Juttu julkaistiin Helsingin yliopiston intranetissä 2.10.2020.
Teksti: Johanna Isosävi ja Mari Peltonen
Muokattu: 2.10.2020 Maria Peltonen
2.10.2020
Opetusta hybridimallissa koronarajoitusten keskellä on uudistettava jatkuvasti
Johanna Isosävi rekrytoitiin ma. ranskan yliopistonlehtoriksi pari viikkoa ennen lukuvuoden alkua. Hän joutui siis hyppäämään suoraan liikkuvaan junaan ja keskelle opetuksen hybridimallia. Haaste on ollut suuri, uudet opetustavat oli keksittävä heti. Hän kertoo nyt, mitä on oppinut opettamisesta alkusyksyn aikana.
–Olen huomannut, ettei välttämättä kannata tehdä liian tiukkoja suunnitelmia, ennen kuin on tutustunut opiskelijoihin ja testannut erilaisia toimintatapoja, Johanna Isosävi kertoo.
Suositusten mukaisesti opetus tapahtuu lähes kokonaan verkossa.
–Yhden opetusryhmän pidän lähiopetuksena, sillä oppiaine on saanut luvan tarjota läsnäolokurssin ensimmäisen vuoden opiskelijoille.
Myöskään läsnäolokurssilla opetus ei ole samanlaista kuin ennen, koska turvavälit on pidettävä. Isosävin ryhmälle oli ensin varattu pieni sali, jossa oli vaikea pitää turvavälejä. Onneksi sali saatiin vaihdettua isompaan.
–Tunneilla jaan oppiaineen tarjoamat maskit opiskelijoille. Maskeissa on joskus vaikeampi saada selvää, mitä opiskelijat sanovat, ja kaiken lisäksi puhumme tunneilla vierasta kieltä, ranskaa, Isosävi miettii.
Hän suosii opetuksessaan pari- ja ryhmätöitä, mikä tuottaa haasteita lähiopetukseen.
–Nykytilanteessa käymme enimmäkseen keskusteluja koko ryhmän kesken ja käymme läpi tehtäviä, jotka opiskelijat ovat tehneet Moodleen.
Tärkeintä opetuksessa on vuorovaikutus ja sen tukeminen
Isosävin mukaan on paradoksaalista, että ryhmätyöskentely voi olla korona-aikaan jopa helpompaa verkko-opetuksessa kuin lähiopetuksessa. Verkossa ei tarvitse huolehtia turvaväleistä, ja opiskelijat voi jakaa keskustelemaan break out -huoneisiin.
Toisaalta toisiin tutustumiseen on käytettävä enemmän aikaa ja vaivaa verkossa kuin lähiopetuksessa.
–Olen pyytänyt opiskelijoita kirjoittamaan itsestään esittelyitä Moodleen, ja jokaisen opiskelijan on vastattava toiselle opiskelijalle, jonka kanssa kokee olevan jotain yhteistä.
Opetus toteutetaan reaaliaikaisesti Zoomissa. Ryhmien koko on 20–30 opiskelijaa. Isosävin opetus koostuu erilaisista aktiviteeteista: opetustuokioista, yhteisistä keskusteluista, pienryhmäkeskusteluista break out -huoneissa.
–Käytän myös chatia ja kyselyitä (poll). Pidän tärkeänä sitä, että säännöllisten tapaamisten myötä opiskelijoilla säilyy opiskelurytmi ja että he saavat tukea opettajalta sekä toisiltaan. Vaikka emme tapaa kasvokkain, näemme ja kuulemme kuitenkin toisemme Zoomissa, Isosävi kertoo.
Hän käyttää ryhmätöitä myös verkkokursseilla ja kannustaa opiskelijoita tekemään yhdessä kaikkia tehtäviä, vaikkeivat ne varsinaisia ryhmätöitä olisikaan. Opiskelijoiden yhteistyön edistämiseksi hän on luonut Moodleen keskusteluryhmän, jossa voi huhuilla muita kiinnostuneita. Isosävi on myös huomannut, että opiskelijat tarvitsevat ryhmätöiden tekemiseen verkossa enemmän tukea.
–Opettajina emme voi olettaa, että opiskelijat olisivat diginatiiveja, vaan meidän tulee opastaa yhteistyöhön verkossa. Siksi rohkaisen opiskelijoita käyttämään yhteydenpitoon ohjelmia, jotka he tuntevat (Skype, Teams, WhatsApp, Zoom) ja kerron yhteiskirjoittamisen alustoista (esimerkiksi Google Docs), jotka ovat olleet monille vieraita.
Isosävin mielestä on tärkeää kuunnella opiskelijoita
Isosävi kertoo olevansa tavoitettavissa viikoittain Zoom-vastaanotolla. Lisäksi hän tiedustelee opiskelijoilta, miten he kokevat opetuksen sujuneen.
–Ensimmäisen kolmen viikon jälkeen kävin tunnin lopuksi keskustelua erään kurssin ryhmän kanssa. Sain ideoita siitä, miten muokkaan jatkossa opetustani, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin opiskelijoiden tarpeita.
Digiloikka on kasvattanut erilaisten verkkomateriaalien suosiota.
Aktiivinen yliopistonlehtori on innostunut työstään ja keskustelee opetuksesta kollegoidensa kanssa muun muassa Twitterissä, jossa he jakavat hyviä opetuskäytäntöjä ja vinkkejä. Isosävin mukaan sallivassa ilmapiirissä voi jakaa niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin.
–Koen, että tapahtui opetus missä muodossa tahansa, pohjalla ovat samat arvot: yhteisöllinen oppiminen, vuorovaikutus, opiskelijoiden kuunteleminen ja kannustavan ilmapiirin luominen.
Isosävi iloitsee, että hänen määräaikainen pestinsä kestää kolme vuotta.
–Siinä on aikaa kehittää opetusta. En usko, että koskaan palataan täysin vanhanmalliseen lähiopetukseen.
Vaikka tarve kasvokkaiselle vuorovaikutukselle säilyy, verkko-opetusta tullaan jatkossa hyödyntämään entistä enemmän. Ehkä voimme jatkossa saada hybridiopetuksen muodossa parhaat palat lähi- ja verkko-opetuksesta?
Johanna Isosävi verkossa ja somessa
Twitter: @johannaisosavi
Ranskaa raakana –podcast: https://isosavi.podbean.com/
Akateeminen kotisivu ja blogi: http://johanna.isosavi.com/
