List

 

Kuulet ilmaisua toistuvasti kahviloissa ja ravintoloissa. Ystäväsi vastaavat sinulle niin. Lapsesi oppivat sen nopeasti kavereiltaan ranskalaisessa koulussa. Ça marche! Sopii!

En muista, että tätä puhekielistä ilmausta olisi esitelty koulukirjoissa ranskaa opiskellessani. Ei se kuitenkaan uusi ole, vaan se esiintyi jo vuonna 1947 René Fallet’n kirjassa. Todennäköisesti ilmaus on vieläkin vanhempi.

Ça marche, sanoo tarjoilija

Tarjoilija tulee ottamaan tilauksesi. Päivän annos, lasi viiniä… Ça marche, toteaa tarjoilija ja lähtee viemään tilausta keittiöön.

Mietin, mitä suomalainen tarjoilija toteaisi. Kiitos? Asia selvä? Nyökkäys? Vai alkusalaatin voi hakea noutopöydästä?

Ça marche, kun sinulle sopii

Lähetän tekstiviestejä lapseni koulukaverin äidin kanssa. Sovimme tapaamista. Ranskalainen äiti kuittaa ehdotukseni tekstaamalla ça marche, sopii! Lapseni sopivat leikkitreffeistä seuraavalle päivälle: oui ça marche, kyllä se käy, vastaa ystävä.

Le Figaron mukaan ça marche on korvannut sanoja oui (‘kyllä’), d’accord (‘sovittu’) ja OK (‘okei’). Se on paljon kätevämpi kuin pitkä pas de problème, ei ongelmaa.

Ça marchen yleistymisestä 

Ilmauksessa ça marche on virtaa: ranskan marcher tarkoittaa kävelemistä ja asioiden toimimista. Le Figarossa epäillään, että ça marche olisi levinnyt Ranskaan Algeriassa sotineiden joukkojen mukana.

Vieläkö ilmaus jatkaa yleistymistään? Kun maistraatissa kysytään avioliiton solmivalta, ottaako tämä puolisokseen henkilön se ja se, voisiko vastaus kuulua: ça marche?

Macronin En Marche

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on myös hyödyntänyt mielikuvaa virtaavasta etenemisestä. Macron kampanjoi kansanliikkeen En Marche (‘liikkeelle’) riveissä.

Vaalikampanjan aikana laulaja GingerL osoitti tukensa laululla. Siinä sanotaan näin: En marche, ça marche, car tous ensemble, on rêve en marche. En marche pour la France. Eli vapaasti suomennettuna: “Liikkeelle, se toimii, sillä kaikki yhdessä, unelmoidaan liikkeessä. Liikkeellä Ranskan puolesta”.

Kun Macron oli valittu presidentiksi, liikkeestä tuli puolue, joka sai sai nimekseen La République en marche (‘Tasavalta liikkeelle/liikkeessä’).

Ranskalaiset ovat mieltyneet kielikuviin, joissa on virtaa ja liikettä. Miten on meillä Suomessa?

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3
May 7th, 2018

Päivää ja bonjour: tervehtiminen Suomessa ja Ranskassa

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa. Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas […]

April 18th, 2018

Podcast-sarjani Ranskaa raakana!

Maaliskuussa 2018 aloitin oman podcast-sarjani Ranskaa raakana! Tarjoilen siellä kattauksen kieltä ja kulttuuria. Bon appétit! Kenelle? Vartin mittaiset podcastit sopivat kielenopettajille […]

March 17th, 2018

Ihmisiä, miehiä vai naisia? – Tasa-arvoisen kielenkäytön vaatimukset Suomessa ja Ranskassa

  Vaatimukset tasa-arvoisesta kielenkäytöstä ovat lisääntyneet Suomessa ja Ranskassa. Syyskuussa 2017 Aamulehti ilmoitti pyrkivänsä kohti neutraalia kielenkäyttöä. Puhemies olisi vastedes puheenjohtaja […]

January 25th, 2018

Muoti-ilmauksesta Macroniin: “Ça marche” ja “En marche”

  Kuulet ilmaisua toistuvasti kahviloissa ja ravintoloissa. Ystäväsi vastaavat sinulle niin. Lapsesi oppivat sen nopeasti kavereiltaan ranskalaisessa koulussa. Ça marche! Sopii! En […]

December 20th, 2017

Konekääntäminen, jälkieditointi ja laatu: kääntäjäopiskelijoiden näkökulma

Konekääntäminen on kehittynyt viime vuosina harppauksin. Syksyllä 2017 Google julkaisi puhetta tulkkaavan korvanapin. Yhtiön Google Translate -konekääntäjä hyödyntää nykyään tekoälyä ja […]

November 13th, 2017

Viestintäkouluttaja Camilla Ukkosen tekemä haastattelu

Alkuvuodesta pääsin Koneen säätiön kautta osallistumaan erinomaiseen viestintäkoulutukseen, jonka piti Camilla Ukkonen. Camilla haastattelee muutamia tiedeviestintää harrastavia tutkijoita, jotka ovat aktiivisia […]

October 28th, 2017

Kun tutkija pyytää päästä arkeesi…

Kielentutkijana olen kiinnostunut siitä, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tutkijoiden työhön liittyy kuitenkin paradoksi: haluaisimme tietää, miten ihmiset puhuvat, […]

October 28th, 2017

Ranskalaista arkea: muista toivotus eron hetkellä

Ranskassa tapaamisen ja eron hetket ovat tärkeitä. Kohdatessa tervehditään: bonjour tai illalla bonsoir. Ystävien kanssa ja epämuodollisissa tilanteissa poskipusut, la bise, kuuluvat asiaan. Niiden määrä […]

October 10th, 2017

Osallistujia etsitään Pariisista ma 23.10. alkavalle viikolle!

Hei, olen post doc -tutkija Helsingin yliopistosta. Teen Koneen säätiön rahoituksella tutkimusta Ranskassa. Olen Pariisissa maanantaina 23.10. alkavalla viikolla ja […]

October 6th, 2017

Sinä, te, neiti vai rouva? – Puhuttelutavat Lyonissa

Puhuttelututkijana on kiinnostavaa havainnoida, miten ihmiset toimivat Lyonissa. Milloin saa sinutella ja milloin on syytä teititellä? Koska kutsutaan rouvaksi? Ja […]