List

Maaliskuussa 2018 aloitin oman podcast-sarjani Ranskaa raakana! Tarjoilen siellä kattauksen kieltä ja kulttuuria. Bon appétit!

Kenelle?

Vartin mittaiset podcastit sopivat kielenopettajille ja -oppijoille sekä kaikille kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta kiinnostuneille. Ranskan taitoa ei tarvita kuuntelemiseen.

Käsittelen usein ranskan kieltä ja kulttuuria vertaamalla sitä suomeen. Ensimmäisissä jaksoissa on puhetta suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta. Ne perustuvat nykyiseen post doc -tutkimushankkeeseeni, joka on Koneen säätiön rahoittama.

Miksi?

Ryhdyin podcastien tekoon useastakin syystä. Olen aina ollut kiinnostunut tiedeviestinnästä, joka on mielestäni tutkijan iloinen velvollisuus. Tutkimustulokset kuuluvat suurelle yleisölle, eivätkä ne saa jäädä pelkästään tiedeyhteisön tietoon.

Digitalisaatio tarjoaa innostavia mahdollisuuksia, kun tutkija voi olla oma mediansa. Podcastien suosio on kasvussa maailmalla, sillä ne kulkevat mukanasi lenkillä, autossa ja kotitöitä tehdessä. Vaikka keskityt kuunteluun, voit tehdä samalla muutakin. Lisäksi voit itse valita sisällön toisin kuin radiokanavilla.

Suomessakin podcastien suosio on lisääntynyt, mutta niiden läpimurtoa odotetaan vielä. Tutkijoiden omat podcastit eivät ole meillä vielä yleisiä, ja halusin kokeilla niiden toimivuutta.

Olli Sulopuisto kertoo, että podcastien tarjoamaa yksityistä kuuntelukokemusta ei välttämättä edes haluta jakaa. Se on hidastanut podcastien leviämistä. Edelleen podcasteista kuulee tavallisesti puskaradion kautta.

Toisaalta podcastit ovat koukuttavia. Koska podcastien ei tarvitse yrittää miellyttää kaikkia, niissä voidaan keskittyä kapeampiin aiheisiin.

Kuuntelua helpottaa mahdollisuus podcastien tilaamiseen. Podbeanissa voi liittyä Ranskaa raakana! -sarjan seuraajaksi.

Ajattelin podcastien myös kehittävän itseäni: kenties oppisin paremmin kertomaan suullisesti tutkimuksistani ja niiden tuloksista.

Synty?

Ajatus podcastien tekemisestä oli kytenyt jo jonkin aikaa. Viime syksyn tutkijavaihdossa Lyonissa osallistuin äänikoulutukseen. Opettaja oli arkeologian tutkija, joka oli luonut Audacityn avulla upeita äänimaisemia. Hän oli rekonstruoinut esimerkiksi historiallisen Versaillesin ääniä. Yhteen minuuttiin oli kulunut lukemattomia työtunteja.

Koulutuksen edetessä ajatukseni alkoivat harhailla oman hankkeeni suuntaan. Olin vakuuttunut, että halusin tehdä oman podcast-sarjani Suomeen palattuani!

Alkuvuonna oli kuitenkin sen verran kirjoitusprojekteja, että podcastien teko venyi maaliskuuhun.

Aloitin käymällä läpi koulutuksessa saamiani linkkejä musiikkiin, joka on vapaasti käytössä. Löysin mieleiseni kappaleen, jonka alusta ja lopusta napsaisin parinkymmenen sekunnin pätkät.

Tärkeää oli miettiä podcast-sarjalle nimi, joka erottuisi ja jäisi mieleen.

Ranskaa raakana! -nimen saa jokainen tulkita haluamallaan tavalla. Sillä voi ajatella olevan viittauksia esimerkiksi ranskalaiseen ruokakulttuuriin. Toisaalta vaikka podcastit perustuvat teksteihin, niitä ei kovasti editoida. Raa’an voi liittää myös puheeseen, jota ei ole liikaa jalostettu.

Halusin tehdä melko lyhyet jaksot, koska luin jostain, että ihminen jaksaa keskittyä kuunteluun enintään parikymmentä minuuttia kerrallaan. Jaksoni kestävät noin vartin molemmin puolin.

Nauhoitin jaksot Audacitylla, jonka avulla kokosin lisäksi yhteen palat: alkumusiikin, esittelysanat, varsinaisen jakson, mainokset blogista ja seuraavasta jaksosta sekä loppumusiikin.

Lopuksi oli päätettävä, minne podcastit laitettaisiin, jotta yleisö voisi niitä kuunnella. Päädyin Podbeaniin sen edullisuuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi.

Kun jaoin ensimmäiset podcastini, en tiennyt, kuuntelisiko niitä kukaan. Ilahduin jokaisesta latauksesta.

Opettajat ovat sanoneet käyttävänsä podcasteja opetuksessani. Kovin paljon en tiedä muista käyttäjistä. Ehkä podcastien kuuntelu on tosiaan melko yksityinen kokemus.

Tulevaisuus?

Ranskaa raakana! podcast-sarjan uudet jaksot ilmestyvät joka toinen torstai kesäkuun alkupuolelle asti. Seuraavissa jaksoissa perehdytään puhuttelumuotoihin kuten sinutteluun ja teitittelyyn, joita olen tutkinut jo väitöskirjassani.

Kesätauon jälkeen podcastit jatkuvat elokuussa. Jotta homma ei menisi yhden tutkijan yksinpuheluksi, podcasteissani vierailee jatkossa muitakin tutkijoita.

Millaisia podcasteja Sinä toivoisit kielentutkijalta?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3 4
February 25th, 2019

Miten ranskalaiset opettajat puhuttelevat opiskelijoitaan?

Kaikille Suomessa asuville ranskalaisopettajille ei ole itsestään selvää, miten suomalaisopiskelijoita tulisi puhutella ranskaksi. Tämä kävi ilmi fokusryhmätutkimuksestani, johon osallistui aikuisia […]

January 28th, 2019

Kirja-arvio: Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa

Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa. Annastiina Heikkilä Kustantamo S & S, 2018. 222 s. Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä […]

December 18th, 2018

Miten ranskan sinuttelua ja teitittelyä voi opettaa ja oppia?

On väitetty, että puhuttelumuotojen käyttö olisi yksi haastavimmista asioista, jonka vieraalla kielellä viestivä joutuu opettelemaan. Toisaalta eräs tutkija on todennut, […]

October 5th, 2018

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muualla, Tiedekulma

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna […]

September 3rd, 2018

Kirja-arvio: Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen

Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen Iina Koskinen, Maria Ruuska ja Tanja Suni Art House, 2018. 264 s. Vaikka yliopistoilla […]

August 24th, 2018

Pidätkö oven auki takana tulevalle?

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla […]

July 11th, 2018

Sociolinguistics Symposium 22, Auckland, Uusi-Seelanti

Suurin sosiolingvistiikan konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna Sociolinguistics Symposium rantautui ensimmäistä kertaa eteläiselle pallonpuoliskolle: Uuden-Seelannin Aucklandiin! Sociolinguistics Symposium 22:n  […]

July 11th, 2018

Hongkong: välietappi konferenssimatkalla

Minulla oli ilo pysähtyä kaksi kertaa Hongkongissa matkallani Sociolinguistics Symposium 22:een, joka järjestettiin Uuden-Seelannin Aucklandissa (27.–30.6.2018). Vietin Hongkongissa yhden yön […]

June 11th, 2018

8. Intercultural Pragmatics -kongressi 2018 Kyproksella

Saavuin Kyproksen pääkaupunkiin Nikosiaan illan pimentyessä. Kun seuraavana aamuna avasin parvekkeen oven, vastassani oli lempeä tuulahdus ja palmujen reunustama näkymä. 8. International […]

June 1st, 2018

Hiljaiset suomalaiset: myyttien ja todellisuuden välimaastossa

Hiljaiset suomalaiset on alati viljelty käsite. Se nousee esiin erityisesti silloin, kun tapojamme verrataan muihin kulttuureihin. Monikulttuurisesta asiakastyöstä kirjan kirjoittanut Marjut Nieminen varoitti […]