List

On väitetty, että puhuttelumuotojen käyttö olisi yksi haastavimmista asioista, jonka vieraalla kielellä viestivä joutuu opettelemaan. Toisaalta eräs tutkija on todennut, että monimutkaisen puhuttelujärjestelmän käytön oppiminen on helpompaa, mikäli omassa äidinkielessäkin on monimutkainen järjestelmä.

Suomalaisilla ranskan kielen oppijoilla on se etu, että meilläkin tehdään ero sinuttelun ja teitittelyn välillä – esimerkiksi englannin kielessä kaikkia teititellään you-pronominilla. Suomalaisen ranskanpuhujan haasteena on kuitenkin se, että meillä teititellään paljon vähemmän kuin ranskassa.

Vieraan kielen puhujina meidän täytyy havainnoida ja harjoitella puhuttelumuotojen käyttöä, jotta oppisimme, millaisia sosiaalisia merkityksiä niihin liitetään.

Puhuttelun opiskelu luokkahuoneessa  

Suomalaiset oppivat ranskaa tavallisesti kouluissa sekä korkeakoulujen ja työväenopistojen kursseilla. Opettajien ja oppikirjojen rooli on merkittävä luokkahuoneessa tapahtuvassa opiskelussa, koska ranskan kieltä pääsee käyttämään verrattain vähän Suomessa.

Eva Havun tutkimuksesta ilmeni, että  suomalaiset koululaiset sinuttelivat ranskan oppitunneilla vastavuoroisesti opettajia ja kavereitaan – kuten suomen kielessä on tapana. Kanadassa tehdyissä kielikylpyä koskevissa tutkimuksissa puolestaan todettiin, että ranskan teitittelyä ei juurikaan esiintynyt luokkahuoneessa. Koululaisilla oli siis vain vähän tilaisuuksia teitittelyn harjoittelemiseen.

Kanadalaisten opettajien puhuttelua tutkittaessa havaittiin, että sinuttelusta huolimatta opettajat eivät aina olleet systemaattisia: he saattoivat toisinaan sinutella jopa puhutellessaan useampaa oppilasta, mikä oli hämmentävää oppilaille.

Ranskan oppikirjoja meillä ja muualla on myös kritisoitu. Esimerkiksi suomalaisissa oppikirjoissa ranskan puhuttelumuotoja on usein esitelty epäjohdonmukaisesti. Lisäksi sinuttelun ja teitittelyn vaihtelua ei ole selkeästi selitetty.

Luokkahuoneen rajojen ylittäminen

Koska luokkahuoneessa on rajoituksensa, herää kysymys, voiko sinuttelua ja teitittelyä edes oppia pelkästään tässä kontekstissa. Osa tutkijoista kokeekin, että se on mahdollista vain tiettyyn rajaan asti.

Eva Havun toinen tutkimus osoitti, että koululaisilla oli vain vähän taitoja käyttää ranskan kielen puhuttelumuotoja: melkein kaikki sinuttelivat sekä vanhempaa syntyperäistä ranskalaista että ystäviä. Toisinaan sinuttelu- ja teitittelymuodot myös sekoittuivat.

Miten luokkahuoneen rajoja voidaan siis ylittää?

Tutkimuksissa on suositeltu autenttisten materiaalien, kuten romaanien, videoiden sekä elokuvien, käyttöä. Esimerkiksi viimeksi mainitut vastaavat usein paremmin todellisuutta kuin oppikirjojen dialogit. Elokuvien opetuskäytössä myös tekstitykset ovat avuksi. On kuitenkin huomattava, etteivät kääntäjät ole aina suomentaneet sinuttelua ja teitittelyä ranskan kielen mukaan. Osa suomentajista on nimittäin kotouttanut käännöksiä eli vaihtanut ranskan teitittelyn sinutteluksi suomenkielisissä tekstityksissä.

Digitaalinen vuorovaikutus on tuonut uusia mahdollisuuksia puhuttelunkin opetukseen.

Internetin erilaiset keskustelufoorumit tarjoavat kielenoppijoille mahdollisuuden tarkkailla, miten sinuttelua ja teitittelyä käytetään. Joillakin palstoilla, kuten entisen presidentin Sarkozyn vastaisella Facebook-sivustolla, enimmäkseen sinutellaan tuntemattomiakin keskustelukumppaneita. Vaikka digitaalisuus on osittain lisännyt kielen epämuodollisuutta, toisilla ranskankielisillä keskustelufoorumeilla kuitenkin teititellään.

Digitaalisuus mahdollistaa kielenoppijoille myös suullisen vuorovaikutuksen syntyperäisten ranskankielisten kanssa esimerkiksi videopuheluiden välityksellä. Myös erilaisissa rooleissa toimimista voidaan harjoitella verkon avulla tapahtuvissa kohtaamisissa.

Auttaako oleskelu ranskankielisessä maassa?

Osa tutkijoista on sitä mieltä, että puhuttelumuotojen käytön voi kunnolla oppia vain oleskelemalla aidossa ympäristössä. On kuitenkin huomattu, että pelkkä oleskelu vieraskielisessä kulttuurissa ei takaa puhuttelumuotojen oppimista.

Tärkeintä on, että vieraan kielen puhuja kohtaa riittävän monipuolisesti erilaisia tilanteita. Toisin sanoen säännölliset kontaktit syntyperäisten ranskanpuhujien kanssa ovat ratkaisevia. Aiemman tutkimuksen mukaan ne, jotka  käyttivät eniten kohdekieltä, osasivat sinutella ja teititellä enemmän syntyperäisten ranskanpuhujien tavoin.

Mitä jos kuitenkin puhuttelen väärin?

Virheiden pelko voi lamaannuttaa kieltä opettelevan.

Suomalaista ranskanpuhujaa voi lohduttaa tieto siitä, että on tilanteita, joissa ranskankieliset itsekin ovat epävarmoja, pitäisikö sinutella vai teititellä. Tämä kertoo siitä, että kielessä on runsaasti vaihtelua. Ranskassa joillakin työpaikoilla, kuten yliopistolla, sinutellaan enemmän, toisissa suositaan teitittelyä. Olen aiemmin kirjoittanut puhuttelukokemuksistani Lyonissa.

Monissakaan tilanteissa ei siis ole vain yhtä oikeaa tapaa puhutella. Sen sijaan valinta sinuttelun ja teitittelyn välillä kertoo ihmisten välisestä suhteesta, etäisyydestä ja hierarkiasta, sekä normeista ja tavoista.

Ympäristön puhuttelutapoja kannattaa tarkkailla, mutta jos vieraskielisen sanoma puhuttelumuoto poikkeaa totutusta, hän saa ulkomaalaisena usein anteeksi. Jos ranskankielinen sattuu opastamaan puhuttelumuodon valinnassa tai ehdottaa sen vaihtoa, kannattaa laittaa muoto mieleen ja tarkkailla, toimiiko se muissakin samantyyppisissä tilanteissa.

Lisää aiheesta:

Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 15. jakso: Ranskan kielen sinuttelun ja teitittelyn oppiminen.  Vieraana Tuuli Holttinen, 17.10.2018.

Holttinen, Tuuli & Isosävi, Johanna (hyväksytty) Forms of address choices among Finnish and French university students and native French teachers. In: Yasemin Bayyurt, Çiler Hatipoğlu & Leyla Marti (eds.) Address forms across cultures in educational contexts. Amsterdam: John Benjamins.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3 4
June 19th, 2019

IPrA 2019 eli 16th International Pragmatics Conference, Hongkong

Suurin kansainvälinen pragmatiikan konferenssi (IPrA) pidettiin 9.–14.6.2019 Hongkongissa. Tämä oli toinen IPrA, johon osallistuin: vuonna 2017 olin mukana Belfastissa, Pohjois-Irlannissa. […]

May 24th, 2019

Kirja-arvio Ranska, rakkaudella

Ranska, rakkaudella Liisa Väisänen Kirjapaja, 2019. 282 sivua. Filosofian tohtori Liisa Väisäsen uutuusteos vie matkalle Ranskaan. Aiemmin hän on kirjoittanut […]

April 15th, 2019

Keskustelunanalyysin kurssi Yorkin yliopistossa (3.–5.4.2019)

Osallistuin huhtikuun alussa Yorkin yliopiston (Iso-Britannia) järjestämälle keskustelunanalyysin kurssille (3.–5.4.2019). Miksi? Koska oma tavoitteeni tutkimuksessa on edetä kohti aitojen puheaineistojen […]

March 15th, 2019

Tasa-arvoinen kielenkäyttö etenee: THL työstää suosituksia ja Ranskan Akatemia hyväksyi feminiinimuotoiset ammattinimikkeet

Tasa-arvoista kielenkäyttöä vaaditaan yhä äänekkäämmin monissa Euroopan maissa. Vaatimuksia on myös kuultu. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haluaa edistää […]

February 25th, 2019

Miten ranskalaiset opettajat puhuttelevat opiskelijoitaan?

Kaikille Suomessa asuville ranskalaisopettajille ei ole itsestään selvää, miten suomalaisopiskelijoita tulisi puhutella ranskaksi. Tämä kävi ilmi fokusryhmätutkimuksestani, johon osallistui aikuisia […]

January 28th, 2019

Kirja-arvio: Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa

Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa. Annastiina Heikkilä Kustantamo S & S, 2018. 222 s. Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä […]

December 18th, 2018

Miten ranskan sinuttelua ja teitittelyä voi opettaa ja oppia?

On väitetty, että puhuttelumuotojen käyttö olisi yksi haastavimmista asioista, jonka vieraalla kielellä viestivä joutuu opettelemaan. Toisaalta eräs tutkija on todennut, […]

October 5th, 2018

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muualla, Tiedekulma

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna […]

September 3rd, 2018

Kirja-arvio: Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen

Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen Iina Koskinen, Maria Ruuska ja Tanja Suni Art House, 2018. 264 s. Vaikka yliopistoilla […]

August 24th, 2018

Pidätkö oven auki takana tulevalle?

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla […]