List

starbucks2

Amerikkalainen kahvilaketju Starbucks rantautui Suomeen toukokuussa 2012. Helsingin Sanomissa kiinnitettiin huomiota etunimen käyttöön:

Itse kahvila vaikuttaa ensi silmäyksellä tavanomaiselta. Lasivitriini on täynnä muffinsseja, croissantteja ja täytettyjä leipiä. Palvelu on kuitenkin amerikkalaisen oloista. Myyjät puhuttelevat asiakkaita etunimellä, joka kysytään tilauksen yhteydessä.

Suomessa asiakkaan etunimeä ei ole ollut tapana tiedustella. Ennemminkin olemme tottuneet antamaan sukunimen tai koko nimen. Silloinkin kyse on tilauksesta, joka palataan hakemaan toisena ajankohtana vaikkapa valokuvausliikkeestä tai pesulasta. Ei kahvista, joka ojennetaan odottavalle asiakkaalle.

Helsingin Sanomien juttu kirvoitti kommentteja, ja tutkijakollegani Hanna Lappalainen kalasteli niitä lisää blogikirjoituksellaan. Onpa etunimen käyttöä Starbucksissa ihmetelty Vauva.fin keskustelupalstallakin.

Innostuimme Lappalaisen kanssa tekemään kielitieteellistä tutkimusta etunimen käytössä Starbucks-kahviloissa. Internet-keskustelujen lisäksi teimme havainnointia ja haastatteluja kahviloissa Helsingissä ja Pariisissa. Ranskassakaan ei nimittäin ole tapana puhutella tuntematonta asiakasta etunimellä vaan Madameksi tai Monsieurksi.

starbucks1

Oikea vai väärä nimi?

Wikipediaa parodioivassa suomalaisversiossa Hikipediassa kuvataan Starbucks-asiointia näin: asiakas tulee, myyjä kysyy nimen ja kirjoittaa sen väärin kahvikuppiin.

Väärin kirjoitetut nimet ovat vitsin aihe. Internetistä löytyy suosittu Starbucks-nimigeneraattori. Johanna muuttui sillä Julianaksi:

capture-decran-2017-01-30-a-14-18-32

Pilkkavideossa Starbucksin työntekijä kertoo kirjoittavansa nimet väärin tahallaan, koska se on työn hauskin puoli. Toisessa videossa ivaillaan kahvilaketjun työhaastattelulle, jossa nimien kirjoittamisen testin läpäisee ilman minkäänlaisia taitoja.

Äkkipäätä voisi luulla, että nimiongelmat koskevat vain Starbucks-asiointia ulkomailla. Suomen kieltähän on helppo kirjoittaa: kirjaimet vastaavat äänteitä.

Kahvilahavainnoinnin mukaan Suomessakin nimet menevät toisinaan väärin. Barista vaati kesken työnteon, että nimet on kirjoitettava oikein. Asiaan saattaa tosin vaikuttaa myös kahvikoneista lähtevä kova meteli.

Starbucks-kelpoinen nimi?

Kotus-blogisti Laura Niemi kertoo Twitter-päivityksestä, jossa kehotettiin suomalaisia vanhempia antamaan lapsilleen Starbucks-kelpoiset nimet. Kirjoittajan Sari-nimi oli vääntynyt valitettavaan muotoon Sorry.

Suomalaiset blogikirjoittajatkin ovat pähkäilleet sopivaa Starbucks-nimeä. Vinkiksi on annettu keksiä nimi, joka liippaa lähetä omaa etunimeä tai toista nimeä.

Starbucksille kelpaavat myös edellistä luovemmat nimiratkaisut. Haastattelemamme työntekijä vakuutti, ettei oikeaa nimeä ole pakko antaa. Halutessaan asiakas saa kuulemma olla vaikka Mustanaamio. Suomen Starbucksissa kahviaan onkin nauttinut muun muassa eräs Hello Kitty.

hello-kitty

Ranskalaisissa Starbuckseissa puolestaan saattaa silloin tällöin vierailla jokunen Madonna tai Michael Jackson.

michael-jackson-738410_640

Asenteet etunimiä kohtaan

Hyväksytäänkö amerikkalaistyylinen etunimen käyttö?

    open

Vai haluaisivatko suomalaiset ja ranskalaiset antaa sille porttikiellon maahansa?

not-enter_cc85d5896a

Ranskassa Starbucks-ketju on ollut pidempään kuin Suomessa, jo vuodesta 2004. Etunimen käyttö ei ole sujunut siellä ongelmitta. Siitä ehdittiin jo luopua neljäksi vuodeksi, kunnes etunimet lanseerattiin uudelleen vuonna 2012.

Tutkimuksemme mukaan osa suomalaisista ja ranskalaisista suhtautuu kielteisesti vieraan kulttuurin vaikutukseen. Etunimen käyttöä ei pidetä omaan kulttuuriin kuuluvana. Se on liian intiimiä, ja erityisesti ranskalaisten mielestä pelkkä markkinointitemppu.

Vastakkainen puoli asennoituu avoimesti muualta tuleviin vaikutteisiin. Etunimien käytännöllisyyttä korostetaan: jokainen saa oikean kahvin. Tuotteiden nimet ovat pitkiä, eivätkä asiakkaat aina muista tilamaansa. Etunimen käytön tuomaa henkilökohtaista palvelua arvostetaan.

Etunimen käyttö tulevaisuudessa?

On vaikea ennustaa, leviääkö etunimen käyttö esimerkiksi muihin kahviloihin ja ravintoloihin.

    resto

Toistaiseksi tietoja etunimen käytöstä on tihkunut vain vähän, poikkeuksena ravintolaketju Fafa’s. Nettiarvioiden mukaan asennoituminen etunimen käyttöön Fafa’sissa on jakautunutta kuten Starbucksissakin. Sitä pidetään tunnelmaa luovana tai pelleilynä.

Suomessa etunimiä käytetään ainakin puhelinmyynnissä. Yliopistonlehtori Terhi Ainialan mukaan sekin ärsyttää monia.

Etunimien leviäminen Starbucksin seinien ulkopuolelle riippuu siitä, liitetäänkö ne jatkossakin amerikkalaisuuteen. Mikäli niitä pidetään edelleen kulttuurillemme vieraana, uusia käyttökonteksteja tuskin syntyy runsaasti. Jos taas yhteys amerikkalaisuuteen heikkenee, etunimen käyttö voi yleistyäkin.

Aiheesta lisää:
Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 10. jakso: Etunimien käyttö Starbucks-kahviloissa Suomessa ja Ranskassa. 6.6.2018.

Johanna Isosävi & Hanna Lappalainen 2015. First names at Starbucks: a clash of cultures? Catrin Norrby & Camilla Wide (toim.): Address practice as social action. European perspectives. London: Palgrave Macmillan. 97­–118.

 

 

 

One Response to “Kulttuurit kohtaavat Starbucks-kahviloissa: Saanko mä tähän sun etunimen vielä?”

  1. Janne

    Minulle tulee mieleen tuosta etunimen käytöstä se eteläafrikkalainen (kai yleisemminkin entisissä kolonialismin alusmaissa) tapa, jossa paikallisten kielien nimet muutetaan käytössä englanniksi. Eli puutarhuri on John, vaikka hänen nimensä oikeasti onkin zulunkielinen. Itse tajusin tämän vasta jonkin ajan päästä, luulin ensin, että kaikilla oli joku englanninkielinen etunimi. Tästä tulee jotenkin aina sen kokemuksen jälkeen sellainen olo, että joku runnoo omaa kulttuuria ja kieltä johonkin ulkopuoliseen muottiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3 5
August 26th, 2019

Erasmus Rotterdamilaisen Kultainen kirja: eurooppalaisen kohteliaisuuden perusta

Yhtenä eurooppalaisen kohteliaisuuden ja käytöstapojen perustana pidetään Erasmus Rotterdamilaisen pientä kirjaa De civilitate morum puerilium (1530), ’nuorten hyvistä tavoista’. Sananlaskuihin, Raamattuun […]

July 20th, 2019

12. Kansainvälinen kohteliaisuuskonferenssi (SymPol12), Cambridge

12. Kansainvälinen kohteliaisuuskonferenssi (12th International Conference on (Im)politeness) järjestettiin 17.–19.7.2019 Anglia Ruskin Universityssä, Cambridgessä. Konferenssi järjestettiin yhteistyössä löyhän tutkimusyhteisön Linguistic […]

June 19th, 2019

IPrA 2019 eli 16th International Pragmatics Conference, Hongkong

Suurin kansainvälinen pragmatiikan konferenssi (IPrA) pidettiin 9.–14.6.2019 Hongkongissa. Tämä oli toinen IPrA, johon osallistuin: vuonna 2017 olin mukana Belfastissa, Pohjois-Irlannissa. […]

May 24th, 2019

Kirja-arvio Ranska, rakkaudella

Ranska, rakkaudella Liisa Väisänen Kirjapaja, 2019. 282 sivua. Filosofian tohtori Liisa Väisäsen uutuusteos vie matkalle Ranskaan. Aiemmin hän on kirjoittanut […]

April 15th, 2019

Keskustelunanalyysin kurssi Yorkin yliopistossa (3.–5.4.2019)

Osallistuin huhtikuun alussa Yorkin yliopiston (Iso-Britannia) järjestämälle keskustelunanalyysin kurssille (3.–5.4.2019). Miksi? Koska oma tavoitteeni tutkimuksessa on edetä kohti aitojen puheaineistojen […]

March 15th, 2019

Tasa-arvoinen kielenkäyttö etenee: THL työstää suosituksia ja Ranskan Akatemia hyväksyi feminiinimuotoiset ammattinimikkeet

Tasa-arvoista kielenkäyttöä vaaditaan yhä äänekkäämmin monissa Euroopan maissa. Vaatimuksia on myös kuultu. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haluaa edistää […]

February 25th, 2019

Miten ranskalaiset opettajat puhuttelevat opiskelijoitaan?

Kaikille Suomessa asuville ranskalaisopettajille ei ole itsestään selvää, miten suomalaisopiskelijoita tulisi puhutella ranskaksi. Tämä kävi ilmi fokusryhmätutkimuksestani, johon osallistui aikuisia […]

January 28th, 2019

Kirja-arvio: Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa

Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa. Annastiina Heikkilä Kustantamo S & S, 2018. 222 s. Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä […]

December 18th, 2018

Miten ranskan sinuttelua ja teitittelyä voi opettaa ja oppia?

On väitetty, että puhuttelumuotojen käyttö olisi yksi haastavimmista asioista, jonka vieraalla kielellä viestivä joutuu opettelemaan. Toisaalta eräs tutkija on todennut, […]

October 5th, 2018

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muualla, Tiedekulma

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna […]