List

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla jopa ensimmäinen muisto suomalaisesta kohteliaisuudesta – tai ranskalaisesta näkökulmasta tulkittuna: sen puutteesta.

Kohteliaisuutta ei ilmaista pelkästään sanoin vaan myös elein. Ranskalaisille oven auki pitäminen on keskeinen osa kohteliaisuutta. Suomessa sen sijaan ovet ovat huomattavasti monimutkaisempi asia. Eräs pitkään Suomessa asunut ranskalainen oli edelleen epävarma siitä, kuuluuko suomalaiseen kohteliaisuuteen oven auki pitäminen.

Kuka avaa oven Suomessa?

Suomessa asuvat ranskalaiset kertoivat huomanneensa, että nuoret – kolmekymppiset – miehet olivat ryhtyneet avaamaan ovia.

Viisikymmentävuotiaan ranskalaisnaisen mukaan se ei varmaankaan johdu siitä, että miehet pitäisivät häntä vanhana. Syyksi arveltiin sitä vastoin nuorten miesten lisääntynyt matkustelu.

Ranskalainen pitää aina oven auki

Vajaa kolmekymmentävuotias ranskalaisnainen kertoi kokevansa mahdottomaksi sen, että ei pitäisi ovea auki. Tapa on liian syvään juurtunut. Muut ranskalaiset olivat samaa mieltä.

Suomessa tottumus oli kuitenkin aiheuttanut ongelmia. Ranskalainen totesi hymyillen, mitä hän oli joutunut oppimaan: ottamaan vastaan kasvoille tulevia ovia. Hän nimittäin odotti oven pysyvän auki. Toinen pitkään Suomessa asunut ranskalainen antoi neuvon: sinun täytyy oppia liukumaan kahden oven läpi.

Kohteliaisuutta vai taka-ajatuksia?

Suomessa oven avaamista ei aina tulkita myönteisesti. Suomalaiset itse antoivat esimerkkejä. Kun erään naisen aviomies oli avannut oven suomalaisnaiselle, tämän vastaus kuului: “Mitä sä kuvittelet tekeväs?” Oven auki pitäminen vihjasi naisen mielestä siis taka-ajatuksista.

Aina kysymys ei kuitenkaan ole sukupuoleen liittyvistä oletuksista. Suomalainen opiskelijanainen kertoi avanneensa oven kahdeksankymppiselle suomalaiselle miehelle, joka vastasi: “On se vähän raskas mut kyl mä saan sen itteki auki.”

Miksi Suomessa ei aina pidetä ovia auki?

Ranskalaisen kohteliaisuuden ytimessä on toiseen ihmiseen reagoiminen, sanalla tai eleellä. Suomessa puolestaan on kohteliasta kunnioittaa toisen ihmisen tilaa.  Sen vuoksi ovia ei pidetä aina auki,  tervehtiminen on vähäisempää ja hiljaisuuteen suhtaudutaan myönteisemmin kuin reagointikulttuureissa.

Vähäisempi reagoiminen näkyy myös siinä, etteivät suomalaiset välttämättä kiitä, jos toinen pitää ovea auki heille. Eräs pitkään Ranskassa asunut suomalainen totesi, että avatusta ovesta voi hipsiä hiljaa läpi. Hän tosin itse koki sen epäkohteliaaksi.

Oven avaamatta jättäminen ei välttämättä ole epäkohteliasta Suomessa. Eräs suomalaisnainen totesi, että kuudenkymmenen miljoonan asukkaan Ranskassa tarvitaan perifeeristä näköä toisten huomioimiseksi. Suomessa sitä vastoin ihmiset voivat elää omassa kuplassaan: heille ei tule mieleenkään, että joku voi tulla takaa.

Lisää aiheesta: 

Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 3. jakso: Ovet. 21.3.2018.

Isosävi, Johanna (hyväksytty/julkaistavana 13.7.2018) Cultural outsiders’ evaluations of (im)politeness in Finland and in FranceJournal of Politeness Research: Language, Behavior, Culture.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3 4
October 5th, 2018

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muualla, Tiedekulma

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna […]

September 3rd, 2018

Kirja-arvio: Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen

Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen Iina Koskinen, Maria Ruuska ja Tanja Suni Art House, 2018. 264 s. Vaikka yliopistoilla […]

August 24th, 2018

Pidätkö oven auki takana tulevalle?

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla […]

July 11th, 2018

Sociolinguistics Symposium 22, Auckland, Uusi-Seelanti

Suurin sosiolingvistiikan konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna Sociolinguistics Symposium rantautui ensimmäistä kertaa eteläiselle pallonpuoliskolle: Uuden-Seelannin Aucklandiin! Sociolinguistics Symposium 22:n  […]

July 11th, 2018

Hongkong: välietappi konferenssimatkalla

Minulla oli ilo pysähtyä kaksi kertaa Hongkongissa matkallani Sociolinguistics Symposium 22:een, joka järjestettiin Uuden-Seelannin Aucklandissa (27.–30.6.2018). Vietin Hongkongissa yhden yön […]

June 11th, 2018

8. Intercultural Pragmatics -kongressi 2018 Kyproksella

Saavuin Kyproksen pääkaupunkiin Nikosiaan illan pimentyessä. Kun seuraavana aamuna avasin parvekkeen oven, vastassani oli lempeä tuulahdus ja palmujen reunustama näkymä. 8. International […]

June 1st, 2018

Hiljaiset suomalaiset: myyttien ja todellisuuden välimaastossa

Hiljaiset suomalaiset on alati viljelty käsite. Se nousee esiin erityisesti silloin, kun tapojamme verrataan muihin kulttuureihin. Monikulttuurisesta asiakastyöstä kirjan kirjoittanut Marjut Nieminen varoitti […]

May 7th, 2018

Päivää ja bonjour: tervehtiminen Suomessa ja Ranskassa

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa. Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas […]

April 18th, 2018

Podcast-sarjani Ranskaa raakana!

Maaliskuussa 2018 aloitin oman podcast-sarjani Ranskaa raakana! Tarjoilen siellä kattauksen kieltä ja kulttuuria. Bon appétit! Kenelle? Vartin mittaiset podcastit sopivat kielenopettajille […]

March 17th, 2018

Ihmisiä, miehiä vai naisia? – Tasa-arvoisen kielenkäytön vaatimukset Suomessa ja Ranskassa

  Vaatimukset tasa-arvoisesta kielenkäytöstä ovat lisääntyneet Suomessa ja Ranskassa. Syyskuussa 2017 Aamulehti ilmoitti pyrkivänsä kohti neutraalia kielenkäyttöä. Puhemies olisi vastedes puheenjohtaja […]