List

Place Carnot

Puhuttelututkijana on kiinnostavaa havainnoida, miten ihmiset toimivat Lyonissa. Milloin saa sinutella ja milloin on syytä teititellä? Koska kutsutaan rouvaksi? Ja vieläkö neiti-puhuttelua käytetään?

Ranskalaiset opettajarouvat

Ranskalaisessa koulussa puhuttelukäytännöt ovat toista kuin Suomessa.

Vapaus, tasa-arvo ja veljeys on tyypillinen teksti koulurakennuksissa.

Ensimmäisenä koulupäivänä etsimme tyttöjen luokkia. Sisäpihan seinissä oli listoja: kunkin opettajan nimen alla näkyivät oppilaiden nimet. Mme Chazot (rva Chazot) luki paperissa, josta löytyi vanhimman tyttäremme nimi. Lasten nimet sitä vastoin oli ilmoitettu etunimen ja sukunimen kanssa.

Listan vieressä seisoi opettajalta näyttävä nainen. Vous êtes Madame Chazot? tiedustelin ja esittelin tyttäremme. Vaihdoimme muutaman sanan. Opettaja kertoi, että tyttäremme olisi suurimman osan ajasta kieliopettajan kanssa, ja pikku hiljaa kielitaidon karttuessa häntä integroitaisiin enemmän luokkaan.

Nuoremman tyttäremme nimeä ei vain löytynyt sitten mistään. Lopulta kysyin eräältä henkilökuntaan kuuluvalta. Sain kuulla että pienemmät koululaiset ovatkin viereisellä pihalla. Lähdin siis sinne.

Nuoremman tyttäremme nimi löytyi Mme Chomardin listasta. Totesin opettajalle, että koulun aloitus vieraalla kiellä on pienelle aika jännittävää. Rouva Chomard ottikin tytön lempeästi hoiviinsa.

En edelleenkään tiedä, mitkä ovat tyttöjen luokanopettajien etunimet. Oppilaat kutsuvat heitä nimellä maîtresse eli opettaja. Omana kouluaikanani opettajia puhuteltiin vielä opettajaksi Suomessakin, mutta lapseni käyttävät opettajiensa etunimiä.

Kieliopettaja Marie-Lucie

Lyonissa tyttöjen kieliopettaja on poikkeus, sillä hän antaa oppilaiden puhutella itseään etunimellä. Itsekin opin vasta äskettäin yhdestä lomakkeesta, mikä Marie-Lucien sukunimi on.

Kieliluokka on tällä hetkellä pieni: lapsia on yleensä vain neljä eli kaksi muuta tyttäriemme lisäksi. Yksi tulee Mongoliasta: hän asuu täällä isänsä kanssa; äitiä ja pikkuveljeä vielä odotetaan paikalle. Neljäs on poika Romaniasta. On surullista nähdä hänen kerjäävän koulun läheisellä kadulla.

Olen tytöiltä ymmärtänyt, että kieliopettaja antaa myös sinutella itseään. En tietysti ole varma, onko tämä harkittu valinta, vai eikö hän aluksi halua korjata liikaa lasten puhetta. Marie-Lucie on hyvin sympaattinen ja herkkävaistoinen opettaja. Oletan, ettei hän halua liikaa etäisyyttä itsensä ja lasten välille, sillä kielitaito ja rohkeus käyttää kieltä kasvavat vain hyvässä ilmapiirissä.

Olen sanonut tytöille, että heidän luokkiensa opettajat eivät varmasti anna sinutella itseään. Silloin s’il te plaît‘n paikalla pitää muistaa sanoa s’il vous plaît. Opettajat ja vanhemmatkin teitittelevät toisiaan. Näin on jopa rennomman kieliopettajan kanssa.

Ketä voi sinutella?

Tuntemattomien teitittely on Ranskassa edelleen normi, eikä muiden lasten vanhempiakaan voi mennä noin vain sinuttelemaan. Olinkin jopa vähän yllättynyt, kun ensimmäisenä koulupäivänä puhuin vanhemman tyttäremme luokkakaverin äidin kanssa. Tämä Nancysta muuttanut perheenäiti sanoi heti, että voidaan sinutella.

Sinuttelun ja teitittelyn valinnasta olen kirjoittanut myös täällä.

Kollegoiden sinuttelu?

Ranskassa kollegat  tavallisesti sinuttelevat, varsinkin jos ovat suunnilleen samalla tasolla hierarkiassa. Siitä huolimatta en yleensä uskalla itse sinutella suoraan työkavereitakaan. Kuitenkin myönnän olettavani, että ensimmäisen teitittelyni jälkeen he sanoisivat, että voi sinutella.

Näin ei kuitenkaan käynyt, kun teitittelin yliopistolla ikäistäni kollegaa, jonka tehtävänä oli opastaa minut alkuun. Kollega ryhtyikin teitittelemään takaisin.

Olimme noin pari viikkoa teititelleet, kun minulta lipsahti yksi sinuttelu, jonka korjasin välittömästi teitittelyksi. Mutta silloin työkaverini sanoi, että voidaan hyvin sinutellakin. Sehän sopi.

Muuten kollegani ovat pääsääntöisesti suoraan sinutelleet minua. Useimmiten asiaa ei ole edes nostettu puheenaiheeksi. Huonekaverini, ehkä minua hieman nuorempi nainen, sanoi aluksi, että voidaan sinutella. Hän tosin muutti juuri loppuvuodeksi Pariisiin, joten jutteluhetkemme eivät jatku.

Neiti työpaikkaruokalassa

Työpaikkaruokalassa eräs arviolta kuusikymppinen keittäjä puhuttelee minua aina neidiksi: Bonjour, Mademoiselle! Au revoir, bonne journée, Mademoiselle! Ehkä hän pitää minua nuorempana kuin olenkaan, koska minulla on opiskelijakortti. Nuo ihanat ranskalaiset, joiden mielestä post doc -tutkija ilman vakituista työtä pienine apurahoineen on eräänlainen opiskelija!

Minua neidittely ei haittaa. Hallinnollisissa lomakkeissa neidittelystä on luovuttu, mutta Mademoiselle elää toistaiseksi puhekielessä. Koen keittäjän puhuttelun sympaattisena. Muutenkin ruokalan henkilökunnalla on hyvä meininki ja huumoria.

Yhtenä päivänä olin odottamassa ruokalan avaamista. Edelläni oli miehiä, mutta keittäjä huusi heille: “Naiset ensin!” Sitten hän kysyi, oliko joukossa pariisilaisia. “Ja pariisilaiset viimeiseksi! Ettehän neiti vain ole Pariisista?”

Rouva leipomossa

Leipomossa sitä vastoin minua kutsutaan aina rouvaksi.

Kun astun sisään, myyjä aloittaa tavallisesti sanomalla Madame bonjour. Tämä on eräänlainen kysymys, jolla myyjä osoittaa, että nyt on minun vuoroni ja pyytää kertomaan, mitä haluan. Kaikki tuotteethan ovat tiskin takana, eikä niitä oteta itse.

Naapurin rouva

Tyttäremme ovat tutustuneet saman taloyhtiön lapsiperheeseen. Tytöt olivat meillä kylässä, mutta kotiin piti lähteä liian pian.  Kun sanoin yhdeksänvuotiaalle, että hän voi tulla uudelleen kylään vaikka jo samana iltana, hymyillen lausuttu vastaus kuului: Vous êtes très gentil, Madame eli Olette hyvin ystävällinen, rouva.

Puhuttelutapojen seuranta jatkukoon!

 

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3 4
June 19th, 2019

IPrA 2019 eli 16th International Pragmatics Conference, Hongkong

Suurin kansainvälinen pragmatiikan konferenssi (IPrA) pidettiin 9.–14.6.2019 Hongkongissa. Tämä oli toinen IPrA, johon osallistuin: vuonna 2017 olin mukana Belfastissa, Pohjois-Irlannissa. […]

May 24th, 2019

Kirja-arvio Ranska, rakkaudella

Ranska, rakkaudella Liisa Väisänen Kirjapaja, 2019. 282 sivua. Filosofian tohtori Liisa Väisäsen uutuusteos vie matkalle Ranskaan. Aiemmin hän on kirjoittanut […]

April 15th, 2019

Keskustelunanalyysin kurssi Yorkin yliopistossa (3.–5.4.2019)

Osallistuin huhtikuun alussa Yorkin yliopiston (Iso-Britannia) järjestämälle keskustelunanalyysin kurssille (3.–5.4.2019). Miksi? Koska oma tavoitteeni tutkimuksessa on edetä kohti aitojen puheaineistojen […]

March 15th, 2019

Tasa-arvoinen kielenkäyttö etenee: THL työstää suosituksia ja Ranskan Akatemia hyväksyi feminiinimuotoiset ammattinimikkeet

Tasa-arvoista kielenkäyttöä vaaditaan yhä äänekkäämmin monissa Euroopan maissa. Vaatimuksia on myös kuultu. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haluaa edistää […]

February 25th, 2019

Miten ranskalaiset opettajat puhuttelevat opiskelijoitaan?

Kaikille Suomessa asuville ranskalaisopettajille ei ole itsestään selvää, miten suomalaisopiskelijoita tulisi puhutella ranskaksi. Tämä kävi ilmi fokusryhmätutkimuksestani, johon osallistui aikuisia […]

January 28th, 2019

Kirja-arvio: Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa

Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa. Annastiina Heikkilä Kustantamo S & S, 2018. 222 s. Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä […]

December 18th, 2018

Miten ranskan sinuttelua ja teitittelyä voi opettaa ja oppia?

On väitetty, että puhuttelumuotojen käyttö olisi yksi haastavimmista asioista, jonka vieraalla kielellä viestivä joutuu opettelemaan. Toisaalta eräs tutkija on todennut, […]

October 5th, 2018

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muualla, Tiedekulma

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna […]

September 3rd, 2018

Kirja-arvio: Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen

Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen Iina Koskinen, Maria Ruuska ja Tanja Suni Art House, 2018. 264 s. Vaikka yliopistoilla […]

August 24th, 2018

Pidätkö oven auki takana tulevalle?

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla […]