Kirjat

Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta (2023)

Millaisia lähestymistapoja kohteliaisuustutkimuksessa voidaan soveltaa? Miten kohteliaisuus muuttuu paikassa ja ajassa? Mitä ranskalaiset ajattelevat meidän kohteliaisuudestamme? Miten suomalaisten käytös muuttuu Ranskassa?

Kielitieteeseen ja pragmatiikkaan pohjautuva teos Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta (2023, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) esittelee kohteliaisuustutkimuksen kolme aaltoa 1970-luvulta nykypäivään. Kohteliaisuuden muutosta havainnollistetaan myös ohjeilla, joita suomalaiset ja ranskalaiset historialliset käytösoppaat ovat vuosisatojen saatossa antaneet. Tämä tiedekirja on avoin julkaisu.

Yhteisöllisen kirjoittamisen opas (2023)

On aika purkaa myytti siitä, että akateeminen kirjoittaminen on pelkkää yksinäistä puuhaa! Camilla Lindholmin kanssa kirjoittamassani kirjassa Yhteisöllisen kirjoittamisen opas (2023, Art House) ravistelemme käsityksiä näkymättömiin jäävästä kirjoittamisesta. Meidän mielestämme kirjoittaminen voi olla myös yhteisöllistä toimintaa. Suunnitellaan kirjoittamista, asetetaan tavoitteita, työskennellään pala palalta ja keskustellaan kirjoittamisen prosesseista.

Yhteisöllistä kirjoittamista voidaan toteuttaa kirjoitusryhmissä ja -retriiteissä. Kirjassamme ääneen pääsevät niin osallistujat kuin fasilitoijatkin. Tutkimusten mukaan yhteisöllinen kirjoittaminen parantaa paitsi tuottavuutta myös hyvinvointia. Kirja sopii opinnäytetöiden tekijoille, väitöskirjatutkijoille, post doceille ja kaikille kirjoittajille akateemisen uran eri vaiheissa.

Väitöksen jälkeen: opas akateemiselle uralle (2021)

Camilla Lindholmin kanssa kirjoittamani teos Väitöksen jälkeen: opas akateemiselle uralle (2021, Art House) avaa akateemisen maailman hiljaista tietoa.

Kirjassa käsittelemme ideoita ja tavoitteita, rahoitusta, kirjoittamista ja julkaisuja, opetustaitoja, jonglöörausta eri tehtävien välillä, kansainvälistymistä, mentoreita ja tieteestä viestimistä. Kirja on tarkoitettu avuksi urasuunnitteluun väitöskirjantekijöille, tuoreille tohtoreille ja uralleen uutta suuntaa hakeville. Väitöskirjanohjaajille, post doc -ohjaajille ja mentoreille se toimii uraohjauksen tukena.

Olemme pitäneet Lindholmin kanssa väitöskirjantekijöille luentoja ja työpajoja akateemisesta urasta ja kirjoittamisesta eri yliopistoissa, ja pidämme niitä mielellämme jatkossakin.

Saako sinutella vai täytyykö teititellä? Tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä (2015)

Hanna Lappalaisen kanssa toimittamani teos Saako sinutella vai täytyykö teititellä? (2015, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) käsittelee 13 eurooppalaisen kielen puhuttelukäytäntöjä. Mukana ovat suomen lisäksi sukulaiskielet viro ja unkari. Slaavilaisista kielistä kirjassa ovat esillä venäjä, tsekki ja puola. Germaanisia kieliä edustavat ruotsin lisäksi englanti ja saksa. Romaanisia kieliä on mukana neljä: ranska, italia, espanja ja portugali.

Puhuttelu on suurta yleisöä kiinnostava, jatkuvasti liikkeessä oleva aihe, josta olen antanut haastatteluja eri medioihin (ks. galleriasivu).

Väitöskirja (2010)

Ranskankielinen väitöskirjani Les formes d’adresse dans un corpus de films français leur traduction en finnois (2010) käsittelee puhuttelumuotojen käyttöä ranskalaisissa elokuvadialogeissa ja niiden kääntämistä suomeksi tekstityksissä. Väitöskirjani on julkaissut Uusfilologinen yhdistys.