List

Ranskassa pidetään tänä vuonna presidentinvaalit. Entistä presidenttiä Nicolas Sarkozya vastustava Facebook-sivusto toimii edelleen, vaikkei hän olekaan vaaleissa mukana.

Avoimen FB-palstan mukaan pieni määrä polemiikkia ja satiiria ei pilaa demokratiaa. Vaikka Sarkozy on yleisin loukkausten kohde, osansa saavat myös muut keskustelijat.

Keskustelijat loukkaavat toisia keskustelijoita

Tyypillisin tapa loukata kanssakeskustelijoita on kiistää heidän älykkyytensä. Toista osallistujaa voidaan haukkua imbesilliksi ja ihmetellä, miksi tämä viettää aikaansa FB:ssä: ettei henkilö vain olisi työtön?

Vähemmän esiintyy poliittisia loukkauksia kuten sinä likainen fasisti tai viitataan rotuun: en tunne valkoisia, jotka eivät olisi rasisteja.

 

Melko yleistä sitä vastoin on kieltää kokonaan toisen ihmisyys. Keskustelijaa saatetaan jopa uhata luodeilla ja toivottaa hyvää matkaa omaan maailmaansa.

Verbaalinen väkivalta ruokkii itseään: loukkauksiin vastataan usein uudella vihapuheella. Keskustelijoiden itsesensuroinnit esimerkiksi kolmella pisteellä tyh…ihmiset tai toisten tyynnytteleminen tyyliin lopetetaan nyt nämä typeryydet 🙂 ovat harvinaisia.

Loukkaavaa kielenkäyttöä kritisoivat syyllistyvät siihen itsekin: teidän loukkauksenne osoittavat että olette Ranskan paskasakkia tai älkää loukatko häntä (vaikka hän sen ansaitsee) sillä te vahvistatte hänen tyhmyyttään.

Työttömät: laiskimuksia vai työhaluisia?

Kuuma aihe Sarkozyn vastaisella palstalla ovat työttömät: laiskimuksia vai työhaluisia? Keskustelu alkoi ehdotuksesta, jonka mukaan työttömien tulisi työttömyyskorvauksen vastikkeeksi työskennellä viisi tuntia päivässä.

 

Kun työvelvoitetta kannattava keskustelija haukkuu työttömiä laiskureiksi ja kertoo olevansa kyllästynyt maksamaan heidän elämäänsä, verbaalinen väkivalta laukeaa. Loukkaukset ilmenevät sinutellen ja teititellen: olet säälittävä ja oksettava tyyppi sekä herra Lionel Durand te olette persläpi.

Toisinaan jännite keskustelupalstalla kiristyy vähitellen, kun yksi pommittaa ironisilla ja toistuvilla viesteillä: Ehkä työttömillä ei ole tottumusta työhön? Viisi tuntia työtä saattaisi väsyttää heidät! Ja kuitenkin heillä pitäisi olla iPhone ja televisio!

Vastaaja kertoo häpeävänsä kuuluvansa ihmiskuntaan moisia hirveyksiä kuulleessaan. Alkuperäinen keskustelija tarjoaa tälle mahdollisuutta ratkaisuun: mene muualle, jos hävettää.  Vastaaja kiistää kuitenkin haluavansa poistua palstalta.

Työvelvoitetta kannattanut saa osakseen lisää loukkauksia. Lopulta hän ilmoittaa saaneensa tarpeekseen ja toivottaa muille hyvää jatkoa.

Toiset keskustelijat jatkavat silti hänen kirjoitustensa kommentointia.

Ylläpito on sensuroinut osan viesteistä, mutta palstalla tunnutaan sietävän hyvin loukkaavaa kielenkäyttöä. Vain yhden henkilön kohtelu herättää keskustelijoissa erimielisyyttä.

Saako Sarkozyn vauvaa loukata?

Kun Sarkozyn vaimo synnytti lapsen vuonna 2011, pilapiirtäjä Etienne Issartial teki kuvan. Sen otsikkona oli Carla Bruni-Sarkozyn synnytys: pitkä odotus. Piirroksen mukaan syy oli se, että vauva syntyi valtava kultalusikka suussaan.

Kaikki eivät hyväksyneet vastasyntyneen nimittämistä pikku äpäräksi tai paholaisen lapseksi. Silti kirjoittaja saattoi samassa viestissä haukkua Sarkozyn idiootiksi ja tämän vaimon vastenmieliseksi ämmäksi sekä kieltää tuomitsemasta lasta vanhempiensa tekojen vuoksi.

Osa kuitenkin puolusti demokratian takaamaa sananvapautta ja vetosi mustaan huumoriin.

Hieman yllättäen piirtäjä Issartial osallistui itsekin keskusteluun. Osoittaen sanansa kaikille hän painotti, että kyseessä on satiirinen piirros. Issartialia harmitti, ettei teokseen suhtauduta tällä tavalla.

Vaikka usein on esitetty, että Internetin loukkaava käyttö johtuisi anonymisuudesta, kyse lienee enemmän etäisyydestä viestin vastaanottajaan. Tutkitulla palstalla keskustelijat esiintyivät pääsääntöisesti omilla nimillään ja FB-profiileillaan.

Sarkozyn vastaisella palstalla ei tavoitella yhteisymmärrystä. Siellä eletään yhdessä erimielisyydessä.

Lähde:

Aiheesta lisää:
Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 14. jakso: Toisten keskustelijoiden loukkaaminen Sarkozyn vastaisella Facebook-palstalla. 4.10.2018.

Johanna Isosävi 2015. Le dissensus, la polémicité et la violence verbale – quelles sont leurs manifestations dans la communication Facebook? Exemple du profil ”Contre Nicolas Sarkozy”. Teoksessa: Ulla Tuomarla, Juhani Härmä, Liisa Tiittula, Anni Sairio, Maria Paloheimo, & Johanna Isosävi (toim.): Dialogic Language Use 3: Miscommunication and Verbal Violence / Dimensions du dialogisme 3: Du malentendu à la violence verbale / Dialogischer Sprachgebrauch 3: Misskommunikation und verbale Gewalt. Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki. TOME XCIII. Helsinki: Modern Language Society, 111–124.
http://blogs.helsinki.fi/dialog3/files/2015/07/Isos%C3%A4vi.pdf

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3 4
February 25th, 2019

Miten ranskalaiset opettajat puhuttelevat opiskelijoitaan?

Kaikille Suomessa asuville ranskalaisopettajille ei ole itsestään selvää, miten suomalaisopiskelijoita tulisi puhutella ranskaksi. Tämä kävi ilmi fokusryhmätutkimuksestani, johon osallistui aikuisia […]

January 28th, 2019

Kirja-arvio: Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa

Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa. Annastiina Heikkilä Kustantamo S & S, 2018. 222 s. Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä […]

December 18th, 2018

Miten ranskan sinuttelua ja teitittelyä voi opettaa ja oppia?

On väitetty, että puhuttelumuotojen käyttö olisi yksi haastavimmista asioista, jonka vieraalla kielellä viestivä joutuu opettelemaan. Toisaalta eräs tutkija on todennut, […]

October 5th, 2018

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muualla, Tiedekulma

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna […]

September 3rd, 2018

Kirja-arvio: Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen

Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen Iina Koskinen, Maria Ruuska ja Tanja Suni Art House, 2018. 264 s. Vaikka yliopistoilla […]

August 24th, 2018

Pidätkö oven auki takana tulevalle?

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla […]

July 11th, 2018

Sociolinguistics Symposium 22, Auckland, Uusi-Seelanti

Suurin sosiolingvistiikan konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna Sociolinguistics Symposium rantautui ensimmäistä kertaa eteläiselle pallonpuoliskolle: Uuden-Seelannin Aucklandiin! Sociolinguistics Symposium 22:n  […]

July 11th, 2018

Hongkong: välietappi konferenssimatkalla

Minulla oli ilo pysähtyä kaksi kertaa Hongkongissa matkallani Sociolinguistics Symposium 22:een, joka järjestettiin Uuden-Seelannin Aucklandissa (27.–30.6.2018). Vietin Hongkongissa yhden yön […]

June 11th, 2018

8. Intercultural Pragmatics -kongressi 2018 Kyproksella

Saavuin Kyproksen pääkaupunkiin Nikosiaan illan pimentyessä. Kun seuraavana aamuna avasin parvekkeen oven, vastassani oli lempeä tuulahdus ja palmujen reunustama näkymä. 8. International […]

June 1st, 2018

Hiljaiset suomalaiset: myyttien ja todellisuuden välimaastossa

Hiljaiset suomalaiset on alati viljelty käsite. Se nousee esiin erityisesti silloin, kun tapojamme verrataan muihin kulttuureihin. Monikulttuurisesta asiakastyöstä kirjan kirjoittanut Marjut Nieminen varoitti […]