Yhteiskirjoittaminen – Vuorovedoin kirkkaaseen tekstiin (2025)
Kolmas yhteinen kirjani Camilla Lindholmin kanssa on Yhteiskirjoittaminen – Vuorovedoin kirkkaaseen tekstiin (2025, Art House).
Kirja kaikille, jotka tekevät tekstejä yhteistyössä toisten kanssa.
Yhä useammalla tekstillä on monta kirjoittajaa, ja kirjoittaminen on monessa tapauksessa yhteistyön tekemistä eikä yksinäistä puurtamista. Yhteiskirjoittaminen johdattaa lukijansa yhdessä kirjoittamisen ytimeen.
Kirjassa käsitellään yhteiskirjoittamisen syitä ja sytykkeitä, erilaisia työskentelytapoja ja parhaita käytänteitä, liittyivätpä kysymykset itse kirjahankkeen aiheuttamiin haasteisiin, toisistaan poikkeaviin kirjoittajatyyppeihin tai tekijyyteen. Samalla valottuvat yhteiskirjoittamisen sudenkuopat – mutta myös sen ilot ja edut.
Johanna Isosävin ja Camillan Lindholmin kolmas yhteinen kirja tarjoaa tutkimukseen ja vankkaan kokemukseen perustuvan, käytännönläheisen tietopaketin kaikille asiantuntijatekstejä tekeville, jotka haluavat kehittää yhteiskirjoittamisen taitojaan ja tulla paremmiksi kirjoittajatovereiksi.
Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta (2023)
Olen kirjoittanut tiedekirjan Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta (2023, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura). Se on ilmestynyt avoimena julkaisuna ja painettuna.
Miten kohteliaisuus muuttuu paikassa ja ajassa? Miten suomalaisten käytös muuttuu Ranskassa? Mitä ranskalaiset ajattelevat meidän kohteliaisuudestamme? Kohteliaisuudella on keskeinen rooli, kun ylläpidetään suhteita ihmisten välillä.
Miten tutkia kohteliaisuutta? tarkastelee suomalaisia ja ranskalaisia kohteliaisuuskäsityksiä ja kohteliaisuuden muutosta. Se lisää tietoisuutta erilaisista käytöstavoista ja kuvaa kohteliaisuutta ilmiönä, joka on jatkuvassa liikkeessä: suomalainen ja ranskalainen kohteliaisuus vaikuttavat tällä hetkellä lähenevän toisiaan. Samalla murtuu sitkeä myytti siitä, että yksi kulttuuri olisi toista kohteliaampi tai epäkohteliaampi. Teos on ensimmäinen kattava esittely kohteliaisuudesta ja sen tutkimuksesta suomen kielellä. Se esittelee kohteliaisuustutkimuksen kolme aaltoa 1970-luvulta nykypäivään ja tarjoaa työkaluja kohteliaisuuden paikallisen ja ajallisen ulottuvuuden tarkasteluun.
Yhteisöllisen kirjoittamisen opas (2023)
Toinen kirjoittamani teos Camilla Lindholmin kanssa on Yhteisöllisen kirjoittamisen opas (2023, Art House).
On aika purkaa myytti siitä, että akateeminen kirjoittaminen on yksinäistä puurtamista! Kirjoittaminen on erottamaton osa akateemista työskentelyä, mutta se jää usein näkymättömiin. Yhteisöllisen kirjoittamisen opas ravistelee mielikuvia yksinään kammiossaan kynäilevästä tutkijasta ja tarkastelee kirjoittamista sen sijaan yhteisöllisenä toimintana.
Keskeistä yhteisöllisyydessä on se, että kirjoittamisen prosesseista ja tavoitteista puhutaan muiden kanssa. Kirja kannustaa suunnittelemaan ja priorisoimaan kirjoittamista sekä kirjoittamaan tekstiä pala palalta, yhteisön tuen avulla. Kirja esittelee erilaisia kirjoitusretriittejä ja -ryhmiä sekä antaa vinkkejä niiden johtamiseen. Omia kokemuksiaan kertovat lukuisat ryhmiin osallistuneet ja niitä vetäneet.
Yhteisöllinen kirjoittaminen lisää hyvinvointia ja akateemisten kirjoittajien tuotteliaisuutta. Kirja onkin oiva opas kaikille yliopistomaailman kirjoittajille, oli työn alla sitten tutkimusartikkeli, väitöskirja tai opinnäytetyö.
Väitöksen jälkeen: opas akateemiselle uralle (2021)
Olen kirjoittanut Camilla Lindholmin kanssa teoksen Väitöksen jälkeen: opas akateemiselle uralle (2021, Art House)
Onneksi olkoon, tuore tohtori! Olet suorittanut ajokortin tutkijan työhön. Miten tästä eteenpäin?
Turhan monet jäävät väitöksen jälkeen oman onnensa nojaan. Tämä opas avaa akateemisen maailman hiljaista tietoa ja kannustaa akateemisen uran luomiseen nykyajan vaatimusten mukaisesti. Akateemisella uralla tarvitaan ideoita ja tavoitteita, rahoitusta, kirjoittamista ja julkaisuja, opetustaitoja, jonglöörausta eri tehtävien välillä, kansainvälistymistä, mentoreita ja tieteestä viestimistä. Kaikista näistä kerrotaan kirjassa innostavasti ja havainnollisesti.
Kirja on loistava apu urasuunnitteluun väitöskirjantekijöille ja tuoreille tohtoreille. Väitöskirjanohjaajille, post doc -ohjaajille ja mentoreille se toimii uraohjauksen tukena.
Saako sinutella vai täytyykö teititellä? Tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä (2015)
Toimitin Hanna Lappalaisen kanssa teoksen Saako sinutella vai täytyykö teititellä? (2015, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).
Teos tarjoaa monipuolisen tietopaketin 13 eurooppalaisen kielen puhuttelukäytänteisiin. Mukana on sekä valtakieliä, kuten englanti, ranska ja espanja, että puhujamäärältään pienempiä kuten puola, tekki ja unkari. Uusia näköaloja suomenkin puhuttelumurrokseen paljastuu, kun poraudutaan siihen, miten sinuttelu yleistyi Ruotsissa.
Artikkelit valottavat nykypuhuttelua ja sen historiallista taustaa eri kielissä. Kirja näyttää, miten puhuttelua voi tutkia niin kaunokirjallisuudessa, näytelmissä, elokuvissa kuin aidoissa vuorovaikutustilanteissakin. Teos sopii erinomaisesti kielten ammattilaisille, mutta sillä on annettavaa myös kaikille kulttuurien välisestä viestinnästä kiinnostuneille.
Väitöskirjani puhuttelusta (2010)
Ranskankielinen väitöskirjani Les formes d’adresse dans un corpus de films français leur traduction en finnois (2010) käsittelee puhuttelumuotojen käyttöä ranskalaisissa elokuvadialogeissa ja niiden kääntämistä suomeksi tekstityksissä. Väitöskirjani on julkaissut Uusfilologinen yhdistys.