List

Nikosian silhuetti.

Saavuin Kyproksen pääkaupunkiin Nikosiaan illan pimentyessä. Kun seuraavana aamuna avasin parvekkeen oven, vastassani oli lempeä tuulahdus ja palmujen reunustama näkymä.

8. International Conference on Intercultural Pragmatics & Communication (INPRA) järjestettiin Kyproksen yliopistossa, joka sijaitsee keskustan ulkopuolella Aglantziassa, pienen bussimatkan päässä. Kyseessä on melko uusi yliopisto, joka on perustettu vasta vuonna 1989.

Kulttuurien välinen pragmatiikka

Kulttuurien välinen pragmatiikka on melko uusi kielitieteen suuntaus, jonka on perustanut Istvan Kecskes (University at Albany, State University of New York). Kiinnostuksen kohteena on eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevien ihmisten vuorovaikutus, kun he puhuvat jotakin yhteistä kieltä.

INPRA 2018 ja neljä plenaristia.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun osallistuin INPRA-kongresseihin, joita on järjestetty vuodesta 2004 lähtien. Edellinen kongressi pidettiin vuonna 2016 Kroatian Splitissä.

Kongressin ainoa suomalainen osallistuja.

Konferenssin avaus ja plenaari

Konferenssin avasi järjestelytoimikunnan puolesta Fabienne Baider, joka työskentelee Kyproksen yliopistossa. Kongressi järjestettiin yhteistyössä Sorbonne nouvelle – Paris 3 -yliopiston kanssa, ja toinen virallinen kieli oli ranska, mikä sopi oikein hyvin!

Fabienne Baider ja Istvan Kecskes.

Istvan Kecskes piti itseoikeutetusti ensimmäisen plenaariluennon, joka pohjautui hänen tulevaan kirjaansa English as a Lingua Franca. Kecskes kysyi, onko lingua franca englanti (ELF) oma kielensä ja vastasi, ettei se ole. Sen sijaan hänen mukaansa ELF on erilaisia tapoja käyttää englantia kommunikoimiseen. Kecskesin mielestä ELF ei myöskään ole koske tilanteita, joissa on mukana syntyperäinen englanninpuhuja.

Kulttuurien välisissä vuorovaikutustilanteissa on vain vähän yhteistä maaperää, joten puhujien on luotava sitä itse. Herääkin kysymys, minkä sosio-kulttuurisen taustan mukaan puhujat maaperäänsä yhdessä rakentavat. Kecskesin luento oli ehdottomasti kiinnostavin kaikista plenaareista.

Kyproksen yliopisto.

Oma esitelmäni: suomalaisten ja ranskalaisten sopeutumisesta toisen kulttuurin kohteliaisuusnormeihin

Ensimmäisen plenaariluennon jälkeen alkoivat sektioesitelmät toisessa rakennuksessa. Niitä oli viisi tai kuusi samanaikaisesti, joten valinnanvaraa riitti. Oma esitelmäni oli heti Kecskesin luennon jälkeen. Kun kävelin ulos, tuntui kuin olisin astunut saunaan: ilma väreili neljänkymmenen asteen lämmössä.

Järjestäjät eivät olleet varautuneet siirtymään rakennuksesta toiseen: sektioesitelmät oli laitettu alkamaan samaan aikaan, kuin plenaari loppui. Olin ajatellut etukäteen, että jos minulla on aikaa asentaa oma tietokone, voisin soittaa esimerkkejä aineistostani. Ymmärsin heti, että se oli tilanteessa pelkkää toiveajattelua. Aloitin – myöhässä – esitelmäni suomalaisten ja ranskalaisten sopeutumisesta toistensa kohteliaisuuteen, ja ihmisiä valui vieläkin sisälle.

Sektioni esitelmät.

Esitelmäni herätti hyviä kysymyksiä ja kiinnostusta. Keskustelu jatkui vielä kahvitauolla, joka oli toisen sektioesitelmän jälkeen. Saudiarabialainen väitöskirjantekijä pyysi minua kuuntelemaan esitelmäänsä seuraavana päivänä, sillä tutkimuksissamme oli paljon yhteistä.

Sektioesitelmiä

Sektiomme toisen esitelmän piti Ranskassa asunut japanilainen Sanae Harada-Iguchi. Aiheena olivat japanilaisten ranskanopiskelijoiden käsitykset ranskankielisistä kieltäytymisrepliikeistä, jotka oli poimittu elokuvasta. Japanilaiset pitävät “eurooppalaisia” hyvin suorina ja kielenoppijat kokivat, etteivät pystyisi kieltäytymään samalla tavalla kuin ranskalaiset. Pragmatiikkaa eli kielen käyttöä eri tilanteissa opetetaan edelleen liian vähän, myös Suomessa.

Kahvitauon jälkeen oli Pariisissa väitöskirjaansa tekevän Shima Moallemin esitelmä. Hän tutkii erityisesti Ranskassa asuvia iranilaisia ja muutamaa Iranissa asuvaa ranskalaista. Moallemi keskittyi ta’ârofiin, joka on eräänlaista kohteliaisuutta: kehuja, imartelua, lahjojen antoa jne. Se on persialaisen kulttuurin tärkein vuorovaikutukseen liittyvä strategia. Ta’ârofin tulkinnat tuottavat hankaluuksia, mikäli puhujat tulevat eri kulttuuritaustoista.

Avoin ja ilmava yliopistorakennus.

Kongressissa oli monia kieltenoppimista käsitteleviä esitelmiä, jotka liittyivät erityisesti pyyntöihin. Olen tehnyt yhteistyötä Tuuli Holttisen kanssa, joka valmistelee aiheesta väitöskirjaansa, joten oli kiinnostavaa kuunnella näitä esityksiä. Monissa tutkimuksissa oli käytetty hieman varioiden Discourse Completion Test -menetelmää, jossa kielenoppijat kertovat kirjallisesti tai suullisesti, miten sanoisivat tutkijan esittelemissä tilanteissa.

Mariko Furuyabu käytti videoituja tilanteita, joihin informantit reagoivat. Pawel Sickinger puolestaan esitteli tutkimusta, jossa oli kysytty syntyperäisiltä kielenpuhujilta arvioita oppijoiden tekemistä pyynnöistä: oliko pyyntö natiivin tekemä, kohtelias, ymmärrettävä, hyväksyttävä, mahdollinen oikeassa elämässä ja saavuttiko se tavoitteen.

Viimeinen kuulemani esitelmä oli Hessa Al-Bishin, joka oli jo etukäteen toivonut minun kommentoivan sitä. Al-Bishi on tarkastellut pian valmistuvassa väitöskirjassaan englanninkielisissä maissa asuvien saudiarabialaisten arvioita ei-kielellisistä tervehdyksistä kuten kättelystä, poskisuudelmista ja käsistä kiinni pitämisestä. Tulosten mukaan englanninkielisissä maissa asuvien saudiarabialaisten arviot erosivat Saudi-Arabiassa asuvien henkilöiden tekemistä arvioista. Tutkimus osoitti sopeutumista toisen kulttuurin tapoihin.

Kävelykierros Nikosiassa

Toisen päivän päätteeksi meille oli järjestetty opastettu kävelykierros jaetussa Nikosiassa.

Taideteos muurien ympäröimästä Nikosiasta.

Kypros oli vuoteen 1960 asti Britannian alusmaa. Tasavalta perustettiin kompromissiksi sille, että kreikkalaisväestö olisi halunnut liittyä Kreikkaan, mutta turkkilaisasukkaat olisivat halunneet jatkaa Britannian siirtomaana. Vuonna 1963 tilanne kärjistyi sisällissotaan, jonka Yhdistyneet Kansakunnat rauhoitti seuraavana vuonna.

Vuonna 1974 Kyproksella yritettiin vallankaappausta, jota tuki Kreikan sotilasjuntta. Estääkseen Kyproksen liittymisen Kreikkaan Turkki miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna 1974. Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta perustettiin vajaa kymmenen vuotta myöhemmin, mutta vain Turkki on sen tunnustanut.

Yhdistyneet Kansakunnat hallinnoivat Nikosian kaupungin jakavaa vihreää linjaa. Noin viidentoista vuoden ajan raja on ollut mahdollista ylittää valvotuilta paikoilta, kun näyttää henkilöllisyystodistuksensa.

Vihreän linjan ylityspaikka.

Katkeruutta on kuitenkin edelleen paljon väestöryhmien välillä. Kongressiin osallistunut paikallinen henkilö ei ollut koskaan ylittänyt vihreää linjaa käydäkseen saaren turkkilaisessa osassa. Berliinin muurikin murtui, milloin sama tapahtuu täällä? Aika olisi jo.

Kävelykierroksemme päättyi kongressi-illalliseen, joka järjestettiin vanhassa voimalaitoksessa. Oli mukavaa syödä leppoisassa ulkoilmassa.

Konferenssin antia

Kongressi oli erittäin onnistunut. Sain paljon uusia kontakteja. Eräs tutkija, johon olen viitannut, sai kasvot. Ehkä joidenkin kanssa tulee tutkimusyhteistyötäkin jonakin päivänä.

Konferenssi itse oli varsinainen käytännön osoitus kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta. Paikalla oli tutkijoita yli 40:stä eri maasta. Puhuin muiden kanssa englantia ja ranskaa. Jos toinen osaa ranskaa, niin siihen heti vaihdetaan. Lingua franca -keskusteluja ranskaksi kävin belgialaisen, japanilaisen, iranilaisen, kiinalaisen ja libanonilaisen kanssa.

Katutaidetta Nikosian vanhassa kaupungissa.

Seuraava INPRA-konferenssi pidetään Australian Brisbanessa vuonna 2020, joten suomalaistutkijan osallistuminen ei ole itsestään selvää.

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3
July 11th, 2018

Sociolinguistics Symposium 22, Auckland, Uusi-Seelanti

Suurin sosiolingvistiikan konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna Sociolinguistics Symposium rantautui ensimmäistä kertaa eteläiselle pallonpuoliskolle: Uuden-Seelannin Aucklandiin! Sociolinguistics Symposium 22:n  […]

July 11th, 2018

Hongkong: välietappi konferenssimatkalla

Minulla oli ilo pysähtyä kaksi kertaa Hongkongissa matkallani Sociolinguistics Symposium 22:een, joka järjestettiin Uuden-Seelannin Aucklandissa (27.–30.6.2018). Vietin Hongkongissa yhden yön […]

June 11th, 2018

8. Intercultural Pragmatics -kongressi 2018 Kyproksella

Saavuin Kyproksen pääkaupunkiin Nikosiaan illan pimentyessä. Kun seuraavana aamuna avasin parvekkeen oven, vastassani oli lempeä tuulahdus ja palmujen reunustama näkymä. 8. International […]

June 1st, 2018

Hiljaiset suomalaiset: myyttien ja todellisuuden välimaastossa

Hiljaiset suomalaiset on alati viljelty käsite. Se nousee esiin erityisesti silloin, kun tapojamme verrataan muihin kulttuureihin. Monikulttuurisesta asiakastyöstä kirjan kirjoittanut Marjut Nieminen varoitti […]

May 7th, 2018

Päivää ja bonjour: tervehtiminen Suomessa ja Ranskassa

Tervehtiminen herättää keskustelua Suomessa. Yle teki äskettäin tervehtimiskyselyn, johon vastasi yli 600 suomalaista. Asenteet olivat jakaantuneet. Monet toivoivat enemmän tervehtimistä, kun taas […]

April 18th, 2018

Podcast-sarjani Ranskaa raakana!

Maaliskuussa 2018 aloitin oman podcast-sarjani Ranskaa raakana! Tarjoilen siellä kattauksen kieltä ja kulttuuria. Bon appétit! Kenelle? Vartin mittaiset podcastit sopivat kielenopettajille […]

March 17th, 2018

Ihmisiä, miehiä vai naisia? – Tasa-arvoisen kielenkäytön vaatimukset Suomessa ja Ranskassa

  Vaatimukset tasa-arvoisesta kielenkäytöstä ovat lisääntyneet Suomessa ja Ranskassa. Syyskuussa 2017 Aamulehti ilmoitti pyrkivänsä kohti neutraalia kielenkäyttöä. Puhemies olisi vastedes puheenjohtaja […]

January 25th, 2018

Muoti-ilmauksesta Macroniin: “Ça marche” ja “En marche”

  Kuulet ilmaisua toistuvasti kahviloissa ja ravintoloissa. Ystäväsi vastaavat sinulle niin. Lapsesi oppivat sen nopeasti kavereiltaan ranskalaisessa koulussa. Ça marche! Sopii! En […]

December 20th, 2017

Konekääntäminen, jälkieditointi ja laatu: kääntäjäopiskelijoiden näkökulma

Konekääntäminen on kehittynyt viime vuosina harppauksin. Syksyllä 2017 Google julkaisi puhetta tulkkaavan korvanapin. Yhtiön Google Translate -konekääntäjä hyödyntää nykyään tekoälyä ja […]

November 13th, 2017

Viestintäkouluttaja Camilla Ukkosen tekemä haastattelu

Alkuvuodesta pääsin Koneen säätiön kautta osallistumaan erinomaiseen viestintäkoulutukseen, jonka piti Camilla Ukkonen. Camilla haastattelee muutamia tiedeviestintää harrastavia tutkijoita, jotka ovat aktiivisia […]