List

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa.

Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas toisten mielestä kaikkia ei tarvitse moikata.

Tervehtiminen nousee säännöllisesti esiin myös mielipidepalstoilla ja kolumneissa. Viimeksi Turun Sanomien kolumnissa toimittaja antoi neljän askeleen ohjeet, joilla voi päästä eroon tervehdysongelmista.

Miksi tervehtiminen hämmentää?

Koska meillä ei tällä hetkellä ole selkeitä tervehtimisnormeja. Elämme jonkinlaista murrosvaihetta.

Reviirin kunnioitusta vai reagointia?

Suomessa on perinteisesti pidetty kohteliaana toisen tilan kunnioitusta. Sitä ettei turhaan astuta toisen ihmiseen kuplaan.

Kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan jaa vallalla olevia kohteliaisuusnormeja. Osan mielestä on kohteliasta reagoida toisen ihmisen läsnäoloon. Niinpä he tervehtivät enemmän kuin ne, jotka painottavat toisen tilan kunnioitusta.

Yhä useampi suomalainen tuntuu toivovan enemmän tervehtimistä. Vertailuksi otetaan usein keskieurooppalaiset kulttuurit.

Ranskalainen versus suomalainen tervehtimiskulttuuri 

Olen tutkinut toiseen kulttuuriin muuttaneiden käsityksiä kohteliaisuudesta. Suomessa asuvat ranskalaiset ja Ranskassa asuvat tai asuneet suomalaiset keskustelivat aiheesta omissa fokusryhmissään.

Ranskassa tervehtiminen on kategorisempaa kuin Suomessa. Sen vuoksi suomalaista tervehtimiskulttuuria pidettiin monimutkaisempana kuin ranskalaista.

Ranskassa asuva suomalainen antoi esimerkin koulumatkalta: sanot päivää kaikille, jotka tulevat sinua vastaan. Kyseessä ei tarvitse olla toisen koululaisen vanhempi; tervehdit, koska henkilö tulee vastaan joka päivä. Suomessa sen sijaan on mietittävä, ketä tervehtii.

Naapureiden tervehtiminen aiheuttaa monille suomalaisille päänvaivaa, kun taas Ranskassa sääntö on selvä: jos et tervehdi naapuriasi, teidän suhteenne on erittäin huono. Ranskalaisten mielestä Suomessa sen sijaan on “ok”, jos naapurit eivät tervehdi toisiaan.

Ranskalaisilla oli erilaisia kokemuksia suomalaisista naapureistaan. Yhden naapurit aina tervehtivät – vaikka sitten pienellä pään nyökkäyksellä tai tuskin kuultavalla hei-sanalla. Toinen kertoi ääriesimerkeistä: yksi naapuri ei edes vastaa tervehdykseen, mutta toisen kanssa jutellaan tervehdysten lomassa vähän suomeakin.

Ranskalaisten johtopäätös oli, että Suomessa ei ole yleistä sääntöä naapureiden tervehtimiseen.

Ranska, tervehtimisen mallimaa?

Vaikka Ranskassa tervehtiminen liitetään vahvasti kohteliaisuuteen, vaihtelua esiintyy sielläkin.

Työharjoittelussa Ranskassa olleet suomalaiset opiskelijat vertasivat kokemuksiaan. Etelä-Ranskan Toulousessa kaikki tervehtivät hostellissa, mikä toi aurinkoa päivään. Sen sijaan Pariisissa aulassa työskennellyt ei aina saanut vastausta bonjouriin. Opiskelija arveli, että pariisilaiset ovat niin kiireisiä.

Suomessa asuvat ranskalaiset olivat eri mieltä siitä, tervehditäänkö Ranskassa vai Suomessa enemmän bussinkuljettajaa. He päätyivät siihen, että Ranskassa on alueellisia eroja.

Tervehtimisestä keskustellaan Ranskassakin. Tuoreessa lehtijutussa ranskalaiset itse olivat huolestuneita tervehtimisen vähenemisestä varsinkin kaupungeissa ja asiointitilanteissa: myyjiä tervehditään vähemmän kuin ennen.

Tervehtimisen tulevaisuus Suomessa

Johtaako suomalaisen tervehtimiskulttuurin murros siihen, että meilläkin aletaan tervehtiä enemmän keskieurooppalaisen mallin mukaisesti?

Vaikka suomalaiset matkustavat ja kohtaavat yhä enemmän muita kulttuureita, globalisaatio on vain yksi vaikuttava tekijä.

Kyse on lopulta suomalaisista itsestään.

Mikäli enemmistö suomalaisista kokee, että on kohteliasta reagoida toiseen ihmiseen, tervehtiminen lisääntyy. Monelle tervehtiminen tuo iloa.

Jos taas suurin osa suomalaisista kokee tärkeämmäksi kunnioittaa toisen omaa tilaa, muutosta tuskin tapahtuu. Joka tapauksessa tervehtiminen herättänee tunteita Suomessa vielä pitkään.


Lisää tervehtimisestä: 

Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 1. jakso: Tervehtiminen Suomessa ja Ranskassa. 21.3.2018.

Yle Uutiset. Suomalainen tervehtimiskulttuuri hämmentää. 23.4.2018.

Isosävi, Johanna (hyväksytty/julkaistavana 13.7.2018) Cultural outsiders’ evaluations of (im)politeness in Finland and in FranceJournal of Politeness Research: Language, Behavior, Culture.

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3 4
April 15th, 2019

Keskustelunanalyysin kurssi Yorkin yliopistossa (3.–5.4.2019)

Osallistuin huhtikuun alussa Yorkin yliopiston (Iso-Britannia) järjestämälle keskustelunanalyysin kurssille (3.–5.4.2019). Miksi? Koska oma tavoitteeni tutkimuksessa on edetä kohti aitojen puheaineistojen […]

March 15th, 2019

Tasa-arvoinen kielenkäyttö etenee: THL työstää suosituksia ja Ranskan Akatemia hyväksyi feminiinimuotoiset ammattinimikkeet

Tasa-arvoista kielenkäyttöä vaaditaan yhä äänekkäämmin monissa Euroopan maissa. Vaatimuksia on myös kuultu. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haluaa edistää […]

February 25th, 2019

Miten ranskalaiset opettajat puhuttelevat opiskelijoitaan?

Kaikille Suomessa asuville ranskalaisopettajille ei ole itsestään selvää, miten suomalaisopiskelijoita tulisi puhutella ranskaksi. Tämä kävi ilmi fokusryhmätutkimuksestani, johon osallistui aikuisia […]

January 28th, 2019

Kirja-arvio: Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa

Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa. Annastiina Heikkilä Kustantamo S & S, 2018. 222 s. Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä […]

December 18th, 2018

Miten ranskan sinuttelua ja teitittelyä voi opettaa ja oppia?

On väitetty, että puhuttelumuotojen käyttö olisi yksi haastavimmista asioista, jonka vieraalla kielellä viestivä joutuu opettelemaan. Toisaalta eräs tutkija on todennut, […]

October 5th, 2018

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muualla, Tiedekulma

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna […]

September 3rd, 2018

Kirja-arvio: Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen

Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen Iina Koskinen, Maria Ruuska ja Tanja Suni Art House, 2018. 264 s. Vaikka yliopistoilla […]

August 24th, 2018

Pidätkö oven auki takana tulevalle?

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla […]

July 11th, 2018

Sociolinguistics Symposium 22, Auckland, Uusi-Seelanti

Suurin sosiolingvistiikan konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna Sociolinguistics Symposium rantautui ensimmäistä kertaa eteläiselle pallonpuoliskolle: Uuden-Seelannin Aucklandiin! Sociolinguistics Symposium 22:n  […]

July 11th, 2018

Hongkong: välietappi konferenssimatkalla

Minulla oli ilo pysähtyä kaksi kertaa Hongkongissa matkallani Sociolinguistics Symposium 22:een, joka järjestettiin Uuden-Seelannin Aucklandissa (27.–30.6.2018). Vietin Hongkongissa yhden yön […]