Suomessa neidittely, rouvittelu tai herroittelu ei ole kovin yleistä. Sen sijaan Ranskassa näitä puhutteluja käytetään yhä, vaikka niiden käyttö onkin vähentynyt.
Herroittelun historiaa
Alkujaan tittelit Monsieur (’herra’), Madame (’rouva’) ja Mademoiselle (’neiti’) viittasivat Ranskan kuningasperheeseen: Monsieur oli kuninkaan vanhin veli, Mademoiselle Monsieur’n vanhin tytär ja Madame hänen puolisonsa.
Vähitellen tittelit levisivät ylempiin yhteiskuntaluokkiin: Monsieur’ksi ryhdyttiin puhuttelemaan korkeassa asemassa olevia miehiä, jotka olivat aatelisia tai porvareita.
Madame oli kunnia-arvoinen titteli, jonka saivat kuningassukuun tai aatelistoon kuuluvat naimisissa olevat tai naimattomat naiset. Porvarisnaiset pääsivät tämän tittelin piiriin 1600-luvulla.
Mademoiselleksi kutsuttiin sekä naimisissa olevia että naimattomia aatelisnaisia.
Titteleiden tasa-arvoistuminen
Alun perin yläluokkaan kuuluville varatut tittelit yleistyivät tasa-arvoistuvan yhteiskunnan myötä.
Jo yli puolen vuosisadan ajan Madame on viitannut keneen tahansa naimisissa olevaan naiseen ja Mademoiselle nuoreen naiseen. Kärjistetysti sanoen herra tai rouva on aina sopiva titteli – oli sitten kyseessä tasavallan presidentti tai lähikaupan myyjä.
Arvostettu lehti Le Monde tekee kuitenkin muutamia poikkeuksia: tittelin saavat kaikki muut paitsi taiteilijat, urheilijat, toimittajat ja rikoksista tuomitut.
Myös ideologialla on vaikutuksensa. Porvaristossa rouvitteluun ja herroitteluun suhtaudutaan myönteisesti, kun taas vasemmistopiireissä ja ay-liikkeissä kuningasperheestä peräisin olevia titteleitä karsastetaan yhä.
Madame vai Mademoiselle – vai ei kumpikaan?
Jos kaikki miehet voivat periaatteessa saada Monsieur-tittelin, naisten kohdalla on valittava Madamen ja Mademoisellen välillä.
Mademoiselleksi puhutellaan naimattomia tai sellaisiksi oletettuja naisia. Madameksi kutsutaan naimisissa tai naimaiässä olevia. Rajanveto on häilyvä.
Sukupuoleen liittyvä eriarvoisuus ei miellytä kaikkia nykyranskattaria.
2000-luvun alun internetvetoomuksen mukaan Mademoiselle vähättelee naisia. Siviilisäätyyn perustuva titteli antaa ymmärtää, että nainen on aikuinen vasta löydettyään aviomiehen. Saksassa Fräulein-puhuttelu katosikin 1970-luvulla feminististen liikkeiden aloitteesta.
Vuonna 2012 Ranskan pääministeri määräsi, että Mademoisellen käytöstä luovutaan hallinnollisissa lomakkeissa. On mielenkiintoista nähdä, vaikuttaako tämä tittelin käyttöön myös puhekielessä.
Nykyranskassa Mademoiselleksi puhutellaan edelleen nuoria naisia: tarjoilijoita, asiakkaita, naapureita ja nuorten miesten tyttöystäviä. Keski-ikäinen saattaa ilahtua ja tuntea itsensä nuorekkaaksi, jos asiakaspalvelija kutsuu häntä neidiksi.
Pelkät rouvat, neidit ja herrat
Titteleitä Madame, Monsieur ja Mademoiselle käytetään nykyranskassa tyypillisesti ilman sukunimeä. Varsinkin ennen vanhaan ylempien titteliin ei ollut sopivaa liittää sukunimeä.
Työhakemusta tai muuta virallista asiakirjaa kirjoittava viittaa vastaanottajaan pelkällä Monsieur’llä tai Madamella. Jos tämän sukupuolta ei tiedä, kirjoitetaan Madame, Monsieur. Sukunimeä käyttävät ainoastaan mainostajat posteissaan.
Asiointitilanteissa rouvia, neitejä ja herroja käyttävät sekä myyjät että asiakkaat. Työtilanteissa hierarkiassa ylempänä olevaa voidaan puhutella tittelillä.
Lisäksi rouvat ja herrat ovat käyttökelpoisia puhutteluja, kun halutaan herättää tuntemattoman huomio: Pardon, Monsieur, s’il vous plaît, pour la gare? (’Anteeksi, herra, missä on asema?’).
Herroittelu ja rouvittelu sukunimen kanssa
Madame, Mademoiselle ja Monsieur -titteleiden käyttöä sukunimen kanssa pidettiin ennen kansanomaisena, jopa vulgaarina muotona, jota sivistyneet eivät käyttäneet.
Maaseudulla tervehdittiin sydämellisesti Bonjour, Monsieur Durand (’Päivää, herra Durand’). Sitä vastoin kaupungissa sanottiin Bonjour, Monsieur (’Päivää, herra’).
Nykyään rouvittelu ja herroittelu sukunimen kanssa on yleisesti hyväksytty puhuttelumuoto. Nuoren polven ranskalaiset eivät välttämättä edes tiedä siihen aiemmin liitetyistä negatiivista mielikuvista.
Sukunimen avulla rouvitteluun ja herroitteluun tuodaan ystävällistä läheisyyttä. Näin voivat puhutella myyjät kanta-asiakkaitaan. Alainenkin voi puhutella tällä tavalla esimiestään, joka tosin saattaa vastata etunimellä.
Neitien, rouvien ja herrojen tulevaisuus
Oppikirjoissa usein liioitellaan Madamen, Mademoisellen ja Monsieur’n käyttöä.
Ranskalaisetkaan eivät toista jatkuvasti titteleitä. Jos puhuja tervehtii Bonjour, Monsieur, puhekumppani vastaa yksinkertaisesti Bonjour.
Titteleiden käyttö tuntuu vähentyneen nykyranskassa. Ne saattavatkin jäädä puuttumaan kokonaan esimerkiksi tervehdyksistä. Ja kyllä Ranskassa etunimiäkin käytetään, myös teitittelyn kanssa, jollei suhde ole vielä kypsä sinutteluun.
Lisää aiheesta:
Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 8. jakso: Ranskan puhuttelusanat: etunimi, Monsieur, Madame vai Mademoiselle? 9.5.2018.
Johanna Isosävi 2015. Bonjour, Monsieur – Bonjour, Monsieur Durand. Puhuttelu ranskassa. Teoksessa Johanna Isosävi & Hanna Lappalainen (toim.): Saako sinutella vai täytyykö teititellä? Tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä. Tietolipas 246. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 316–346.