List

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa.

Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas toisten mielestä kaikkia ei tarvitse moikata.

Tervehtiminen nousee säännöllisesti esiin myös mielipidepalstoilla ja kolumneissa. Viimeksi Turun Sanomien kolumnissa toimittaja antoi neljän askeleen ohjeet, joilla voi päästä eroon tervehdysongelmista.

Miksi tervehtiminen hämmentää?

Koska meillä ei tällä hetkellä ole selkeitä tervehtimisnormeja. Elämme jonkinlaista murrosvaihetta.

Reviirin kunnioitusta vai reagointia?

Suomessa on perinteisesti pidetty kohteliaana toisen tilan kunnioitusta. Sitä ettei turhaan astuta toisen ihmiseen kuplaan.

Kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan jaa vallalla olevia kohteliaisuusnormeja. Osan mielestä on kohteliasta reagoida toisen ihmisen läsnäoloon. Niinpä he tervehtivät enemmän kuin ne, jotka painottavat toisen tilan kunnioitusta.

Yhä useampi suomalainen tuntuu toivovan enemmän tervehtimistä. Vertailuksi otetaan usein keskieurooppalaiset kulttuurit.

Ranskalainen versus suomalainen tervehtimiskulttuuri 

Olen tutkinut toiseen kulttuuriin muuttaneiden käsityksiä kohteliaisuudesta. Suomessa asuvat ranskalaiset ja Ranskassa asuvat tai asuneet suomalaiset keskustelivat aiheesta omissa fokusryhmissään.

Ranskassa tervehtiminen on kategorisempaa kuin Suomessa. Sen vuoksi suomalaista tervehtimiskulttuuria pidettiin monimutkaisempana kuin ranskalaista.

Ranskassa asuva suomalainen antoi esimerkin koulumatkalta: sanot päivää kaikille, jotka tulevat sinua vastaan. Kyseessä ei tarvitse olla toisen koululaisen vanhempi; tervehdit, koska henkilö tulee vastaan joka päivä. Suomessa sen sijaan on mietittävä, ketä tervehtii.

Naapureiden tervehtiminen aiheuttaa monille suomalaisille päänvaivaa, kun taas Ranskassa sääntö on selvä: jos et tervehdi naapuriasi, teidän suhteenne on erittäin huono. Ranskalaisten mielestä Suomessa sen sijaan on “ok”, jos naapurit eivät tervehdi toisiaan.

Ranskalaisilla oli erilaisia kokemuksia suomalaisista naapureistaan. Yhden naapurit aina tervehtivät – vaikka sitten pienellä pään nyökkäyksellä tai tuskin kuultavalla hei-sanalla. Toinen kertoi ääriesimerkeistä: yksi naapuri ei edes vastaa tervehdykseen, mutta toisen kanssa jutellaan tervehdysten lomassa vähän suomeakin.

Ranskalaisten johtopäätös oli, että Suomessa ei ole yleistä sääntöä naapureiden tervehtimiseen.

Ranska, tervehtimisen mallimaa?

Vaikka Ranskassa tervehtiminen liitetään vahvasti kohteliaisuuteen, vaihtelua esiintyy sielläkin.

Työharjoittelussa Ranskassa olleet suomalaiset opiskelijat vertasivat kokemuksiaan. Etelä-Ranskan Toulousessa kaikki tervehtivät hostellissa, mikä toi aurinkoa päivään. Sen sijaan Pariisissa aulassa työskennellyt ei aina saanut vastausta bonjouriin. Opiskelija arveli, että pariisilaiset ovat niin kiireisiä.

Suomessa asuvat ranskalaiset olivat eri mieltä siitä, tervehditäänkö Ranskassa vai Suomessa enemmän bussinkuljettajaa. He päätyivät siihen, että Ranskassa on alueellisia eroja.

Tervehtimisestä keskustellaan Ranskassakin. Tuoreessa lehtijutussa ranskalaiset itse olivat huolestuneita tervehtimisen vähenemisestä varsinkin kaupungeissa ja asiointitilanteissa: myyjiä tervehditään vähemmän kuin ennen.

Tervehtimisen tulevaisuus Suomessa

Johtaako suomalaisen tervehtimiskulttuurin murros siihen, että meilläkin aletaan tervehtiä enemmän keskieurooppalaisen mallin mukaisesti?

Vaikka suomalaiset matkustavat ja kohtaavat yhä enemmän muita kulttuureita, globalisaatio on vain yksi vaikuttava tekijä.

Kyse on lopulta suomalaisista itsestään.

Mikäli enemmistö suomalaisista kokee, että on kohteliasta reagoida toiseen ihmiseen, tervehtiminen lisääntyy. Monelle tervehtiminen tuo iloa.

Jos taas suurin osa suomalaisista kokee tärkeämmäksi kunnioittaa toisen omaa tilaa, muutosta tuskin tapahtuu. Joka tapauksessa tervehtiminen herättänee tunteita Suomessa vielä pitkään.


Lisää tervehtimisestä: 

Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 1. jakso: Tervehdykset. 21.3.2018.

Yle Uutiset. Suomalainen tervehtimiskulttuuri hämmentää. 23.4.2018.

Isosävi, Johanna (hyväksytty/julkaistavana 13.7.2018) Cultural outsiders’ evaluations of (im)politeness in Finland and in FranceJournal of Politeness Research: Language, Behavior, Culture.

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3 4
September 3rd, 2018

Kirja-arvio: Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen

Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen Iina Koskinen, Maria Ruuska ja Tanja Suni Art House, 2018. 264 s. Vaikka yliopistoilla […]

August 24th, 2018

Pidätkö oven auki takana tulevalle?

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla […]

July 11th, 2018

Sociolinguistics Symposium 22, Auckland, Uusi-Seelanti

Suurin sosiolingvistiikan konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna Sociolinguistics Symposium rantautui ensimmäistä kertaa eteläiselle pallonpuoliskolle: Uuden-Seelannin Aucklandiin! Sociolinguistics Symposium 22:n  […]

July 11th, 2018

Hongkong: välietappi konferenssimatkalla

Minulla oli ilo pysähtyä kaksi kertaa Hongkongissa matkallani Sociolinguistics Symposium 22:een, joka järjestettiin Uuden-Seelannin Aucklandissa (27.–30.6.2018). Vietin Hongkongissa yhden yön […]

June 11th, 2018

8. Intercultural Pragmatics -kongressi 2018 Kyproksella

Saavuin Kyproksen pääkaupunkiin Nikosiaan illan pimentyessä. Kun seuraavana aamuna avasin parvekkeen oven, vastassani oli lempeä tuulahdus ja palmujen reunustama näkymä. 8. International […]

June 1st, 2018

Hiljaiset suomalaiset: myyttien ja todellisuuden välimaastossa

Hiljaiset suomalaiset on alati viljelty käsite. Se nousee esiin erityisesti silloin, kun tapojamme verrataan muihin kulttuureihin. Monikulttuurisesta asiakastyöstä kirjan kirjoittanut Marjut Nieminen varoitti […]

May 7th, 2018

Päivää ja bonjour: tervehtiminen Suomessa ja Ranskassa

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa. Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas […]

April 18th, 2018

Podcast-sarjani Ranskaa raakana!

Maaliskuussa 2018 aloitin oman podcast-sarjani Ranskaa raakana! Tarjoilen siellä kattauksen kieltä ja kulttuuria. Bon appétit! Kenelle? Vartin mittaiset podcastit sopivat kielenopettajille […]

March 17th, 2018

Ihmisiä, miehiä vai naisia? – Tasa-arvoisen kielenkäytön vaatimukset Suomessa ja Ranskassa

  Vaatimukset tasa-arvoisesta kielenkäytöstä ovat lisääntyneet Suomessa ja Ranskassa. Syyskuussa 2017 Aamulehti ilmoitti pyrkivänsä kohti neutraalia kielenkäyttöä. Puhemies olisi vastedes puheenjohtaja […]

January 25th, 2018

Muoti-ilmauksesta Macroniin: “Ça marche” ja “En marche”

  Kuulet ilmaisua toistuvasti kahviloissa ja ravintoloissa. Ystäväsi vastaavat sinulle niin. Lapsesi oppivat sen nopeasti kavereiltaan ranskalaisessa koulussa. Ça marche! Sopii! En […]