List

 

Kuulet ilmaisua toistuvasti kahviloissa ja ravintoloissa. Ystäväsi vastaavat sinulle niin. Lapsesi oppivat sen nopeasti kavereiltaan ranskalaisessa koulussa. Ça marche! Sopii!

En muista, että tätä puhekielistä ilmausta olisi esitelty koulukirjoissa ranskaa opiskellessani. Ei se kuitenkaan uusi ole, vaan se esiintyi jo vuonna 1947 René Fallet’n kirjassa. Todennäköisesti ilmaus on vieläkin vanhempi.

Ça marche, sanoo tarjoilija

Tarjoilija tulee ottamaan tilauksesi. Päivän annos, lasi viiniä… Ça marche, toteaa tarjoilija ja lähtee viemään tilausta keittiöön.

Mietin, mitä suomalainen tarjoilija toteaisi. Kiitos? Asia selvä? Nyökkäys? Vai alkusalaatin voi hakea noutopöydästä?

Ça marche, kun sinulle sopii

Lähetän tekstiviestejä lapseni koulukaverin äidin kanssa. Sovimme tapaamista. Ranskalainen äiti kuittaa ehdotukseni tekstaamalla ça marche, sopii! Lapseni sopivat leikkitreffeistä seuraavalle päivälle: oui ça marche, kyllä se käy, vastaa ystävä.

Le Figaron mukaan ça marche on korvannut sanoja oui (‘kyllä’), d’accord (‘sovittu’) ja OK (‘okei’). Se on paljon kätevämpi kuin pitkä pas de problème, ei ongelmaa.

Ça marchen yleistymisestä 

Ilmauksessa ça marche on virtaa: ranskan marcher tarkoittaa kävelemistä ja asioiden toimimista. Le Figarossa epäillään, että ça marche olisi levinnyt Ranskaan Algeriassa sotineiden joukkojen mukana.

Vieläkö ilmaus jatkaa yleistymistään? Kun maistraatissa kysytään avioliiton solmivalta, ottaako tämä puolisokseen henkilön se ja se, voisiko vastaus kuulua: ça marche?

Macronin En Marche

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on myös hyödyntänyt mielikuvaa virtaavasta etenemisestä. Macron kampanjoi kansanliikkeen En Marche (‘liikkeelle’) riveissä.

Vaalikampanjan aikana laulaja GingerL osoitti tukensa laululla. Siinä sanotaan näin: En marche, ça marche, car tous ensemble, on rêve en marche. En marche pour la France. Eli vapaasti suomennettuna: “Liikkeelle, se toimii, sillä kaikki yhdessä, unelmoidaan liikkeessä. Liikkeellä Ranskan puolesta”.

Kun Macron oli valittu presidentiksi, liikkeestä tuli puolue, joka sai sai nimekseen La République en marche (‘Tasavalta liikkeelle/liikkeessä’).

Ranskalaiset ovat mieltyneet kielikuviin, joissa on virtaa ja liikettä. Miten on meillä Suomessa?

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3 4
October 5th, 2018

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muualla, Tiedekulma

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna […]

September 3rd, 2018

Kirja-arvio: Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen

Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen Iina Koskinen, Maria Ruuska ja Tanja Suni Art House, 2018. 264 s. Vaikka yliopistoilla […]

August 24th, 2018

Pidätkö oven auki takana tulevalle?

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla […]

July 11th, 2018

Sociolinguistics Symposium 22, Auckland, Uusi-Seelanti

Suurin sosiolingvistiikan konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna Sociolinguistics Symposium rantautui ensimmäistä kertaa eteläiselle pallonpuoliskolle: Uuden-Seelannin Aucklandiin! Sociolinguistics Symposium 22:n  […]

July 11th, 2018

Hongkong: välietappi konferenssimatkalla

Minulla oli ilo pysähtyä kaksi kertaa Hongkongissa matkallani Sociolinguistics Symposium 22:een, joka järjestettiin Uuden-Seelannin Aucklandissa (27.–30.6.2018). Vietin Hongkongissa yhden yön […]

June 11th, 2018

8. Intercultural Pragmatics -kongressi 2018 Kyproksella

Saavuin Kyproksen pääkaupunkiin Nikosiaan illan pimentyessä. Kun seuraavana aamuna avasin parvekkeen oven, vastassani oli lempeä tuulahdus ja palmujen reunustama näkymä. 8. International […]

June 1st, 2018

Hiljaiset suomalaiset: myyttien ja todellisuuden välimaastossa

Hiljaiset suomalaiset on alati viljelty käsite. Se nousee esiin erityisesti silloin, kun tapojamme verrataan muihin kulttuureihin. Monikulttuurisesta asiakastyöstä kirjan kirjoittanut Marjut Nieminen varoitti […]

May 7th, 2018

Päivää ja bonjour: tervehtiminen Suomessa ja Ranskassa

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa. Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas […]

April 18th, 2018

Podcast-sarjani Ranskaa raakana!

Maaliskuussa 2018 aloitin oman podcast-sarjani Ranskaa raakana! Tarjoilen siellä kattauksen kieltä ja kulttuuria. Bon appétit! Kenelle? Vartin mittaiset podcastit sopivat kielenopettajille […]

March 17th, 2018

Ihmisiä, miehiä vai naisia? – Tasa-arvoisen kielenkäytön vaatimukset Suomessa ja Ranskassa

  Vaatimukset tasa-arvoisesta kielenkäytöstä ovat lisääntyneet Suomessa ja Ranskassa. Syyskuussa 2017 Aamulehti ilmoitti pyrkivänsä kohti neutraalia kielenkäyttöä. Puhemies olisi vastedes puheenjohtaja […]