List

Tasa-arvoista kielenkäyttöä vaaditaan yhä äänekkäämmin monissa Euroopan maissa. Vaatimuksia on myös kuultu.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haluaa edistää sukupuolitietoista viestintää. THL:ssä toimiva Tasa-arvotiedon keskus valmisteleekin tällä hetkellä materiaalia sukupuolitietoisen viestinnän tukemiseksi esimerkiksi viranomaisten toiminnassa.

Ranskan Akatemia puolestaan hyväksyi pitkän vastustuksen jälkeen – helmikuun lopussa 2019 – feminiinimuotoiset ammattinimikkeet, joista monia on tosin käytetty jo pitkään.

Eikö suomi olekaan tasa-arvoinen kieli?

Me suomalaiset uskomme usein, että kielemme – toisin kuin monet muut – on jo hyvin tasa-arvoinen. Suomen kielessähän on vain yksi demokraattinen hän-sana, joka ei ota kantaa henkilön sukupuoleen.

Mila Engelberg purkaa kuitenkin tätä myyttiä kirjassaan Miehiä ja naisihmisiä – suomen kielen seksismi ja sen purkaminen (2018). Osittain Engelbergin väitöskirjaan perustuvan teoksen on julkaissut Tasa-arvoasian neuvottelukunta TANE, ja se on vapaasti luettavissa Internetissä.

Tasa-arvoa kielessämme heikentää esimerkiksi yleistävä maskuliinisuus (Engelberg, s. 72–81). Yleistävien maskuliinimuotojen oletaan usein olevan sukupuolineutraaleja, mutta tutkimuksissa on todettu, että ihmiset tulkitsevat ne enemmän miehiin viittaaviksi. Kyse ei ole pelkästään ammattinimikkeistä kuten tiedemies, vaan muistakin yhdyssanoista ja johdoksista (esim. jokamiehenoikeus ja miehistö).

Miten suomen kieltä voidaan käyttää tasa-arvoisemmin?

THL antaa seuraavia vinkkejä tasa-arvoiseen kielenkäyttöön:

  • Vältä mies-loppuisia ammattinimikkeitä, useimmiten niille löytyy hyvä neutraali vastine.
  • Sukupuolen esiin tuominen tekstissä on valinta. Pohdi se aina tapauskohtaisesti.
  • Älä tarpeettomasti piilota ihmisiä tekstistä tai puhu passiivissa. Tuo esiin myös sukupuoli, jos se on merkityksellinen ilmiön tai asian kannalta.
  • Ole kriittinen stereotyyppistä naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien esittämistä kohtaan.

Sana mies voidaan ammattinimikkeissä korvata monin tavoin, eikä useinkaan tarvita toisten vieroksumaa, kapulakielistä sanaa henkilö. Tasa-arvoasian neuvottelukunnan pääsihteeri Hannele Varsa antaa vinkkejä Engelbergin kirjan esipuheessa (s. 12):

  • esimies -> (lähi)johtaja
  • palomies -> pelastaja
  • virkamies -> viranhaltija
  • asiamies -> edustaja
  • aulaemäntä -> aulapalveluvastaava

Joskus sukupuolen esiintuominen on perusteltua, kuten Engelberg osoittaa kirjassaan (s. 44): “Tarja Halonen oli Suomen ensimmäinen naispresidentti.”

Medioissa esitetään vielä nykyäänkin naisia ja miehiä stereotyyppisesti. Engelberg (s. 68–69) antaa esimerkkejä lehtijutuista, joissa naisten – myös korkeassa asemassa olevien – ulkonäköä ja ruumiinrakennetta kuvataan. Vuonna 2011 Jutta Urpilaisesta kirjoitettiin näin: “valtiovarainministerinä Urpilainen laatii ripset räpsyen veronkorotuksia”. Kirjoitettaisiinko miehestä samalla tavalla?

Ranskan Akatemia hyväksyi feminiiniset ammattinimikkeet

https://www.nytimes.com/2019/03/06/reader-center/lifting-the-veil-on-the-academie-francaise.html

Ranskan Akatemian jäseniä, New York Times, 6.3.2019.

Myös ranskassa yleistävä maskuliinisuus on ongelma tasa-arvoiselle kielenkäytölle.

Vielä vuonna 2014 Ranskan Akatemia oli sitä mieltä, että ammattinimikkeiden feminiinimuodot kuten professeure (‘professori’, ‘opettaja’) ovat paitsi “kieliopin vastaisia” myös suorastaan “barbaarimaisia”.

Helmikuussa 2019 Ranskan Akatemia otti suopeamman kannan. Se ei nähnyt “mitään periaatteellista estettä ammattinimikkeiden feminiinimuodoille”, vaikka ei malttanutkaan olla lisäämättä, että feminiinimuodot “saattavat vaikuttaa ranskan kielen sääntöjen vastaisilta”.

Mitä merkitystä on Ranskan Akatemian hyväksynnällä?

Ranskan Akatemia on perustettu absoluuttisen monarkian aikaan vuonna 1652: kyseessä on poliittinen instituutio. Akatemian tehtävänä on vaalia ranskan kieltä, ja se julkaisi ensimmäisen sanakirjansa vuonna 1694. Sanakirjansa yhdeksättä painosta Akatemia on työstänyt  jo vuodesta 1986, mutta valmista sanakirjaa saadaan yhä odottaa.

Akatemiaan kuuluu 40 jäsentä, jotka ovat esimerkiksi kirjailijoita ja politiikan merkkihenkilöitä; yhtään kielitieteilijää ei yllättäen ole mukana. Tällä hetkellä Akatemilla on myös rekrytointiongelmia: he ovat kelpuuttaneet vain 36 jäsentä.

Ranskan Akatemian valta on korkeintaan symbolinen. Kaupalliset kustantamot täyttävät ajantasaisten sanakirjojen ja kielioppien tarpeen. Todellisuudessa kieltä normittaa esimerkiksi La Délégation générale à la langue française et aux langues de France.

Monien ammattinimikkeiden feminiinimuotojen käyttö ei ole uusi asia Ranskassa: medioissa niitä on käytetty pitkään, ja esimerkiksi Le Robert -sanakirjoissa niitä on esiintynyt vuodesta 1999 alkaen. Pariisin pormestari Anne Hidalgo on sinnikkäästi halunnut tulla puhutelluksi feminiinimuodolla Madame la Maire eikä maskuliinilla Madame le Maire.

Madame la Maire, Anne Hidalgo, Libération, 5.4.2014.

Liberté, égalité, solidarité?

Ranskalainen  Noémie de Lattre julkaisi maaliskussa 2019 Facebookissa videon, jossa hän otti kantaa ranskan kielen tasa-arvoa koskeviin ongelmiin. En tuntenut de Lattrea entuudestaan, joten googlasin: Wikipedia kertoi hänen olevan actrice (‘näyttelijä’, feminiini) ja auteur de théâtre (‘dramaturgi’, maskuliini). Miksi acteur – actrice on kaikkien hyväksymä, mutta samalla logiikalla ei käytetäkään auteur – autriceLe Nouveau Magazine Littérairen tasa-arvoista kieltä koskevan teemanumeron mukaan kyse on valtarakenteista:  ennen vanhaan miehille varatuista eliittiammateista ei käytetä vieläkään feminiinimuotoja.

Videonsa aluksi de Lattre kertoo olevansa autrice ja metteuse en scène (‘ohjaaja’, feminiini), vaikkei hänen tietokoneensa oikeinkirjoituksentarkistin näitä muotoja hyväksykään.

Noémie de Lattre Facebook-videollaan.

De Lattre antaa esimerkkejä siitä, miten toiset ammatit mielletään maskuliisiksi ja toiset feminiineiksi: un chirurgien (‘kirurgi’, maskuliini) – une infirmière (‘sairaanhoitaja’, feminiini), un président (‘presidentti’, maskuliini) – une secrétaire (‘sihteeri’, feminiini). De Lattre keksi myös sanan, joka on vain feminiinissä: une pute (‘huora’). Jos miestä halutaan loukata, kyseessä onkin huoran poika, fils de pute!

De Lattre kiinnittää huomion myös siihen, että sääntö, jonka mukaan “maskuliinimuoto voittaa feminiinimuodon” on peräisin vuodelta 1647. Sitä ennen oli mahdollista sanoa esimerkiksi: Mille femmes et un homme sont belles (‘Tuhat miestä ja yksi nainen ovat kauniita’ – ‘kauniita’, feminiini).

Videon lopuksi de Lattre tarttuu Ranskan tunnuslauseeseen Liberté, égalité, fraternité (‘vapaus, tasa-arvo, veljeys’). Puhumalla veljeydestä jätetään puolet kansasta ulkopuolelle. Mitä jos iskulausessa mainittaisiinkin sororité (‘sisaruus’)? Se olisi de Lattren mukaan varsinainen vallankumous. Kansalaisena ja veronmaksajana hän vaatii, että lause tulisi muuttaa muotoon Liberté, égalité, solidarité (‘vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus’). Miksi sanamuodolla on hänen mielestään merkitystä? Jotta kolmas sana ei olisi ristiriidassa toisen sanan kanssa. Se olisi tasa-arvoista ja humaania.

Tulevaisuuden tasa-arvoiset sanat

Tasa-arvoista kielenkäyttöä kannattaa tällä hetkellä niin suuri joukko ihmisiä, että jääräpäisimmätkin linnakkeet näyttävät joutuvan taipumaan.

Työtä on kuitenkin edessä. Mikä sana vakiintuu suomeen esimiehen tilalle: ottaako sen paikan lähijohtaja vai joku muu? Hyväksytäänkö ranskassa jatkossa autrice?

Lisää aiheesta:
Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 20. jakso: Tasa-arvoinen kielenkäyttö Suomessa ja Ranskassa, 13.2.2019.

Ihmisiä, miehiä vai naisia? Tasa-arvoisen kielenkäytön vaatimukset Suomessa ja Ranskassa. 17.3.2018.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3 4
July 20th, 2019

12. Kansainvälinen kohteliaisuuskonferenssi (SymPol12), Cambridge

12. Kansainvälinen kohteliaisuuskonferenssi (12th International Conference on (Im)politeness) järjestettiin 17.–19.7.2019 Anglia Ruskin Universityssä, Cambridgessä. Konferenssi järjestettiin yhteistyössä löyhän tutkimusyhteisön Linguistic […]

June 19th, 2019

IPrA 2019 eli 16th International Pragmatics Conference, Hongkong

Suurin kansainvälinen pragmatiikan konferenssi (IPrA) pidettiin 9.–14.6.2019 Hongkongissa. Tämä oli toinen IPrA, johon osallistuin: vuonna 2017 olin mukana Belfastissa, Pohjois-Irlannissa. […]

May 24th, 2019

Kirja-arvio Ranska, rakkaudella

Ranska, rakkaudella Liisa Väisänen Kirjapaja, 2019. 282 sivua. Filosofian tohtori Liisa Väisäsen uutuusteos vie matkalle Ranskaan. Aiemmin hän on kirjoittanut […]

April 15th, 2019

Keskustelunanalyysin kurssi Yorkin yliopistossa (3.–5.4.2019)

Osallistuin huhtikuun alussa Yorkin yliopiston (Iso-Britannia) järjestämälle keskustelunanalyysin kurssille (3.–5.4.2019). Miksi? Koska oma tavoitteeni tutkimuksessa on edetä kohti aitojen puheaineistojen […]

March 15th, 2019

Tasa-arvoinen kielenkäyttö etenee: THL työstää suosituksia ja Ranskan Akatemia hyväksyi feminiinimuotoiset ammattinimikkeet

Tasa-arvoista kielenkäyttöä vaaditaan yhä äänekkäämmin monissa Euroopan maissa. Vaatimuksia on myös kuultu. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haluaa edistää […]

February 25th, 2019

Miten ranskalaiset opettajat puhuttelevat opiskelijoitaan?

Kaikille Suomessa asuville ranskalaisopettajille ei ole itsestään selvää, miten suomalaisopiskelijoita tulisi puhutella ranskaksi. Tämä kävi ilmi fokusryhmätutkimuksestani, johon osallistui aikuisia […]

January 28th, 2019

Kirja-arvio: Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa

Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa. Annastiina Heikkilä Kustantamo S & S, 2018. 222 s. Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä […]

December 18th, 2018

Miten ranskan sinuttelua ja teitittelyä voi opettaa ja oppia?

On väitetty, että puhuttelumuotojen käyttö olisi yksi haastavimmista asioista, jonka vieraalla kielellä viestivä joutuu opettelemaan. Toisaalta eräs tutkija on todennut, […]

October 5th, 2018

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muualla, Tiedekulma

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna […]

September 3rd, 2018

Kirja-arvio: Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen

Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen Iina Koskinen, Maria Ruuska ja Tanja Suni Art House, 2018. 264 s. Vaikka yliopistoilla […]