Ranskan Instituutin osastolla.
Helsingin Kirjamessujen 2019 teemamaa oli Ranska, mikä tarjosi paljon kiinnostavia esityksiä ja ohjelmaa ranskan tutkijalle. Sen vuoksi hain akkreditointia messuille Ranskaa raakana! -podcastillani. Sainkin messujen ajaksi bloggaajapassin, jolla pääsin myös lehdistökeskukseen. Se oli kätevää, koska sain varata tiloja podcast-haastatteluja varten.
Ranskan Instituutti oli mukana järjestämässä Ranskaa koskevaa teemaosuutta. Instituutin kulttuurivastaava Michaël Toledano kävi messujen aikana Ranskaa raakana! -podcastin vieraana kertomassa ranskalaisesta nykykirjallisuudesta ja antamassa Ranskaan liittyviä kulttuurivinkkejä.
Kirjailijat Ranskassa: Milja Kaunisto ja Kira Poutanen
Ensimmäisen podcast-nauhoituksen tein jo päivää ennen messujen alkamista Ranskassa asuvan kirjailijan Milja Kauniston kanssa.
Ranskaa raakana! -podcastin vieraana.
Kauniston uusi romaani, Tulenpunainen kabaree, sijoittuu vuoden 1900 Pariisiin. Faktaa ja fiktiota sekoittavassa teoksessa seikkailevat suomalainen kuvataiteilija Ville Valgren, naisvankilan vartijakokelas Albert S. Grosjean ja Moulin Rougen tanssijattaret.
Paneelissa “Kirjailijana Ranskassa” haastateltiin eteläranskalaisessa kylässä asuvaa Milja Kaunistoa ja Pariisissa vaikuttavaa Kira Poutasta.
Milja Kaunistoa ja Kira Poutasta.
Vaikka Kaunisto kertoo rakastavansa asua Ranskassa, hän rakastaa suomen kieltä, eikä kuulemma koskaan opi puhumaan ranskaa yhtä hyvin. Kun haastattelija Niklander kysyi kirjailijoilta koti-ikävästä, Poutanen vastasi ikävöivänsä koko ajan suomen kieltä. Kahden kulttuurin välissä olevat kirjailivat kokivat, että aina on ikävä jonnekin. Poutasen mukaan ulkomaille muuttaa ehkä se, jolla on ulkopuolisuuden tunne jo Suomessa: ulkomailla tunteelle saa sitten selityksen.
Niklander kysyi myös, ovatko Ranskassa asuvien suomalaiskirjailijoiden teokset kotiseutukirjallisuutta. Poutanen kertoi, että häntä on joskus arviossa kritisoitu: taas se kirjoittaa Pariisista! Mutta kirjailija kirjoittaa usein ympäristöstä, jonka hän tuntee, ja Poutanen on asunut jo yli 20 vuotta Pariisissa.
Rose-Marie Peake & Riikka-Maria Rosenberg: Korsetti ja krusifiksi
Korsetti ja krusifiksi (Gaudeamus) on kahden historiantutkijan, Rose-Marie Peaken ja Riikka-Maria Rosenbergin, uutuusteos. Se kertoo kolmesta 1600-luvulla eläneestä ranskalaisesta aatelisnaisesta.
ja Riikka-Maria Rosenbergia.
Kirjan pariisittaret ovat nimeltään Ninon de Lenclos, Madame de Sévigné ja Louise de Marillac. He kuuluivat ylempään tai alempaan aateliin, ja yhdestä tuli vapaa nainen, kurtisaani. Peaken ja Rosenbergin historiallinen tietokirja yhdistää faktaa ja fiktiota, mikä tuntuu olevan trendi. Kirjoittajat itse toivovat fiktiivisten osuuksien inhimillistävän kerrontaa ja tuovan myös uusia lukijoita.
Barokin ajan ideaalinainen eliitin keskuudessa oli honnête femme, joka oli hienostunut tavoiltaan, kyvyiltään ja pukeutumiseltaan. Yläluokka huolehti pukeutumisestaan, ja katsojien piti vaikuttua näkemästään. Poikkeuksen muodosti hengellinen luokka, jonka mielestä oli sen parempi, mitä rähjäisempi ulkoasu oli. Peaken ja Rosenbergin teos on myös muotikirja, johon liittyy virtuaalimaailma: siellä voi sukeltaa tutustumaan paikkoihin ja pukuihin.
Peake ja Rosenberg vierailivat Kirjamessujen jälkeen Ranskaa raakana! -podcastissa peräti tuplajakson verran (osa 1 ja osa 2).
Annastiina Heikkilä: Miksi Ranska raivoaa?
Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä esitteli messuilla uutta tietokirjaansa Miksi Ranska raivoaa? Macron ja keskiluokan kapina (S & S). Hän kävi kertomassa kirjan teemoista myös Ranskaa raakana! -podcastissa.
Heikkillä pohtii kirjassaan, miten kaksi uuden ajan demokratiaa edustavaa ilmiötä, keltaliiviliike ja presidentti Emmanuel Macron, liittyivät toisiinsa. Hän valottaa syitä keltaliivikapinan taustalla ja kertoo, miten Ranskassa kytevät keskiluokan ongelmat ovat osa laajempaa globalisaatiota.
Annastiina Heikkilää.
Helena Petäistö: Bryssel, Strasbourg, Luxemburg
Pitkäaikaisen Ranskan kirjeenvaihtajan Helena Petäistön uusi kirja Bryssel, Strasbourg, Luxemburg kertoo EU:n Bermudan kolmiosta. Petäistö totesi kuitenkin, etteivät kaupungit ole lainkaan tylsiä.
Petäistölle mieleisin kaupunki näistä kolmesta on ranskalainen Strasbourg. Kuitenkin hän kirjoittaa teoksessaan eniten Brysselistä, koska se on suurin kaupunki. Petäistö kuvaa turisteja ihmetyttävää Manneken Pis -patsasta brysseliläiseksi ite-taiteeksi. Patsaan pissaus katkaistaan yöksi, säästösyistä. Pikkuisen Luxemburgin olemus riippuu katsojan silmästä: ranskalaisten mielestä se on saksalainen, saksalaisten mielestä taas ranskalainen.
Hengellisyys Ranskassa
Ranskalaista uskonelämää käsitteli keskustelu “Valtio ilman kirkkoa? – Uskonto ja hengellisyys Ranskassa”, johon osallistuivat uskontotieteilijä Johanna Konttori ja dominikaaniveli Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond.
Laurent-Huyghues-Beaufond haastattelussa.
Konttori kertoi, että Ranska on Euroopan maallistuneimpia maita: laïcité eli kirkon ja valtion erottaminen on keskeinen osa ranskalaista identiteettiä. Taustalla on valistuksen ajan ideologia ja se, että kirkko oli mukana kuningasvallassa, jolloin kansalle jäi Konttorin sanoin “vain leivänmuruja”.
On kuitenkin ongelmallista, ettei ranskalaisissa kouluissa opeteta mitään uskonnoista. Konttorin mukaan uskontojen parempi tunteminen olisi Ranskassa tarpeen, sillä se lisäisi keskustelun faktapohjaisuutta esimerkiksi islamiin liittyen.
Messujen jälkeen Konttori kävi vierailemassa Ranskaa raakana! podcastissa, jossa keskustelimme enemmän laïcité-periaatteesta, ranskalaisten suhtautumisesta musliminaisten päähuiveihin ja kasvohuntuihin sekä uskontolukutaidosta.
Suomi-Ranska-sarjakuvapaneeli
Ranskankielisessä maailmassa sarjakuva on vakiintunut taidemuoto, mutta Suomessa sarjakuvat mielletään valitettavan usein lasten ja nuorten kirjallisuudeksi. Suomi-Ranska-sarjakuvapaneelissa keskustelivat kääntäjät Heikki Kaukoranta, Kirsi Kinnunen, Saara Pääkkönen ja Claire Saint-Germain. Heidän mielestään ranskalaisen sarjakuvan trendeinä ovat yhteiskunnallisuus, omaelämäkerrallisuus sekä naiset ja feminismi.
Sarjakuvien kääntämisessä on omat haasteensa, koska on osattava kääntää sekä kuvaa että tekstiä. Panelistit totesivat, että eri kulttuureissa kuvia tulkitaan eri tavoin ja toisaalta tilasta on pulaa. Tämä voidaan nähdä myös positiivisena asiana, koska sarjakuvan juju on se, että tilaa on vain vähän. “Sarjakuvakirjassa voi olla 60 sivua, tarvitaanko romaaniin 600 sivua?” kysyy Heikki Kaukoranta.
Kiinnostava seikka ranskaan päin käännettäessä on se, että teksti pitenee (kerroin on noin 1,6). Tämä johtuu siitä, että ranskassa on niin paljon sanavälejä, mikä johtuu esimerkiksi prepositioista.
Laura Lindstedt: Ystäväni Natalia
Kirjailija Laura Lindstedt kertoi uudesta romaanistaan Ystäväni Natalia. Hän totesi, että ranskalaisesta Nathalie Sarrautesta kertova väitöskirja on ollut kesken melkein 20 vuotta, mutta romaaneja on sillä välin syntynyt.
Ranskan valtio myönsi Lindstedtille äsken taiteiden ritarin arvon. Kirjailija kertoi, että hänellä itsellään on kompleksinen suhde Ranskaan. Kytköksiä maan kieleen ja kulttuuriin esiintyy kyllä hänen uudessa romaanissaan.
Lindstedt selvitti, että päähenkilön nimi Natalia tulee kirjailija Nathalie Sarrautelta. Yhden Sarrauten romaanin nimessä esiintyy myös sana “ystäväni”. Sarraute on Lindstedtille muutenkin tärkeä kirjailija, koska hänen teostensa lukeminen opetti, miten romaanilla pelataan ajassa. Lisäksi Lindstedtin uudessa romaanissa esiintyvä terapeutti viljelee ranskankielisiä sloganeita, jotka tulevan kirjailijan mukaan syvältä ja affekteista. Lopuksi Lindstedt toivoo, että seuraava kirja, joka häneltä tulee, olisi väitöskirja.
Kirjamessujen anti ranskan tutkijalle
Ranskan tutkijana en olisi voinut toivoa parempia kirjamessuja, sillä pääsin kuuntelemaan koko ajan Ranskan kieleen ja kulttuuriin liittyviä esityksiä. Tuntui, kuin olisin ollut isossa konferenssissa.
Runsas Ranskaan liittyvä tarjonta osoitti myös, kuinka paljon kytköksiä Suomen ja Ranskan välillä on. Kirjamessuilla esiintyi erinomaisesti suomea puhuvia ranskalaisia. Lisäksi messutarjonta osoitti, että Ranska on yllättävänkin paljon läsnä Suomessa, mikä näkyy tieto- ja kaunokirjoissa, käännöksissä ja tieteentekijöiden tutkimuskohteissa. Kulttuurintuntemusta esiintyy siis puolin ja toisin. Omalta osaltani haluan jatkaa työtäni sen puolesta, että ranskalaiseen kulttuuriin liittyvää tietoa tuotetaan lisää ja tehdään näkyväksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kirjamessuihin liittyvät podcastit:
Ranskaa raakana! #40 Korsetti ja krusifiksi. Vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria. Vieraina Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Rosenberg. Osa 2. 16.12.2019.
Ranskaa raakana! #39 – Korsetti ja krusifiksi. Vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria. Vieraina Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Rosenberg. Osa 1. 4.12.2019.
Ranskaa raakana! #37 – Miksi Ranska raivoaa? Vieraana YLE:n uutistoimittaja Annastiina Heikkilä. 6.11.2019.
Ranskaa raakana! #35 – Ranskassa asuva kirjailija Milja Kaunisto. 23.10.2019
