List

Kielentutkijana olen kiinnostunut siitä, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tutkijoiden työhön liittyy kuitenkin paradoksi: haluaisimme tietää, miten ihmiset puhuvat, kun emme ole paikalla. Tehtävä on mahdoton ilman tutkijan tai hänen tallennuslaitteidensa läsnäoloa.

Kieltä voidaan tutkia monin menetelmin. Itse olen tutkinut elokuvien dialogeja ja Internetissä kirjoitettua kieltä. Olen havainnoinut asiakaspalvelutilanteita ja tehnyt haastatteluja. Lisäksi olen toteuttanut fokusryhmäkeskusteluja. Parhaillaan olen tallentamassa aitoja, kulttuurien välisiä puhetilanteita suomen- ja ranskankielisten välillä.

Miksi tutkija tallentaa puhetilanteita?

Kun kielentutkija etsii osallistujia tutkimukseen, monet ajattelevat, että kyse on haastatteluista. Kielentutkijalle pelkät haastattelut eivät välttämättä riitä. Syynä on se, että meidän on vaikea havainnoida omaa puhettamme ja kertoa siitä.

Jos tutkija kysyy, miten puhut tietyssä tilanteessa, kysymykseen voi olla vaikea vastata. Joskus luulemme puhuvamme toisella tavalla, kuin todellisuudessa puhumme. Toisinaan arvotamme puhetapoja ja raportoimme piirteitä, joita arvostamme tai toivoisimme omassakin puheessamme olevan. Saatamme myös vastata, kuten oletamme haastattelijan toivovan.

Kun tutkija pyytää päästä videokameran ja äänilaitteen kanssa arkeesi, monia kysymyksiä saattaa herätä.

1. Voinko itse tallentaa puhetilanteitani kännykällä ja antaa tutkijan käyttöön?

Valitettavasti tieteelliseen tutkimukseen tarvitaan erittäin hyvälaatuiset kuva- ja äänitallenteet, joten kännykkä ei riitä.

Tutkijan on vähintäänkin tultava paikalle asentamaan laitteet. Joskus tutkijan läsnäolo voi tuntua häiritsevältä ja on mahdollista, että tutkija poistuu paikalta tallennuksen ajaksi.

2. Miksi puhetilanne videoidaan?

Ilman videokuvaa tutkijan voi olla vaikeaa analysoida puhetilannetta. Puheemme ei ole pelkkää kieltä vaan myös sanatonta viestintää, johon kuuluvat eleet ja ilmeet. Toisinaan puhujat näyttävät käsillään ja kehollaan jotakin, ja ilman kuvaa tutkijan voi olla vaikea tietää, mistä on kyse. Videon avulla tutkija voi myös tarkastella hiljaisuutta puhetilanteissa.

3. Miksi arkeni olisi kiinnostava tutkimuskohde?

Moni hämmästelee, miksi tutkija on kiinnostunut arjesta ja haluaa tallentaa ruokapöytäkeskustelua kodissa, palaveria työpaikalla tai rupattelua ystävien kesken. Arki on meille niin tavallista, ettemme juurikaan kiinnitä siihen huomiota. Kuitenkin se muodostaa suurimman osan elämästämme ja vuorovaikutuksestamme. Myös lapsi oppii kielen arkisissa vuorovaikutustilanteissa. Siksi se ei ole merkityksetöntä.

4. Mitä jos en osaa olla luontevasti kameran edessä?

Osallistujat kertovat unohtaneensa pian kameran läsnäolon. Puhetilanteessa keskitytään toimintaan: ruokapöydässä syödään ja rupatellaan, työpaikan kokouksessa sovitaan asioista ja ystävien kanssa vaihdetaan kuulumisia. Kyse ei ole esityksestä kameraa varten vaan arkisista tilanteista, jotka kuuluvat osallistujien elämään.

5. Miten ja mihin tallennetta käytetään?

Tutkija tekee kielitieteellistä analyysia ääni- ja videotallenteiden avulla. Tallenteista valikoidaan tavallisesti alle minuutin pituisia pätkiä. Niitä voidaan näyttää tieteellisessä kongressissa tai opetustilanteessa rajatulle yleisölle. Tutkimusraporteissa esitetään lyhyitä otteita puhetilanteista. Litteraatteihin voidaan merkitä esimerkiksi sävelkulkua eli intonaatiota, taukoja, puheäänen voimakkuutta sekä päällekkäispuhuntaa.

6. Tulevatko henkilöllisyyteni ja luottamukselliset asiani muiden tietoon?

Henkilöllisyyttäsi ei paljasteta tutkimusraporteissa, joissa tutkija antaa osallistujille pseudonyymit. Kaikki muutkin henkilöllisyyteen liittyvät tiedot (esim. osoitteet) muutetaan. Tieteellisissä tutkimuksissa noudatetaan tiukkoja eettisiä vaatimuksia. Luottamuksellisia tietoja ei paljastu lyhyistä otteista, joita käytetään tutkimusraporteissa.

7. Arvosteleeko tutkija puhettani?

Kielentutkijat eivät arvostele osallistujien puhetta. He eivät etsi kielioppivirheitä tai arvota, millainen puhetapa on hyvää, huonoa tai oikeaa. Kielentutkijat ovat kiinnostuneita moninaisesta kielenkäytöstä, ihmisten aidosta puheesta. Kielentutkijan lähestymistapa on kuvaileva eikä arvottava.

8. Täytyykö minun tehdä järjestelyitä tutkijaa varten?

Tutkijaa varten ei ole tarkoitus järjestää mitään, vaan tutkija on kiinnostunut puhetilanteista, jotka ovat olemassa hänestä riippumatta. Ainoa etukäteisjärjestely on, että kaikilta puhetilanteeseen osallistujilta on kysytty lupa tilanteen nauhoitukseen tutkimusta varten. Tutkija saapuu paikalle sovittuna aikana. Osallistujat allekirjoittavat kirjalliset luvat  viimeistään puhetilanteen yhteydessä.

9. Minkä pituisia puhetilanteiden täytyy olla?

Tallennettavien puhetilanteiden kesto vaihtelee. Lyhyimmät tilanteet ovat olleet noin kymmenen minuutin pituisia, kun taas pisimmät ovat kestäneet melkein kaksi tuntia.

10. Mitä hyötyä minulle on tutkimukseen osallistumisesta?

Osallistumalla tutkimukseen mahdollistat sen, että saamme tietoa kielenkäytöstä vähän tutkituissa vuorovaikutustilanteissa suomen- ja ranskankielisten välillä. Kulttuurien välinen vuorovaikutus on entistä tärkeämpää ja yleisempää globaalissa maailmassa. Monella on kokemuksia siitä, että eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten välille syntyy toisinaan väärinymmärryksiä; joskus taas saavutetaan huikeita onnistumisia. Tutkimustulosten avulla saamme uutta tietoa, jonka avulla voidaan parantaa kulttuurien välistä vuorovaikutusta.

Tutkija palasi viikon aineistonkeruumatkalta Pariisista ja jatkaa osallistujien etsimistä Lyonissa vuoden loppuun asti.

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3 4
October 5th, 2018

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muualla, Tiedekulma

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna […]

September 3rd, 2018

Kirja-arvio: Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen

Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen Iina Koskinen, Maria Ruuska ja Tanja Suni Art House, 2018. 264 s. Vaikka yliopistoilla […]

August 24th, 2018

Pidätkö oven auki takana tulevalle?

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla […]

July 11th, 2018

Sociolinguistics Symposium 22, Auckland, Uusi-Seelanti

Suurin sosiolingvistiikan konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna Sociolinguistics Symposium rantautui ensimmäistä kertaa eteläiselle pallonpuoliskolle: Uuden-Seelannin Aucklandiin! Sociolinguistics Symposium 22:n  […]

July 11th, 2018

Hongkong: välietappi konferenssimatkalla

Minulla oli ilo pysähtyä kaksi kertaa Hongkongissa matkallani Sociolinguistics Symposium 22:een, joka järjestettiin Uuden-Seelannin Aucklandissa (27.–30.6.2018). Vietin Hongkongissa yhden yön […]

June 11th, 2018

8. Intercultural Pragmatics -kongressi 2018 Kyproksella

Saavuin Kyproksen pääkaupunkiin Nikosiaan illan pimentyessä. Kun seuraavana aamuna avasin parvekkeen oven, vastassani oli lempeä tuulahdus ja palmujen reunustama näkymä. 8. International […]

June 1st, 2018

Hiljaiset suomalaiset: myyttien ja todellisuuden välimaastossa

Hiljaiset suomalaiset on alati viljelty käsite. Se nousee esiin erityisesti silloin, kun tapojamme verrataan muihin kulttuureihin. Monikulttuurisesta asiakastyöstä kirjan kirjoittanut Marjut Nieminen varoitti […]

May 7th, 2018

Päivää ja bonjour: tervehtiminen Suomessa ja Ranskassa

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa. Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas […]

April 18th, 2018

Podcast-sarjani Ranskaa raakana!

Maaliskuussa 2018 aloitin oman podcast-sarjani Ranskaa raakana! Tarjoilen siellä kattauksen kieltä ja kulttuuria. Bon appétit! Kenelle? Vartin mittaiset podcastit sopivat kielenopettajille […]

March 17th, 2018

Ihmisiä, miehiä vai naisia? – Tasa-arvoisen kielenkäytön vaatimukset Suomessa ja Ranskassa

  Vaatimukset tasa-arvoisesta kielenkäytöstä ovat lisääntyneet Suomessa ja Ranskassa. Syyskuussa 2017 Aamulehti ilmoitti pyrkivänsä kohti neutraalia kielenkäyttöä. Puhemies olisi vastedes puheenjohtaja […]