulla. Napoleon Bonaparte oli kotoisin saaren nykyisestä pääkaupungista, Ajacciosta. Väisänen kuvaakin Napoleonin elämää ja aikaa keisarina: hänen rooliaan paikallishallinnon, koulujärjestelmän ja lakien uudistajana. Avioerolakia Napoleon tarvitsi itse erotakseen vuonna 1809 rakastamastaan vaimostaan, koska hän ei kyennyt saamaan lasta tämän kanssa.

Poliiseja ja byrokratiaa

Väisänen on kohdannut Ranskassa niin poliiseja kuin byrokratiaakin, mutta aina hän on sinnikkäästi selvinnyt pulmallisista tilanteista. Kirjan hauskimpia juttuja ovat tarinat opiskeluajoilta 1980-luvun Pariisista. Intohimoiselle jazzmusiikin ystävälle tuotti ongelmia katolisen asuntolan aukioloajat: konsertti loppui aamuneljältä, mutta asuntolaan pääsi takaisin vasta kuudelta. Niinpä Väisäsen ei auttanut kuin odottaa asuntolan ovien avautumista linja-autopysäkillä.

Yhdellä kerralla tuli poliisi ja vei Väisäsen asemalle, tarjosi kahviakin. Väisänen pelästyi, mutta poliisi oli vain huolissaan: aamuyöllinen odottelu voi olla vaarallista! Poliisi teki sopimuksen: Väisänen tulisi jatkossa klubilta poliisiasemalle odottamaan asuntolan ovien avaamista.

Matkaoppaanakin toimivalle Väisäselle on monesti käynyt niin, että ryhmän on ollut vaikeuksia päästä sovitulle kierrokselle museoon tai muualle. Joskus ryhmän lippuja ei olekaan saanut hakea sovitusti kerralla, vaan ne on pitänyt hakea yksitellen. Joskus paikka onkin ollut kiinni, vaikka liput oli jo varattu ja maksettu. Mutta Väisäsen asiakkaat eivät ole koskaan jääneet kulttuurielämämyksistä paitsi suunnitelmien muuttuessakaan, sillä hän on hoitanut homman menestyksekkäästi ranskalaiseen tyyliin.

Taidetta

Helene Schjerfbeck, Pikkusiskoaan ruokkiva poika, 1881.

Taiteiden ystävälle Väisäsen kirja tarjoaa kiinnostavia teosanalyyseja. Clunyn keskiaikamuseossa Pariisissa voi ihailla 1400-luvun seinävaattetta Neito ja yksisarvinen, jossa esiintyy myös kani sekä palvelija korurasian kanssa. Väisänen kertoo, että yksisarvisella ja kanilla on päinvastaisia symbolisia merkityksiä: Viittaako yksisarvinen neitsyeeseen vai falliseen symboliin? Tarkoittaako kani himoa vai varovaisuutta? Jäljelle jää arvoitus: Jos neito laittaa korun rasiaan, hän rakastaa Jumalaa ja menee luostariin – yksisarvinen viittaa neitsyyteen ja kani pakenee. Jos neito ottaa korut ja laittaa yllensä, hän valmistautuu häihinsä – yksisarvinen on fallinen symboli ja kani lisääntyy.

Teoksessa on mukana suomalaistaidettakin. Naturalismista kiinnostunut Helene Schejerfbeck matkasi 1880-luvulla Bretagneen. Halu kuvata aitoa ja alkuperäistä johti bretagnelaislapsia koskevaan maalaukseen. Mutta se oli liian moderni kriitikoillekin. Väisänen kertoo, että Helsingin Sanomien kriitikko ei ymmärtänyt, miksi taitava taiteilija halusi kuvata “kahta vähämielistä, rumaa ja köyhää lasta”. Nykykatsoja kokee teoksen varmasti toisin.

Väisäsen kirjasta saa ideoita kiinnostavista taidepaikoista. Etelä-Ranskasta Väisänen vinkkaa lempitaiteilijansa Fernand Légerin (1881–1955) museota, joka sijaitsee Biot’n kaupungissa, vajaan kolmenkymmenen kilometrin päässä Nizzasta.

Kenen kannattaa lukea kirja?

Väisäsen kirjaa voi suositella kaikille, jotka ovat kiinnostuneita Ranskasta tai ylipäänsä toisista kulttuureista, ja haluavat kurkistaa matkoillaan pintaa syvemmälle. Lukemista tosin olisi sujuvoittanut huolellisempi oikoluku: kirjaan on jäänyt valitettavan paljon kirjoitusvirheitä, jotka koskevat niin suomea kuin ranskankielisiäkin sanoja.

Teoksen voi hyvin ottaa mukaan Ranskaan, sillä se antaa vinkkejä kiinnostavista matkakohteista. Lisäksi Väisäsen analyyseillä ja taustoituksilla matkailija saa enemmän irti niin taideteoksista kuin nähtävyyksistäkin. Joskus Väisänen tosin intoutuu uppoutumaan vähän liiankin syvälle historiaan, ja osa tarinoista jää turhan irrallisiksi. Väisäsen omista seikkailuista sen sijaan olisi mielellään lukenut enemmänkin. Sääli myös, ettei kirja sisällä kuvia, jotka olisivat elävöittäneet kertomuksia – kuvattaavahan Ranskassa riittää!

Väisäsen kirja kuvaa myös kulttuurieroja ja ranskalaista elämänmenoa. Jos sinulle sanotaan, ettei joku asia onnistu, toimi kuten ranskalaiset ja Väisänen: älä anna periksi! Kaikista ohimenevistä hankaluuksista huolimatta kirjasta välittyy ennen kaikkea Väisäsen rakkaus Ranskaa kohtaan.

Jos matka Ranskaan ei tänä kesänä mahdollinen, ei hätää: Väisäsen kirjan avulla pääsee reissuun mukavasti omassa nojatuolissa, ilman vastoinkäymisiä.

Lisää aiheesta:

Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 29. jakso Ranska, rakkaudella: vieraana Liisa Väisänen 18.6.2019.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3 4
July 20th, 2019

12. Kansainvälinen kohteliaisuuskonferenssi (SymPol12), Cambridge

12. Kansainvälinen kohteliaisuuskonferenssi (12th International Conference on (Im)politeness) järjestettiin 17.–19.7.2019 Anglia Ruskin Universityssä, Cambridgessä. Konferenssi järjestettiin yhteistyössä löyhän tutkimusyhteisön Linguistic […]

June 19th, 2019

IPrA 2019 eli 16th International Pragmatics Conference, Hongkong

Suurin kansainvälinen pragmatiikan konferenssi (IPrA) pidettiin 9.–14.6.2019 Hongkongissa. Tämä oli toinen IPrA, johon osallistuin: vuonna 2017 olin mukana Belfastissa, Pohjois-Irlannissa. […]

May 24th, 2019

Kirja-arvio Ranska, rakkaudella

Ranska, rakkaudella Liisa Väisänen Kirjapaja, 2019. 282 sivua. Filosofian tohtori Liisa Väisäsen uutuusteos vie matkalle Ranskaan. Aiemmin hän on kirjoittanut […]

April 15th, 2019

Keskustelunanalyysin kurssi Yorkin yliopistossa (3.–5.4.2019)

Osallistuin huhtikuun alussa Yorkin yliopiston (Iso-Britannia) järjestämälle keskustelunanalyysin kurssille (3.–5.4.2019). Miksi? Koska oma tavoitteeni tutkimuksessa on edetä kohti aitojen puheaineistojen […]

March 15th, 2019

Tasa-arvoinen kielenkäyttö etenee: THL työstää suosituksia ja Ranskan Akatemia hyväksyi feminiinimuotoiset ammattinimikkeet

Tasa-arvoista kielenkäyttöä vaaditaan yhä äänekkäämmin monissa Euroopan maissa. Vaatimuksia on myös kuultu. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haluaa edistää […]

February 25th, 2019

Miten ranskalaiset opettajat puhuttelevat opiskelijoitaan?

Kaikille Suomessa asuville ranskalaisopettajille ei ole itsestään selvää, miten suomalaisopiskelijoita tulisi puhutella ranskaksi. Tämä kävi ilmi fokusryhmätutkimuksestani, johon osallistui aikuisia […]

January 28th, 2019

Kirja-arvio: Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa

Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa. Annastiina Heikkilä Kustantamo S & S, 2018. 222 s. Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä […]

December 18th, 2018

Miten ranskan sinuttelua ja teitittelyä voi opettaa ja oppia?

On väitetty, että puhuttelumuotojen käyttö olisi yksi haastavimmista asioista, jonka vieraalla kielellä viestivä joutuu opettelemaan. Toisaalta eräs tutkija on todennut, […]

October 5th, 2018

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muualla, Tiedekulma

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna […]

September 3rd, 2018

Kirja-arvio: Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen

Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen Iina Koskinen, Maria Ruuska ja Tanja Suni Art House, 2018. 264 s. Vaikka yliopistoilla […]