List

Konekääntäminen on kehittynyt viime vuosina harppauksin.

Syksyllä 2017 Google julkaisi puhetta tulkkaavan korvanapin. Yhtiön Google Translate -konekääntäjä hyödyntää nykyään tekoälyä ja neuroverkkoja. Siksi sen laatu myös suomesta tai suomeen käännettäessä on selvästi parantunut.

Tarvitaanko tulevaisuudessa kääntäjiä ja tulkkeja? 

Innokkaimmat saattavat jo kuvitella, ettei kääntäjiä ja tulkkeja kohta tarvita. Monelle voi tulla yllätyksenä, että käännösteollisuus kuitenkin kasvaa voimakkaasti koko maailmassa. Tämä johtuu tekstien tulvasta globaalissa maailmassa: käännettävää riittää, eikä kaiken kääntämiseen pelkästään ihmisvoimin ole ollut resursseja.

Niko Papula Multilizer-yrityksestä arvioi, että konekäännös ei korvaa ammattikääntäjiä, vaan tehostaa heidän työtään. Saksan kääntämisen yliopistonlehtori Tuija Kinnunen ennustaa, että sadankin vuoden päästä tarvitaan ihmiskääntäjiä ja tulkkejä: koneet eivät kykene kaikkien vuorovaikutustilanteiden mallintamiseen. Heikoimmillaan koneet ovat kaunokirjallisissa teksteissä. Avuksi voisivat tulla räätälöidyt työkalut: ihmiskääntäjien apuna toimivat vuorovaikutteiset konekääntimet, kuten monikielisen käännösviestinnän professori Kristiina Taivalkoski-Shilov esittää.

Kääntäjäopiskelijoiden kouluttaminen 

Konekäännöstä suomesta tai suomeen ei voida nykyään käyttää sellaisenaan riittämättömän laadun vuoksi. Siksi ihmisen on jälkieditoitava teksti. Siihen tarvitaan osittain toisenlaisia taitoja kuin kääntäjän työssä. Kääntäjäopiskelijoiden koulutus onkin tärkeää.

Olemme tutkineet Turun yliopiston opiskelijoiden kokemuksia konekäännöksen jälkieditoinnista kursseilla Kieli- ja käännösteknologia ja Monikielinen käännöstyöpaja II. Kursseilla käytettiin Euroopan komissiossa kehitettyä konekäännösohjelmaa MT@EC.

Konekääntäjää hyödynnettäessä tavoitellaan korkeaa tuottavuutta. Opiskelijoille annettiinkin seuraavat ohjeet jälkieditointiin:

– Jätä niin paljon raakakäännöstä kuin mahdollista.
– Älä jumiudu yhteen kohtaan.
– Älä välitä, jos tyylissä on toistoa.
– Älä tee aikaa vievää tiedonhakua.
– Tee muokkauksia vain, jos se on välttämätöntä.

Miten jälkieditointi eroaa kääntämisestä?

Konekääntäminen on tuonut uuden haasteen, jollaista ei esiintynyt lainkaan perinteisessä kääntämisessä: puolivalmiit tekstit, joiden virhetyypit eroavat ihmiskääntäjän tekemistä.

Kääntäminen ja posteditointi eroavat eniten juuri kääntäjän asemassa tekstiin. Kääntäessä kääntäjä on tekstin tuottaja, posteditoinnissa muokkaaja. (Opiskelija)

Kääntämistä on perinteisesti pidetty räätälöitynä prosessina, joka huipentuu korkealaatuiseen tekstituotokseen. Jälkieditoinnin laatuodotukset tuottivatkin opiskelijoille haasteita.

Ylipäätään on hyvin vaikea olla tyytyväinen työhön, jota itse pitää keskeneräisenä, raakakäännöksenä. (Opiskelija)

Kuitenkin nykyään tuotetaan yhä enemmän lyhytikäiseen käyttöön tekstejä, joiden tavoitteena on sanoman ymmärrettävyys. ”Riittävän hyvän” tekstin käsite ei välttämättä ole kääntäjälle intuitiivinen. Lisäksi kääntäjän käsitykset laatuodotuksista saattavat olla erilaisia kuin lukijan.

Kehitettävät taidot

Opiskelijat huomasivat, etteivät käännöskursseilla opitut asiat aina päteneetkään jälkieditoinnissa.

Etenkin suositus raakakäännöksen jättämisestä tekstiin soti kaikkea sitä vastaan, mitä tässä nyt on vuosia opiskeltu. (Opiskelija)

Yksi oivalluksista oli sen hyväksyminen, että jälkieditoitu teksti on erilainen kuin jos lähdetekstin olisi kääntänyt alusta asti itse.

[- -] tiettyä piittaamattomuutta kielen tyylistä ja oikeellisuudesta sekä käännöksen hyväksymistä sellaisena kuin se on tehty, vaikkei se olisikaan juuri samanlainen, kuin oma käännökseni olisi.

Jälkieditoinnissa korostuu myös taito tunnistaa nopeasti koneen tekemät tyypilliset virheet.

Tämän tehtävän perusteella minun täytyy oppia nopeammin päättämään mitä kohtia tarvitsee korjata ja kuinka paljon. (Opiskelija)

Tulevat jälkieditoijat? 

Lähes kaikki opiskelijat suhtautuivat myönteisesti ajatukseen työskennellä tulevaisuudessa jälkieditoijana. Osaa se jopa kiehtoi.

Voisin hyvinkin tehdä PE:a tulevaisuudessa. Sen erilaisuus kiehtoo ja se toisi mielenkiintoisen lisän perinteiseen kääntämiseen. (Opiskelija)

Jos saan riittävästi harjoitusta, niin voisin nähdä itseni jälkieditoijana. Jälkieditointi tuntui nopealta ja vapauttavalta, kun kaikkea ei tarvinnut itse tehdä ja hakea. Jälkieditointi on väistämätön osa käännösalaa  [- -]  (Opiskelija)

Toisista jälkieditoijana työskentely tuntui enemmän välttämättömältä pahalta, eikä tekstin haluttu jäävän elämään.

Tällä hetkellä minun on vaikea nähdä itseni post-editoijana, koska olen aina ollut hyvän ja huolitellun kielen puolestapuhuja ja tunnistan itsessäni pilkunviilaajan [- -]  Luulen silti, että harjoittelemalla voisin omaksua post-editoinnissa tarvittavan ajattelutavan, mikäli tämän käyttö rajoittuisi sellaisiin teksteihin, jotka eivät jää elämään tai tule suuren yleisön luettaviksi. (Opiskelija)

Ne opiskelijat, jotka eivät haluaisi tehdä jälkieditointia työkseen, painottivat hyvän kielen lisäksi luovuutta.

Työkseni en kyllä haluaisi tehdä tällaista, koska siinä ei juuri pääse käyttämään luovuutta ja jo pelkkä konekäännöksen lukeminen on epämiellyttävää vaikkakin välillä tahattomasti hauskaa. (Opiskelija)

Jälkieditoijan työ koettiin yleensä sentään mieluisammaksi kuin omaan alaan liittymättömät työt.

Mitä antia jälkieditointiharjoituksilla on kääntämiseeen?

Opiskelijoiden oli vaikea olla tavoittelematta ”täydellisyyttä” ja tinkiä laadusta, mikä näkyi myös heidän tuotoksissaan.

Voi kuitenkin kysyä, ovatko nopeus ja erilaiset laatutasot pelkästään jälkieditointiin liittyviä asioita.  Yritysmentori Mari Rannanautio (Lingsoft) Monikielinen käännöspaja II -kurssilta huomauttikin, että harjoittelua aikarajojen puitteissa tarvitaan kääntämisen opetukseen. Ehkä täydellisyyden tavoittelemisen illuusio tulisi siis rikkoa jo opintojen aikana?

Toinen Rannanaution viesti oli se, että asenteiden muokkaaminen on tärkeää jo heti kääntäjäopintojen alusta lähtien. Myös tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että pidemmälle ehtineet opiskelijat olivat ehtineet omaksua kääntäjän identiteetin enemmän kuin vasta aloittaneet. Kun käännösala on jatkuvassa murroksessa, uusien työtapojen oppiminen on keskeistä tuleville ammattilaisille heidän työllistymisensä kannalta.

Lisää aiheesta:

Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 13. jakso:  Miten tulevat ammattikääntäjät suhtautuvat konekäännöksen jälkieditointiin? 20.9.2018.

Johanna Isosävi & Leena Salmi 2017. Kääntäjäopiskelijoiden käsityksiä jälkieditoinnista: ”Se sotii niitä periaatteita vastaan, joita käännöskursseilla opetetaan. MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu 10, 121–135.
https://sktl-fi-bin.directo.fi/@Bin/470f2c441d437d782b3777d004b95aa4/1539924496/application/pdf/1587259/Mikael%20vol.10.pdf

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3 4
April 15th, 2019

Keskustelunanalyysin kurssi Yorkin yliopistossa (3.–5.4.2019)

Osallistuin huhtikuun alussa Yorkin yliopiston (Iso-Britannia) järjestämälle keskustelunanalyysin kurssille (3.–5.4.2019). Miksi? Koska oma tavoitteeni tutkimuksessa on edetä kohti aitojen puheaineistojen […]

March 15th, 2019

Tasa-arvoinen kielenkäyttö etenee: THL työstää suosituksia ja Ranskan Akatemia hyväksyi feminiinimuotoiset ammattinimikkeet

Tasa-arvoista kielenkäyttöä vaaditaan yhä äänekkäämmin monissa Euroopan maissa. Vaatimuksia on myös kuultu. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haluaa edistää […]

February 25th, 2019

Miten ranskalaiset opettajat puhuttelevat opiskelijoitaan?

Kaikille Suomessa asuville ranskalaisopettajille ei ole itsestään selvää, miten suomalaisopiskelijoita tulisi puhutella ranskaksi. Tämä kävi ilmi fokusryhmätutkimuksestani, johon osallistui aikuisia […]

January 28th, 2019

Kirja-arvio: Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa

Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa. Annastiina Heikkilä Kustantamo S & S, 2018. 222 s. Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä […]

December 18th, 2018

Miten ranskan sinuttelua ja teitittelyä voi opettaa ja oppia?

On väitetty, että puhuttelumuotojen käyttö olisi yksi haastavimmista asioista, jonka vieraalla kielellä viestivä joutuu opettelemaan. Toisaalta eräs tutkija on todennut, […]

October 5th, 2018

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muualla, Tiedekulma

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna […]

September 3rd, 2018

Kirja-arvio: Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen

Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen Iina Koskinen, Maria Ruuska ja Tanja Suni Art House, 2018. 264 s. Vaikka yliopistoilla […]

August 24th, 2018

Pidätkö oven auki takana tulevalle?

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla […]

July 11th, 2018

Sociolinguistics Symposium 22, Auckland, Uusi-Seelanti

Suurin sosiolingvistiikan konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna Sociolinguistics Symposium rantautui ensimmäistä kertaa eteläiselle pallonpuoliskolle: Uuden-Seelannin Aucklandiin! Sociolinguistics Symposium 22:n  […]

July 11th, 2018

Hongkong: välietappi konferenssimatkalla

Minulla oli ilo pysähtyä kaksi kertaa Hongkongissa matkallani Sociolinguistics Symposium 22:een, joka järjestettiin Uuden-Seelannin Aucklandissa (27.–30.6.2018). Vietin Hongkongissa yhden yön […]