List

 ilo-suru

Tuon tuosta aihe ponnahtaa esiin: suomalaisia tapoja, kuten tervehtimistä, verrataan muihin kulttuureihin. Usein päätelmä on, että suomalaiset ovat epäkohteliaampia kuin muut.

Vuoden alussa keskustelun aloitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla Klaus Korhonen, joka Keski-Euroopasta Suomeen palattuaan hämmentyi suomalaisten kyvyttömyydestä tervehtiä.

Korhoselle vastannut Timo Ikonen ei kiistänyt keskieurooppalaisten tervehdystapojen miellyttävyyttä, mutta kertoi hurmaantuneensa helsinkiläisen rengasliikkeen palvelusta. Homma hoitui suomalaisen tehokkaasti: niukkasanaisesti ja ilman tervehdyksiä.

Kaikkien mielestä tervehtimisen puute ei kuitenkaan kuulu suomalaiseen kulttuuriin. Vesa Himanen pitää sitä tapojemme turmeluksena; jo kansakoulussa opetettiin toisen tervehtimistä. Himanen pelkää ulkomaalaisten ajattelevan, että kyseessä on suomalaisten tietoinen epäkohteliaisuus.

Älä astu toisen kuplaan   

Miten ulkomaalaiset oikein kokevat suomalaiset kohteliaisuuskäytännöt? Olen itse tutkinut pääkaupunkiseudulla asuvien ranskalaisten käsityksiä suomalaisesta kohteliaisuudesta. Tulokset ovat osittain yllättäviä.

Ensivaikutelmat suomalaisesta kohteliaisuudesta olivat kuitenkin ranskalaisille hämmentäviä, jopa järkyttäviä. Ovet läimähtivät heidän kasvoilleen, ja vähäsanaiset ihmiset tuntuivat kylmiltä.

Ranskalaiset kuvasivat, että suomalaisen kohteliaisuuden keskiössä on toisen ihmisen reviirin kunnioittaminen: älä astu toisen kuplaan. Sitä vastoin Ranskassa on kohteliaampaa mennä toisen luo ja reagoida.

glass-ball-1764326_640

Suomessa kunnioitetaan hiljaisuutta, eikä toista ole tapana keskeyttää. Ranskalainen ymmärsi vasta jälkeenpäin, miksi suomalainen oli koko palaverin hiljaa: hän ei antanut tälle tilaisuutta puhua.

Voiko toiseen kulttuuriin sopeutua?

Kohteliaisuusnormien erilaisuus tuottaa yleensä jonkinasteista päänvaivaa Suomeen muuttaneelle. Se tarkoittaa väistämättä myös sopeutumista toiseen kulttuuriin.

Ranskalaiset kertoivat nykyään kuuntelevansa enemmän mutta koskettavansa vähemmän puhekumppaniaan. Kun ranskalainen lomailee entisessä kotimaassaan, hän sanoo tarvitsevansa enemmän etäisyyttä kuin ennen ja ärsyyntyvänsä tungettelevista kysymyksistä.

Osa ranskalaisista arvostaa niin paljon suomalaista toisen reviirin kunnioittamista, että kokee löytäneensä Suomesta mieleisensä asuinmaan. Suomalainen kohteliaisuuskulttuuri kuvastaa tapaa, jonka mukaan he haluavat elää.

Tervehtiminen – ja mitä siitä seuraa

ka%cc%88si 

Palataan tervehtimiseen. Ranskalaisten mukaan se ei ole yhtä systemaattista Suomessa kuin Ranskassa. Jos suomalainen ei tervehdi kaikkia naapureitaan, sitä ei tulkita ranskalaiseen tapaan, että suhde olisi erityisen huono.

Suomessa ranskalainen ei enää tervehdi muita lääkärin vastaanotolle jonottavia, koska suomalainen luulee hänen pitävän puheen tai ilmoittavan, ettei lääkäri tulekaan paikalle. Syntyisi vuorovaikutussuhde potilaiden välillä, mikä ei ollut ranskalaisen tervehdyksen tarkoitus.

Suomen kielen professori Marja-Leena Sorjonen analysoi hissimoikkauksia samaan tapaan: tervehdys muuttaa yksilöt kanssamatkustajiksi, minkä jälkeen syntyy paine keskusteluun. Kuten ranskalaiset tutkittavat totesivat, Suomessa on kuitenkin tapana arvostaa enemmän toisen reviirin kunnioittamista.

Ranskalaiset keksivät yhden tilanteen, jossa Suomessa tervehditään enemmän kuin Ranskassa. Ruokakaupan kassalla asiakas on aina oikeutettu tervehdykseen, kun taas ranskalainen asiakaspalvelu voi toisiaan olla ”katastrofaalista”.

Muuttuvat ja vaihtelevat kohteliaisuuskäytännöt

Kohteliaisuuskäytäntöjä analysoidessa on syytä varoa liiallisia yleistyksiä. Emme Suomessakaan elä yhtenäiskulttuurissa, kuten professori Sorjonen muistuttaa.

Tutkimukseeni osallistui myös suomalaisia, jotka kuvasivat kesäistä menoa Savonlinnan torilla ”kreikkalaiseksi”: kaikkia tervehditään, eikä kukaan voi nauttia vain omasta reviiristään.

Kohteliaisuuskäytännöt eivät myöskään ole pysyviä vaan alati murroksessa. Ranskalaisten mielestä Suomessa reagoidaan toisen reviirille astuttaessa enemmän kuin ennen: tervehditään, pyydetään anteeksi ja avataan ovia takana tulevalle. Suomalaiseen kohteliaisuuskulttuuriin on tullut vaikutteita muualta.

maailmaka%cc%88det

Kohteliaisuuteen, kuten tervehtimiseen, liittyvät normit ovat erilaisia Suomessa ja Ranskassa. Meillä on tärkeämpää kunnioittaa toisen ihmisen omaa tilaa kuin reagoida hänen läsnäoloonsa.

Suomalainen kulttuuri ei silti ole sen epäkohteliaampi kuin joku toinenkaan. Ei edes ranskalaisten mielestä.

Aiheeseen liittyviä haastatteluita:

Yle aamu-tv, 2.2.2017.
Yle Radio Suomi: Ajantasa, 15.2.2017.

 

 

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3
May 7th, 2018

Päivää ja bonjour: tervehtiminen Suomessa ja Ranskassa

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa. Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas […]

April 18th, 2018

Podcast-sarjani Ranskaa raakana!

Maaliskuussa 2018 aloitin oman podcast-sarjani Ranskaa raakana! Tarjoilen siellä kattauksen kieltä ja kulttuuria. Bon appétit! Kenelle? Vartin mittaiset podcastit sopivat kielenopettajille […]

March 17th, 2018

Ihmisiä, miehiä vai naisia? – Tasa-arvoisen kielenkäytön vaatimukset Suomessa ja Ranskassa

  Vaatimukset tasa-arvoisesta kielenkäytöstä ovat lisääntyneet Suomessa ja Ranskassa. Syyskuussa 2017 Aamulehti ilmoitti pyrkivänsä kohti neutraalia kielenkäyttöä. Puhemies olisi vastedes puheenjohtaja […]

January 25th, 2018

Muoti-ilmauksesta Macroniin: “Ça marche” ja “En marche”

  Kuulet ilmaisua toistuvasti kahviloissa ja ravintoloissa. Ystäväsi vastaavat sinulle niin. Lapsesi oppivat sen nopeasti kavereiltaan ranskalaisessa koulussa. Ça marche! Sopii! En […]

December 20th, 2017

Konekääntäminen, jälkieditointi ja laatu: kääntäjäopiskelijoiden näkökulma

Konekääntäminen on kehittynyt viime vuosina harppauksin. Syksyllä 2017 Google julkaisi puhetta tulkkaavan korvanapin. Yhtiön Google Translate -konekääntäjä hyödyntää nykyään tekoälyä ja […]

November 13th, 2017

Viestintäkouluttaja Camilla Ukkosen tekemä haastattelu

Alkuvuodesta pääsin Koneen säätiön kautta osallistumaan erinomaiseen viestintäkoulutukseen, jonka piti Camilla Ukkonen. Camilla haastattelee muutamia tiedeviestintää harrastavia tutkijoita, jotka ovat aktiivisia […]

October 28th, 2017

Kun tutkija pyytää päästä arkeesi…

Kielentutkijana olen kiinnostunut siitä, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tutkijoiden työhön liittyy kuitenkin paradoksi: haluaisimme tietää, miten ihmiset puhuvat, […]

October 28th, 2017

Ranskalaista arkea: muista toivotus eron hetkellä

Ranskassa tapaamisen ja eron hetket ovat tärkeitä. Kohdatessa tervehditään: bonjour tai illalla bonsoir. Ystävien kanssa ja epämuodollisissa tilanteissa poskipusut, la bise, kuuluvat asiaan. Niiden määrä […]

October 10th, 2017

Osallistujia etsitään Pariisista ma 23.10. alkavalle viikolle!

Hei, olen post doc -tutkija Helsingin yliopistosta. Teen Koneen säätiön rahoituksella tutkimusta Ranskassa. Olen Pariisissa maanantaina 23.10. alkavalla viikolla ja […]

October 6th, 2017

Sinä, te, neiti vai rouva? – Puhuttelutavat Lyonissa

Puhuttelututkijana on kiinnostavaa havainnoida, miten ihmiset toimivat Lyonissa. Milloin saa sinutella ja milloin on syytä teititellä? Koska kutsutaan rouvaksi? Ja […]