List

Place Carnot

Puhuttelututkijana on kiinnostavaa havainnoida, miten ihmiset toimivat Lyonissa. Milloin saa sinutella ja milloin on syytä teititellä? Koska kutsutaan rouvaksi? Ja vieläkö neiti-puhuttelua käytetään?

Ranskalaiset opettajarouvat

Ranskalaisessa koulussa puhuttelukäytännöt ovat toista kuin Suomessa.

Vapaus, tasa-arvo ja veljeys on tyypillinen teksti koulurakennuksissa.

Ensimmäisenä koulupäivänä etsimme tyttöjen luokkia. Sisäpihan seinissä oli listoja: kunkin opettajan nimen alla näkyivät oppilaiden nimet. Mme Chazot (rva Chazot) luki paperissa, josta löytyi vanhimman tyttäremme nimi. Lasten nimet sitä vastoin oli ilmoitettu etunimen ja sukunimen kanssa.

Listan vieressä seisoi opettajalta näyttävä nainen. Vous êtes Madame Chazot? tiedustelin ja esittelin tyttäremme. Vaihdoimme muutaman sanan. Opettaja kertoi, että tyttäremme olisi suurimman osan ajasta kieliopettajan kanssa, ja pikku hiljaa kielitaidon karttuessa häntä integroitaisiin enemmän luokkaan.

Nuoremman tyttäremme nimeä ei vain löytynyt sitten mistään. Lopulta kysyin eräältä henkilökuntaan kuuluvalta. Sain kuulla että pienemmät koululaiset ovatkin viereisellä pihalla. Lähdin siis sinne.

Nuoremman tyttäremme nimi löytyi Mme Chomardin listasta. Totesin opettajalle, että koulun aloitus vieraalla kiellä on pienelle aika jännittävää. Rouva Chomard ottikin tytön lempeästi hoiviinsa.

En edelleenkään tiedä, mitkä ovat tyttöjen luokanopettajien etunimet. Oppilaat kutsuvat heitä nimellä maîtresse eli opettaja. Omana kouluaikanani opettajia puhuteltiin vielä opettajaksi Suomessakin, mutta lapseni käyttävät opettajiensa etunimiä.

Kieliopettaja Marie-Lucie

Lyonissa tyttöjen kieliopettaja on poikkeus, sillä hän antaa oppilaiden puhutella itseään etunimellä. Itsekin opin vasta äskettäin yhdestä lomakkeesta, mikä Marie-Lucien sukunimi on.

Kieliluokka on tällä hetkellä pieni: lapsia on yleensä vain neljä eli kaksi muuta tyttäriemme lisäksi. Yksi tulee Mongoliasta: hän asuu täällä isänsä kanssa; äitiä ja pikkuveljeä vielä odotetaan paikalle. Neljäs on poika Romaniasta. On surullista nähdä hänen kerjäävän koulun läheisellä kadulla.

Olen tytöiltä ymmärtänyt, että kieliopettaja antaa myös sinutella itseään. En tietysti ole varma, onko tämä harkittu valinta, vai eikö hän aluksi halua korjata liikaa lasten puhetta. Marie-Lucie on hyvin sympaattinen ja herkkävaistoinen opettaja. Oletan, ettei hän halua liikaa etäisyyttä itsensä ja lasten välille, sillä kielitaito ja rohkeus käyttää kieltä kasvavat vain hyvässä ilmapiirissä.

Olen sanonut tytöille, että heidän luokkiensa opettajat eivät varmasti anna sinutella itseään. Silloin s’il te plaît‘n paikalla pitää muistaa sanoa s’il vous plaît. Opettajat ja vanhemmatkin teitittelevät toisiaan. Näin on jopa rennomman kieliopettajan kanssa.

Ketä voi sinutella?

Tuntemattomien teitittely on Ranskassa edelleen normi, eikä muiden lasten vanhempiakaan voi mennä noin vain sinuttelemaan. Olinkin jopa vähän yllättynyt, kun ensimmäisenä koulupäivänä puhuin vanhemman tyttäremme luokkakaverin äidin kanssa. Tämä Nancysta muuttanut perheenäiti sanoi heti, että voidaan sinutella.

Sinuttelun ja teitittelyn valinnasta olen kirjoittanut myös täällä.

Kollegoiden sinuttelu?

Ranskassa kollegat  tavallisesti sinuttelevat, varsinkin jos ovat suunnilleen samalla tasolla hierarkiassa. Siitä huolimatta en yleensä uskalla itse sinutella suoraan työkavereitakaan. Kuitenkin myönnän olettavani, että ensimmäisen teitittelyni jälkeen he sanoisivat, että voi sinutella.

Näin ei kuitenkaan käynyt, kun teitittelin yliopistolla ikäistäni kollegaa, jonka tehtävänä oli opastaa minut alkuun. Kollega ryhtyikin teitittelemään takaisin.

Olimme noin pari viikkoa teititelleet, kun minulta lipsahti yksi sinuttelu, jonka korjasin välittömästi teitittelyksi. Mutta silloin työkaverini sanoi, että voidaan hyvin sinutellakin. Sehän sopi.

Muuten kollegani ovat pääsääntöisesti suoraan sinutelleet minua. Useimmiten asiaa ei ole edes nostettu puheenaiheeksi. Huonekaverini, ehkä minua hieman nuorempi nainen, sanoi aluksi, että voidaan sinutella. Hän tosin muutti juuri loppuvuodeksi Pariisiin, joten jutteluhetkemme eivät jatku.

Neiti työpaikkaruokalassa

Työpaikkaruokalassa eräs arviolta kuusikymppinen keittäjä puhuttelee minua aina neidiksi: Bonjour, Mademoiselle! Au revoir, bonne journée, Mademoiselle! Ehkä hän pitää minua nuorempana kuin olenkaan, koska minulla on opiskelijakortti. Nuo ihanat ranskalaiset, joiden mielestä post doc -tutkija ilman vakituista työtä pienine apurahoineen on eräänlainen opiskelija!

Minua neidittely ei haittaa. Hallinnollisissa lomakkeissa neidittelystä on luovuttu, mutta Mademoiselle elää toistaiseksi puhekielessä. Koen keittäjän puhuttelun sympaattisena. Muutenkin ruokalan henkilökunnalla on hyvä meininki ja huumoria.

Yhtenä päivänä olin odottamassa ruokalan avaamista. Edelläni oli miehiä, mutta keittäjä huusi heille: “Naiset ensin!” Sitten hän kysyi, oliko joukossa pariisilaisia. “Ja pariisilaiset viimeiseksi! Ettehän neiti vain ole Pariisista?”

Rouva leipomossa

Leipomossa sitä vastoin minua kutsutaan aina rouvaksi.

Kun astun sisään, myyjä aloittaa tavallisesti sanomalla Madame bonjour. Tämä on eräänlainen kysymys, jolla myyjä osoittaa, että nyt on minun vuoroni ja pyytää kertomaan, mitä haluan. Kaikki tuotteethan ovat tiskin takana, eikä niitä oteta itse.

Naapurin rouva

Tyttäremme ovat tutustuneet saman taloyhtiön lapsiperheeseen. Tytöt olivat meillä kylässä, mutta kotiin piti lähteä liian pian.  Kun sanoin yhdeksänvuotiaalle, että hän voi tulla uudelleen kylään vaikka jo samana iltana, hymyillen lausuttu vastaus kuului: Vous êtes très gentil, Madame eli Olette hyvin ystävällinen, rouva.

Puhuttelutapojen seuranta jatkukoon!

 

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3
July 11th, 2018

Sociolinguistics Symposium 22, Auckland, Uusi-Seelanti

Suurin sosiolingvistiikan konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna Sociolinguistics Symposium rantautui ensimmäistä kertaa eteläiselle pallonpuoliskolle: Uuden-Seelannin Aucklandiin! Sociolinguistics Symposium 22:n  […]

July 11th, 2018

Hongkong: välietappi konferenssimatkalla

Minulla oli ilo pysähtyä kaksi kertaa Hongkongissa matkallani Sociolinguistics Symposium 22:een, joka järjestettiin Uuden-Seelannin Aucklandissa (27.–30.6.2018). Vietin Hongkongissa yhden yön […]

June 11th, 2018

8. Intercultural Pragmatics -kongressi 2018 Kyproksella

Saavuin Kyproksen pääkaupunkiin Nikosiaan illan pimentyessä. Kun seuraavana aamuna avasin parvekkeen oven, vastassani oli lempeä tuulahdus ja palmujen reunustama näkymä. 8. International […]

June 1st, 2018

Hiljaiset suomalaiset: myyttien ja todellisuuden välimaastossa

Hiljaiset suomalaiset on alati viljelty käsite. Se nousee esiin erityisesti silloin, kun tapojamme verrataan muihin kulttuureihin. Monikulttuurisesta asiakastyöstä kirjan kirjoittanut Marjut Nieminen varoitti […]

May 7th, 2018

Päivää ja bonjour: tervehtiminen Suomessa ja Ranskassa

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa. Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas […]

April 18th, 2018

Podcast-sarjani Ranskaa raakana!

Maaliskuussa 2018 aloitin oman podcast-sarjani Ranskaa raakana! Tarjoilen siellä kattauksen kieltä ja kulttuuria. Bon appétit! Kenelle? Vartin mittaiset podcastit sopivat kielenopettajille […]

March 17th, 2018

Ihmisiä, miehiä vai naisia? – Tasa-arvoisen kielenkäytön vaatimukset Suomessa ja Ranskassa

  Vaatimukset tasa-arvoisesta kielenkäytöstä ovat lisääntyneet Suomessa ja Ranskassa. Syyskuussa 2017 Aamulehti ilmoitti pyrkivänsä kohti neutraalia kielenkäyttöä. Puhemies olisi vastedes puheenjohtaja […]

January 25th, 2018

Muoti-ilmauksesta Macroniin: “Ça marche” ja “En marche”

  Kuulet ilmaisua toistuvasti kahviloissa ja ravintoloissa. Ystäväsi vastaavat sinulle niin. Lapsesi oppivat sen nopeasti kavereiltaan ranskalaisessa koulussa. Ça marche! Sopii! En […]

December 20th, 2017

Konekääntäminen, jälkieditointi ja laatu: kääntäjäopiskelijoiden näkökulma

Konekääntäminen on kehittynyt viime vuosina harppauksin. Syksyllä 2017 Google julkaisi puhetta tulkkaavan korvanapin. Yhtiön Google Translate -konekääntäjä hyödyntää nykyään tekoälyä ja […]

November 13th, 2017

Viestintäkouluttaja Camilla Ukkosen tekemä haastattelu

Alkuvuodesta pääsin Koneen säätiön kautta osallistumaan erinomaiseen viestintäkoulutukseen, jonka piti Camilla Ukkonen. Camilla haastattelee muutamia tiedeviestintää harrastavia tutkijoita, jotka ovat aktiivisia […]