List

Kääntäjän ansiosta ei tarvitse osata kieltä nauttiakseen ranskalaisista elokuvista. Jos olet jo opiskellut ranskaa, elokuvat tekstityksineen tarjoavat oivan mahdollisuuden harjoitteluun. Osasitpa kieltä tai et, oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, millaisia puhuttelumuotoja tekstityksissä esiintyy?

Väitöskirjani toisessa osassa tarkastelin, miten kääntäjät olivat suomentaneet puhuttelumuotoja 19 ranskalaisen elokuvan tekstityksissä. Elokuvakääntäjät suomensivat ranskan mukaan enemmän teitittelyn kuin rouvittelun tai herroittelun.

Teititteleviä käännöksiä

Suurimmassa osassa elokuvia teititeltiin ja sinuteltiin silloin kun ranskassakin. Kääntäjät olivat valinneet vieraannuttavan strategian. Suomessahan sinutellaan paljon enemmän kuin ranskassa.

Amélie-elokuvan tekstityksissä päähenkilö teitittelee työkaveriaan: ”Istukaa, Georgette.”

Toisinaan ranskan muodolliset puhuttelusanat saivat kääntäjän teitittelemään: ”Olette asianosainen, tohtori Durand.”

Kolmanneksessa elokuvia suomentaja oli muuttanut vähintään yhden ranskalaisen teitittelyn sinutteluksi. Näiden kääntäjien strategia oli enemmän tai vähemmän kotouttava.

Toiset vaihtoivat sinutteluun, kun puhuteltiin alaisia, ystäviä tai käytettiin etunimeä. Joissakin suomennoksissa henkilöhahmot ryhtyivät sinuttelemaan vasta sänkykamarissa.

Puhuttelusanoja ei käännetä orjallisesti

Suomentajat luopuivat helpommin puhuttelusanoista kuin teitittelystä. Valintoihin vaikutti se, kuinka tärkeää informaatiota puhuttelu antoi katsojalle. Sen vuoksi sukulaisuussanoja ”äiti” ja ”isä” ei voinut kokonaan jättää kääntämättä.

Mitä vieraampi puhuttelu oli suomen kielessä, sitä useammin siitä oli luovuttu. Jos ranskan Mademoiselle (’neiti’), Madame (’rouva’) tai Monsieur (’herra’) esiintyi yksinään ilman sukunimeä, se oli harvoin käännetty. Tosin ”neiti” ja ”rouva” vaikuttivat kääntäjien ratkaisujen perusteilla hyväksytyimmiltä kuin pelkkä ”herra”.

Toisinaan kääntäjät olivat jättäneet ranskalaisen puhuttelusanan tekstityksiin: ”Kiitos, madame”. Samaisen elokuvan nimikin oli jätetetty Mademoiselleksi. Yksi suomentaja oli jopa käyttänyt englannin kielen puhuttelua Monsieur’n vastineena: ”Tietenkin, sir.”

Loukkaavat puhuttelumuodot oli suomennettu useammin kuin hellittelyt. Tämä johtunee siitä, että loukata meillä Suomessakin osataan, kun taas hellittelysanojen käyttö on rajatumpaa kuin ranskan kielessä. Kun nuori maanviljelijä sanoo tekstityksissä lomittajalleen ”Annoitte liikaa sinimailasta, veikkonen”, on selvää, ettemme ole suomalaisella tilalla.

Kääntäjän työ on kompromissi

Vieraat puhuttelusanat tuovat elokuvatekstityksiin paikallisväriä. Ne korostavat, että tapahtumat sijoittuvat toiseen kulttuuriin. Kotouttavalla kääntämisellä puolestaan pyritään häivyttämään kulttuurieroja.

Kääntäjän työ on täynnä valintoja.

Vaikka monet suomentajat ovat jättäneet ranskalaisen teitittelyn kategorisesti tekstityksiin, yksikään kääntäjä ei toiminut samoin puhuttelusanojen, kuten herroittelun, kohdalla. Vaikutelma suomalaiselle katsojalle olisi ollut liian vieras, kömpelökin.

Kääntäjien kotouttamispyrkimyksistä huolimatta tekstitykset sisälsivät runsaasti vieraita puhuttelusanoja. Täysin puhdas vieraannuttava tai kotouttava käännöstrategia lienee mahdoton toteuttavaksi käytännössä. Kääntäminen onkin aina kompromissi.

Millaisia elokuvatekstityksiä Sinä katsojana kaipaat?

Aiheesta lisää:

Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 11. jakso: Teititelläänkö vai sinutellaanko ranskalaisten elokuvien suomennoksissa? 23.8.2018.

Johanna Isosävi 2010. Les formes d’adresse dans un corpus de films français et leur traduction en finnois. Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki. Tome LXXIX. Société Néophilologique, Helsinki. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/19243

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3 4
February 25th, 2019

Miten ranskalaiset opettajat puhuttelevat opiskelijoitaan?

Kaikille Suomessa asuville ranskalaisopettajille ei ole itsestään selvää, miten suomalaisopiskelijoita tulisi puhutella ranskaksi. Tämä kävi ilmi fokusryhmätutkimuksestani, johon osallistui aikuisia […]

January 28th, 2019

Kirja-arvio: Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa

Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa. Annastiina Heikkilä Kustantamo S & S, 2018. 222 s. Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä […]

December 18th, 2018

Miten ranskan sinuttelua ja teitittelyä voi opettaa ja oppia?

On väitetty, että puhuttelumuotojen käyttö olisi yksi haastavimmista asioista, jonka vieraalla kielellä viestivä joutuu opettelemaan. Toisaalta eräs tutkija on todennut, […]

October 5th, 2018

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muualla, Tiedekulma

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna […]

September 3rd, 2018

Kirja-arvio: Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen

Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen Iina Koskinen, Maria Ruuska ja Tanja Suni Art House, 2018. 264 s. Vaikka yliopistoilla […]

August 24th, 2018

Pidätkö oven auki takana tulevalle?

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla […]

July 11th, 2018

Sociolinguistics Symposium 22, Auckland, Uusi-Seelanti

Suurin sosiolingvistiikan konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna Sociolinguistics Symposium rantautui ensimmäistä kertaa eteläiselle pallonpuoliskolle: Uuden-Seelannin Aucklandiin! Sociolinguistics Symposium 22:n  […]

July 11th, 2018

Hongkong: välietappi konferenssimatkalla

Minulla oli ilo pysähtyä kaksi kertaa Hongkongissa matkallani Sociolinguistics Symposium 22:een, joka järjestettiin Uuden-Seelannin Aucklandissa (27.–30.6.2018). Vietin Hongkongissa yhden yön […]

June 11th, 2018

8. Intercultural Pragmatics -kongressi 2018 Kyproksella

Saavuin Kyproksen pääkaupunkiin Nikosiaan illan pimentyessä. Kun seuraavana aamuna avasin parvekkeen oven, vastassani oli lempeä tuulahdus ja palmujen reunustama näkymä. 8. International […]

June 1st, 2018

Hiljaiset suomalaiset: myyttien ja todellisuuden välimaastossa

Hiljaiset suomalaiset on alati viljelty käsite. Se nousee esiin erityisesti silloin, kun tapojamme verrataan muihin kulttuureihin. Monikulttuurisesta asiakastyöstä kirjan kirjoittanut Marjut Nieminen varoitti […]