IPrA on lempikonferenssini, jossa olen käynyt jo vajaan 10 vuoden ajan (Belfast 2017, Hongkong 2019, Winterthur 2021 etänä, Bryssel 2023). Tänä vuonna konferenssi järjestettiin ensimmäistä kertaa Australiassa, ja teemana oli Pragmatics in Action. Pragmatiikka on erityisesti kiinnostunut kielenkäytöstä toimintana.
Finnairin lakko vaikeutti matkaa Australiaan. Kun lakkopäivät ilmoitettiin etukäteen, vaihdoimme hankkeeni väitöskirjatutkijan Krista Leipivaaran kanssa lentopäivän pois lakkopäivältä. Lopulta kävi kuitenkin niin, että meidän lentomme oli peruttu ja alkuperäisenä lähtöpäivänä lento Singaporen kautta olisikin lentänyt.
Meidät uudelleenreititettiin eri reitille: minä Shanghain kautta muutaman tunnin pidemmällä matka-ajalla ja Krista kahdella pompulla Japanin kautta.
Konferenssia edeltävät työpajat
Minusta on mahtava idea, että ennen konferenssia tarjottiin erilaisia työpajoja. Lauantaina oli koko päivän työpajoja ja sunnuntaina puolen päivän työpajoja. Koska saapumisemme viivästyi päivällä, en olisi lauantain työpajaan ehtinytkään.
Olin ilmoittautunut sunnuntain työpajaan, jossa Rosina Marquez-Reiter esitteli upeaa aineistoaan Rio de Janeiron rantamyyjistä. Oli aika pahassa jetlägissä edellispäivän saapumisen jälkeen, mutta työpaja piti hyvin hereillä ja tutustuinpa tutkijaan, johon olin vain viitannut mutta jota en ollut koskaan tavannut!
Työpajan osallistujajoukko oli heterogeeninen, mikä oli aivan mahtavaa! Voisi ajatella, että osallistujat olisivat lähinnä nuoria tutkijoita, mutta täällä oli mukana jopa nimekkäitä professoreita. Työpajassa tulikin hienoja keskusteluja, kun analysoimme aineistoa.
Paneeleja ja muita esitelmiä
Osallistuin Valeria Sinkeviciuten (toinen Brisbanen konferenssin pääjärjestäjistä) ja Andrea Rodriguezin järjestämään paneeliin, jossa tarkasteltiin perhediskursseja ((Cross)-linguistic studies on relationships and socialisation practices in family discourse).
Omassa esitelmässäni (Multimodal Im/politeness and Facework at Lunch Tables in French–Finnish Families) tarkastelin multimodaalisia keinoja ja kielten limittäiskäyttöä, jotka liittyivät kasvotyöhön ja kohteliaisuuteen. Aineistoni sisältää todella hauskoja vuorovaikutustilanteita, esimerkiksi kun erimielisyyttä lapsen syömisestä ilmaistiin välillä laulavalla intonaatiolla tai pelkin elein.
Koko päivän kestävä paneeli oli suosittu, ja sali oli ihan täynnä. Paneelissa käsiteltyjen kielten valikoima oli laaja, sillä edustettuina oli japani, Papua-Uudessa-Guinessa puhuttuja kieliä, kiina, suomi, ranska, venäjä, espanja, englanti, italia, saksa, murrinhpatha (Australiassa puhuttu kieli) ja hollanti (toivottavasti kaikki kielet tulivat mukaan!).
Muita paneeleja, joita kävin kuuntelemassa, käsittelivät muun muassa kohteliaisuuden alueellista vaihtelua ((Im)politeness: Regional variation, järjestäjät Jonathan Culpeper, Mathew Gillings & Isolde van Dorst), huumoria (Theorising conversational humour: implications for pragmatics, järjestäjät Nicholas Hugman, Michael Haugh & Béatrice Priego Valverde) ja yhteisymmärryksen rajoja (Speakers, hearers, and their respective meanings: the limits of common ground, järjestäjät Maj-Britt Hansen and Marina Terkourafi).
Tietenkin kävin kuuntelmassa tasa-arvoisen kielen hankkeeseeni väitöskirjaa tekevän Krista Leipivaaran esitelmän, jossa hän kertoi siitä, miten poliitikot Ranskassa ja Quebecissa käyttivät X:ssä tasa-arvoista kieltä (Gender-inclusive French Language on Social Media: Actions towards Gender Equality). Kristan ensimmäinen kansainvälinen konferenssi ja loistavasti hoidettu esitelmä!
Plenaariluennot ja konferenssi-illallinen
IPrAssa on plenaariluentoja sunnuntaina, keskiviikkona ja perjantaina. Sunnuntaina plenaariluennon pitävät elämäntyöpalkinnon saaja (tänä vuonna William F. Hanks, valitettavasti etänä) ja innovaatiopalkinnon saaja (uusi palkinto, tänä vuonna ensimmäistä kertaa Terra Edwards, valitettavasti myös etänä).
Kolmannen plenaariluennon piti pääsihteeri Jef Verschueren, ensimmäistä kertaa muuten vajaan nelikymmenvuotisen uransa aikana pragmatiikan yhdistyksessä (Pragmatics for the public sphere: Meaning potential and the global challenges of adaptability). Lisäksi sunnuntaina oli myös paneelikeskustelu liittyen Australian alkuperäiskieliin.
Keskiviikon plenaariluennot aloitti Kathleen Bardovi-Harlig (Indiana University), jonka esitelmä käsitteli uusia muotoja sähköposteissa (I hope this email finds you well: Formulaic language in pragmatics). Toinen plenaariluennoitsija oli upeasti suomalainen, keskusteluntutkija Melisa Stevanovic Tampereen yliopistosta (Slicing the Social World: Context and Action in the Analysis of Interaction).
Perjantain ensimmäisen plenaariluennon piti Chaoqun Xie (Zhejiang International Studies University). Hän analysoi epäkohteliaisuutta yliopiston vuorovaikutustilanteessa (The complexity of impoliteness: Emotion, power, and identity struggle).
Perjantain toisen plenaariluennon piti puolestaan Pilar Garces-Conejos Blitvich (University of North Carolina). Hän käsitteli luennossaan anteeksiannon metapragmatiikkaa aikana, jolloin kaikki kiusalliset videot jäävät ikuisesti Internetiin (Post-digital redemption? The metapragmatics of forgiveness).
Konferenssi-illallinen järjestetään IPrAssa aina torstaisin. Brisbanessa paikaksi oli valittu hieno Customs’ House.
Upea kampus
Brisbane sijaitsee joen varrella, ja kaupungissa on toimiva ja halpa vesibussiliikenne. Oli aikamoinen elämys mennä vesibussilla aamuauringossa Queenslandin yliopiston St Lucian kampukselle ja tulla pois pimeän aikaan, kun kaupungin valot välkkyivät. Näin talvella aurinko laski klo 17.
St Lucian kampus on aivan omaa luokkaansa, ja tuskin tällaista tulee muualla näkemään. Alue on erittäin vehreä, linnut laulavat ja siellä kävellessä tuntee olevansa kuin jossakin luontopolulla.
Luonto, äänet ja tuoksut toivat niin vahvasti mieleen Johannesburgin, että oikein hämmästyin. Keho muistaa.
Kampuksen keskellä on järviä!
Vapaa keskiviikkoiltapäivä
Perinteisesti aamun plenaarin ja yleiskokouksen jälkeen iltapäivä on vapaa. Lähdimme monien muiden konferenssivieraiden tavoin Lone Pine Koala Sanctuaryyn, jossa oli koaloita ja kenguruita.
Kenguruita sai myös ruokkia puistossa. Aika rauhassa kengurut ottivat, osalla oli enemmän nälkä kuin toisilla.
Kengurut eivät kovin paljon hyppineet. Liikkuivat vain harvakseltaan paikasta toiseen häntänsä avulla, mutta liike ehti jo lakata, kun sain videon esille.
Tervetuloa Helsinkiin 2025!
Meillä oli ilo julkistaa englannin professorin Sanna-Kaisa Tanskasen kanssa, että seuraava IPrA vuonna 2027 järjestetään Helsingissä! Vastaanotto oli todella innostunut. Helsingin maine ilahdutti. Kaikki eivät tietenkään ole Helsingissä vielä vierailemaan ja mikä olisi parempi ajankohta kuin keskikesä 2027?
Jef Verschueren ja hänen vaimonsa Ann Verhaert ovat luotsanneet kansainvälistä pragmatiikan yhdistystä IPrAa tarmokkaasti jo lähes 40 vuoden ajan. Brisbanen jälkeen he aikovat jäädä enemmän sivuun, vaikka auttavatkin vielä kulisseissa Helsingin konferenssin järjestelyissä.
Jefia ja Annea muistettiin videotervehdyksin ja hauskalla kuvakamppanjalla, jossa ihmisistä otettiin kuva sen konferenssin nimen kanssa, joka oli heille ensimmäinen osallistumiskerta.
Heippa, Brisbane!
Aikamoinen kokemus oli vierailla ensimmäistä kertaa Australiassa! Ja Brisbane oli tähän asti mieleenpainuvin IPrA, monestakin syystä. Paikka oli ainutlaatuinen, eikä sitä usein saa toivottavasti ihmiset tervetulleeksi seuraavan kerran Helsinkiin!
Pitkä paluumatka sujui onneksi myös suunnitelman mukaisesti Singaporen kautta Helsinkiin. Heippa, Brisbane, nähdään Helsingissä 2027!
