List

Kaikille Suomessa asuville ranskalaisopettajille ei ole itsestään selvää, miten suomalaisopiskelijoita tulisi puhutella ranskaksi. Tämä kävi ilmi fokusryhmätutkimuksestani, johon osallistui aikuisia opettavia ranskalaisia. Eräs yli 20 vuotta Suomessa asunut ranskalaisopettaja kertoi näin: Ranskanopettajana olen jo vuosia pohtinut sinutellako vai teititelläkö opiskelijoita. 

Toinen ranskalaisopettaja, vajaa kymmenen vuotta Suomessa asunut Marie, pohti, riippuuko valittu puhuttelumuoto paikasta vai kielestä. Eräässä suomalaiskaupungissa opiskelijat sinuttelivat häntä ja käyttivät hänen etunimeään. Toisessa kaupungissa taas opiskelijat teitittelivät häntä ja kutsuivat häntä Madameksi. 

Marie kysyi muilta keskustelijoilta, tulisiko hänen opettaa ranskalaisia tapoja, joihin kuuluu kenties teitittely. Häntä itseään sinuttelu ei kuitenkaan häirinnyt. Marie tiesi myös, että opiskelijat kutsuivat hänen kollegoitaan, suomalaisia opettajia, etunimellä ja sinuttelivat heitä.

Sinuttelu ja teitittely jakavat ranskalaisopettajia

Ranskalaisopettaja Jean kertoi toimivansa eri tavalla kuin kollegansa. Hän sanoi sinuttelevansa opiskelijoita, jotka puolestaan saavat valita, miten puhutella häntä. Jeanin mielestä opiskelijoilla on riittävästi tietoa. He eivät tarvitse häntä tietääkseen, että ranskan kielessä teititellään enemmän tietyissä tilanteissa – mutta ei kaikkialla.

Marc taas oli teitittelyn kannalla. Hänen mielestään puhuttelusta – kuten sinuttelusta – tulee opittu tapa. Marcin mielestä on kuitenkin todennäköistä, että mennessään Ranskan opiskelijoiden täytyy teititellä opettajaansa. Hän itse kertoo aina teitittelevänsä opiskelijoita.

Philippe oli päätynyt Jeanin tavoin sinutteluun. Hän toimii opettajana naisvaltaisella työpaikalla. Philippe koki, että miesopettajan teitittely olisi luonut liikaa etäisyyttä opiskelijoihin, joista valtaosa on naisia.

Margueritte ei naispuolisena opettajana nähnyt puhutteluvalinnan yhteyttä etäisyyteen. Hänelle – kuten Marcillekin – opettajan teitittely on ranskalaiseen kulttuurin kuuluva asia.

Onko opettajan teitittely osa ranskalaista kulttuuria?

Ranskalaisopettajia oli puhuteltu eri tavoin heidän omana opiskeluaikanaan Ranskassa. Kahdella viisikymppisellä opettajalla oli päinvastaiset kokemukset. Margueritea opettajat olivat aina teititelleet. Hän hämmästyi kuullessaan, että Philippea osa opettajista oli aikoinaan sinutellut Ranskassa.

Jos opettajaa itse oli teititelty, hän saattoi kokea teitittelyn kulttuurisena tapana. Hänen oli myös helpompi omaksua opiskelijoiden teitittely, jos työpaikka oli antanut siitä ohjeistuksen. Tällaiseen teitittelypakkoon saattoi olla syynä sekin, että tutkimusten mukaan ranskan opiskelijoilla on ollut vain vähän tilaisuuksia harjoitella teitittelyä.

Yksi tutkimukseni fokusryhmistä, Ranskasta vaihdosta palanneet suomalaisopiskelijat, toivat tuoretta tietoa opettajien puhuttelutavoista. Opiskelijat kertoivat, että Ranskassa osa opettajista teititteli heitä, kun taas osa sinutteli.

Jos ranskalaisen yliopiston opettaja sinutteli, suomalaisopiskelijalle saattoi tulla pulma: miten puhuttelen takaisin? Teitittely koettiin tavallisesti turvalliseksi vaihtoehdoksi. Jos opiskelija oli tottunut siihen, että hänen aikaisemmat opettajansa olivat teititelleet häntä, sinuttelu saattoi tuntua jopa epäkohteliaalta.

Jotkut opettajat Ranskassa säästivät opiskelijan puhuttelun valinnalta. He kertoivat heti tunnin aluksi, miten puhutellaan. Jos opettaja sinutteli opiskelijoitaan, hän saattoi sanoa, että häntä itseäänkin saa sinutella. Teitittelevä opettaja ohjeisti, että häntäkin on teititeltävä. Yksi opiskelija totesi, että tällaisissa tapauksessa opettaja oli tiukempi: silloin kun hän haluaa että häntä teititellään niin sit […] oikeesti pitää teititellä.   

Mikä puhuttelumuoto ranskanopettajan kannattaa valita?

Koska ranskan kieltä kuulee verrattain vähän Suomessa, opettajan puhe on yksi tilaisuus paitsi saada kielikylpyä myös harjoitella puhuttelumuotoja. Puhuttelun valinnalla on siis väliä.

Ei kuitenkaan ole olemassa vain yhtä oikeaa puhuttelumuotoa. Ranskanopettaja voi valita joko sinuttelun tai teitittelyn, mutta kannattaa tiedostaa, että valittu puhuttelutapa kantaa merkityksiä. Joillekin teitittely on kulttuurinen tai pedagoginen kysymys. Toisille sinuttelu on tapa rakentaa suhdetta ja vähentää etäisyyttä opiskelijoihin.

Organisaatioiden ei kannata antaa ohjeistuksia siitä, miten ranskan opettajan on puhuteltava opiskelijoitaan. On vain hyvä, jos ranskaa opiskelevat suomalaiset pääsevät kohtaamaan sekä sinuttelua että teitittelyä opettajiltaan. Näin he oppivat, että puhuttelutavoissa esiintyy vaihtelua – samalla tavalla kuin Ranskassakin.

Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden nimet on muutettu.

Lisää aiheesta:

Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 16. jakso: Miten Suomessa asuvat ranskalaiset opettajat puhuttelevat opiskelijoitaan? Haastattelijana Tuuli Holttinen, 31.10.2018.

Holttinen, Tuuli & Isosävi, Johanna (hyväksytty) Forms of address choices among Finnish and French university students and native French teachers. In: Yasemin Bayyurt, Çiler Hatipoğlu & Leyla Marti (eds.) Address forms across cultures in educational contexts. Amsterdam: John Benjamins.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3 4
July 20th, 2019

12. Kansainvälinen kohteliaisuuskonferenssi (SymPol12), Cambridge

12. Kansainvälinen kohteliaisuuskonferenssi (12th International Conference on (Im)politeness) järjestettiin 17.–19.7.2019 Anglia Ruskin Universityssä, Cambridgessä. Konferenssi järjestettiin yhteistyössä löyhän tutkimusyhteisön Linguistic […]

June 19th, 2019

IPrA 2019 eli 16th International Pragmatics Conference, Hongkong

Suurin kansainvälinen pragmatiikan konferenssi (IPrA) pidettiin 9.–14.6.2019 Hongkongissa. Tämä oli toinen IPrA, johon osallistuin: vuonna 2017 olin mukana Belfastissa, Pohjois-Irlannissa. […]

May 24th, 2019

Kirja-arvio Ranska, rakkaudella

Ranska, rakkaudella Liisa Väisänen Kirjapaja, 2019. 282 sivua. Filosofian tohtori Liisa Väisäsen uutuusteos vie matkalle Ranskaan. Aiemmin hän on kirjoittanut […]

April 15th, 2019

Keskustelunanalyysin kurssi Yorkin yliopistossa (3.–5.4.2019)

Osallistuin huhtikuun alussa Yorkin yliopiston (Iso-Britannia) järjestämälle keskustelunanalyysin kurssille (3.–5.4.2019). Miksi? Koska oma tavoitteeni tutkimuksessa on edetä kohti aitojen puheaineistojen […]

March 15th, 2019

Tasa-arvoinen kielenkäyttö etenee: THL työstää suosituksia ja Ranskan Akatemia hyväksyi feminiinimuotoiset ammattinimikkeet

Tasa-arvoista kielenkäyttöä vaaditaan yhä äänekkäämmin monissa Euroopan maissa. Vaatimuksia on myös kuultu. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haluaa edistää […]

February 25th, 2019

Miten ranskalaiset opettajat puhuttelevat opiskelijoitaan?

Kaikille Suomessa asuville ranskalaisopettajille ei ole itsestään selvää, miten suomalaisopiskelijoita tulisi puhutella ranskaksi. Tämä kävi ilmi fokusryhmätutkimuksestani, johon osallistui aikuisia […]

January 28th, 2019

Kirja-arvio: Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa

Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa. Annastiina Heikkilä Kustantamo S & S, 2018. 222 s. Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä […]

December 18th, 2018

Miten ranskan sinuttelua ja teitittelyä voi opettaa ja oppia?

On väitetty, että puhuttelumuotojen käyttö olisi yksi haastavimmista asioista, jonka vieraalla kielellä viestivä joutuu opettelemaan. Toisaalta eräs tutkija on todennut, […]

October 5th, 2018

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muualla, Tiedekulma

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna […]

September 3rd, 2018

Kirja-arvio: Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen

Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen Iina Koskinen, Maria Ruuska ja Tanja Suni Art House, 2018. 264 s. Vaikka yliopistoilla […]