List

Maaliskuussa 2018 aloitin oman podcast-sarjani Ranskaa raakana! Tarjoilen siellä kattauksen kieltä ja kulttuuria. Bon appétit!

Kenelle?

Vartin mittaiset podcastit sopivat kielenopettajille ja -oppijoille sekä kaikille kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta kiinnostuneille. Ranskan taitoa ei tarvita kuuntelemiseen.

Käsittelen usein ranskan kieltä ja kulttuuria vertaamalla sitä suomeen. Ensimmäisissä jaksoissa on puhetta suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta. Ne perustuvat nykyiseen post doc -tutkimushankkeeseeni, joka on Koneen säätiön rahoittama.

Miksi?

Ryhdyin podcastien tekoon useastakin syystä. Olen aina ollut kiinnostunut tiedeviestinnästä, joka on mielestäni tutkijan iloinen velvollisuus. Tutkimustulokset kuuluvat suurelle yleisölle, eivätkä ne saa jäädä pelkästään tiedeyhteisön tietoon.

Digitalisaatio tarjoaa innostavia mahdollisuuksia, kun tutkija voi olla oma mediansa. Podcastien suosio on kasvussa maailmalla, sillä ne kulkevat mukanasi lenkillä, autossa ja kotitöitä tehdessä. Vaikka keskityt kuunteluun, voit tehdä samalla muutakin. Lisäksi voit itse valita sisällön toisin kuin radiokanavilla.

Suomessakin podcastien suosio on lisääntynyt, mutta niiden läpimurtoa odotetaan vielä. Tutkijoiden omat podcastit eivät ole meillä vielä yleisiä, ja halusin kokeilla niiden toimivuutta.

Olli Sulopuisto kertoo, että podcastien tarjoamaa yksityistä kuuntelukokemusta ei välttämättä edes haluta jakaa. Se on hidastanut podcastien leviämistä. Edelleen podcasteista kuulee tavallisesti puskaradion kautta.

Toisaalta podcastit ovat koukuttavia. Koska podcastien ei tarvitse yrittää miellyttää kaikkia, niissä voidaan keskittyä kapeampiin aiheisiin.

Kuuntelua helpottaa mahdollisuus podcastien tilaamiseen. Podbeanissa voi liittyä Ranskaa raakana! -sarjan seuraajaksi.

Ajattelin podcastien myös kehittävän itseäni: kenties oppisin paremmin kertomaan suullisesti tutkimuksistani ja niiden tuloksista.

Synty?

Ajatus podcastien tekemisestä oli kytenyt jo jonkin aikaa. Viime syksyn tutkijavaihdossa Lyonissa osallistuin äänikoulutukseen. Opettaja oli arkeologian tutkija, joka oli luonut Audacityn avulla upeita äänimaisemia. Hän oli rekonstruoinut esimerkiksi historiallisen Versaillesin ääniä. Yhteen minuuttiin oli kulunut lukemattomia työtunteja.

Koulutuksen edetessä ajatukseni alkoivat harhailla oman hankkeeni suuntaan. Olin vakuuttunut, että halusin tehdä oman podcast-sarjani Suomeen palattuani!

Alkuvuonna oli kuitenkin sen verran kirjoitusprojekteja, että podcastien teko venyi maaliskuuhun.

Aloitin käymällä läpi koulutuksessa saamiani linkkejä musiikkiin, joka on vapaasti käytössä. Löysin mieleiseni kappaleen, jonka alusta ja lopusta napsaisin parinkymmenen sekunnin pätkät.

Tärkeää oli miettiä podcast-sarjalle nimi, joka erottuisi ja jäisi mieleen.

Ranskaa raakana! -nimen saa jokainen tulkita haluamallaan tavalla. Sillä voi ajatella olevan viittauksia esimerkiksi ranskalaiseen ruokakulttuuriin. Toisaalta vaikka podcastit perustuvat teksteihin, niitä ei kovasti editoida. Raa’an voi liittää myös puheeseen, jota ei ole liikaa jalostettu.

Halusin tehdä melko lyhyet jaksot, koska luin jostain, että ihminen jaksaa keskittyä kuunteluun enintään parikymmentä minuuttia kerrallaan. Jaksoni kestävät noin vartin molemmin puolin.

Nauhoitin jaksot Audacitylla, jonka avulla kokosin lisäksi yhteen palat: alkumusiikin, esittelysanat, varsinaisen jakson, mainokset blogista ja seuraavasta jaksosta sekä loppumusiikin.

Lopuksi oli päätettävä, minne podcastit laitettaisiin, jotta yleisö voisi niitä kuunnella. Päädyin Podbeaniin sen edullisuuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi.

Kun jaoin ensimmäiset podcastini, en tiennyt, kuuntelisiko niitä kukaan. Ilahduin jokaisesta latauksesta.

Opettajat ovat sanoneet käyttävänsä podcasteja opetuksessani. Kovin paljon en tiedä muista käyttäjistä. Ehkä podcastien kuuntelu on tosiaan melko yksityinen kokemus.

Tulevaisuus?

Ranskaa raakana! podcast-sarjan uudet jaksot ilmestyvät joka toinen torstai kesäkuun alkupuolelle asti. Seuraavissa jaksoissa perehdytään puhuttelumuotoihin kuten sinutteluun ja teitittelyyn, joita olen tutkinut jo väitöskirjassani.

Kesätauon jälkeen podcastit jatkuvat elokuussa. Jotta homma ei menisi yhden tutkijan yksinpuheluksi, podcasteissani vierailee jatkossa muitakin tutkijoita.

Millaisia podcasteja Sinä toivoisit kielentutkijalta?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3
May 7th, 2018

Päivää ja bonjour: tervehtiminen Suomessa ja Ranskassa

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa. Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas […]

April 18th, 2018

Podcast-sarjani Ranskaa raakana!

Maaliskuussa 2018 aloitin oman podcast-sarjani Ranskaa raakana! Tarjoilen siellä kattauksen kieltä ja kulttuuria. Bon appétit! Kenelle? Vartin mittaiset podcastit sopivat kielenopettajille […]

March 17th, 2018

Ihmisiä, miehiä vai naisia? – Tasa-arvoisen kielenkäytön vaatimukset Suomessa ja Ranskassa

  Vaatimukset tasa-arvoisesta kielenkäytöstä ovat lisääntyneet Suomessa ja Ranskassa. Syyskuussa 2017 Aamulehti ilmoitti pyrkivänsä kohti neutraalia kielenkäyttöä. Puhemies olisi vastedes puheenjohtaja […]

January 25th, 2018

Muoti-ilmauksesta Macroniin: “Ça marche” ja “En marche”

  Kuulet ilmaisua toistuvasti kahviloissa ja ravintoloissa. Ystäväsi vastaavat sinulle niin. Lapsesi oppivat sen nopeasti kavereiltaan ranskalaisessa koulussa. Ça marche! Sopii! En […]

December 20th, 2017

Konekääntäminen, jälkieditointi ja laatu: kääntäjäopiskelijoiden näkökulma

Konekääntäminen on kehittynyt viime vuosina harppauksin. Syksyllä 2017 Google julkaisi puhetta tulkkaavan korvanapin. Yhtiön Google Translate -konekääntäjä hyödyntää nykyään tekoälyä ja […]

November 13th, 2017

Viestintäkouluttaja Camilla Ukkosen tekemä haastattelu

Alkuvuodesta pääsin Koneen säätiön kautta osallistumaan erinomaiseen viestintäkoulutukseen, jonka piti Camilla Ukkonen. Camilla haastattelee muutamia tiedeviestintää harrastavia tutkijoita, jotka ovat aktiivisia […]

October 28th, 2017

Kun tutkija pyytää päästä arkeesi…

Kielentutkijana olen kiinnostunut siitä, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tutkijoiden työhön liittyy kuitenkin paradoksi: haluaisimme tietää, miten ihmiset puhuvat, […]

October 28th, 2017

Ranskalaista arkea: muista toivotus eron hetkellä

Ranskassa tapaamisen ja eron hetket ovat tärkeitä. Kohdatessa tervehditään: bonjour tai illalla bonsoir. Ystävien kanssa ja epämuodollisissa tilanteissa poskipusut, la bise, kuuluvat asiaan. Niiden määrä […]

October 10th, 2017

Osallistujia etsitään Pariisista ma 23.10. alkavalle viikolle!

Hei, olen post doc -tutkija Helsingin yliopistosta. Teen Koneen säätiön rahoituksella tutkimusta Ranskassa. Olen Pariisissa maanantaina 23.10. alkavalla viikolla ja […]

October 6th, 2017

Sinä, te, neiti vai rouva? – Puhuttelutavat Lyonissa

Puhuttelututkijana on kiinnostavaa havainnoida, miten ihmiset toimivat Lyonissa. Milloin saa sinutella ja milloin on syytä teititellä? Koska kutsutaan rouvaksi? Ja […]