Olen aikaisemmin tutkinut, millaisia käsityksiä suomalaisilla ja ranskalaisilla on toistensa kohteliaisuudesta. Kirjoitin eroista tervehdyksissä sekä suhtautumisessa hiljaisuuteen ja oven avaamiseen.
Tällä kertaa tarkastelin sitä, huomasivatko Suomessa asuvat ranskalaiset ja Ranskassa asuvat tai asuneet suomalaiset muutoksia omassa käytöksessään. Tutkimukseni perustuu fokusryhmäkeskusteluihin.
Tervehdyksen ja anteeksipyynnön unohtaneet “epäkohteliaat” ranskalaiset
Yli 20 vuotta Suomessa asunut Marguerite arveli suomalaisen kohteliaisuuden vaikuttaneen häneen. Ranskassa hänen sanotaan nimittäin olevan erittäin epäkohtelias – ja tilanne kuulemma vain pahenee.
Marguerite totesi, ettei hänen käytöksensä ole enää osa ranskalaisia tapoja. Ihmiset kadulla huomauttelevat Margueritelle, kun hän ei pyydä tönäisyään anteeeksi.
Philippe, joka on myös asunut yli 20 vuotta Suomesssa, oli samaa mieltä Margueriten kanssa käytöstapojen tarttumisesta. Philippe kertoi, että vieraillessaan Ranskassa hänen täytyy muistaa alkaa tervehtiä kaupassa. Hän ei voi pyytää myyjältä jotakin suoraan kuten Suomessa: “haluan tuon, haluaisin tämän”.
Fokusryhmäkeskusteluissa Philippe ja Marguerite osoittivat, että heillä on yhteistä tietoa: he puhuivat päällekkäin toisiaan täydentäen. Molemmat olivat sitä mieltä, että tervehdyksen puuttuessa ranskalainen myyjä aloittaa keskustelun alusta: “bonjour Monsieur”. Philippe kertoi, että häneltä menee ranskalaisiin tapoihin uudelleen sopeutumisessa pari päivää.
Päällepuhuvat ja liikaa tervehtivät “epäkohteliaat” suomalaiset
Yksitoista vuotta Ranskassa asunut Maria kertoi ranskalaisen puhekulttuurin omaksumisen aiheuttavan hänelle ongelmia. Hänen mukaansa päälle puhuminen on Ranskassa kohteliaisuuden ja kiinnostuksen osoitus, mutta Suomessa toisen puheen keskeyttäjä saa kurjan ihmisen maineen. Seitsemän vuotta Ranskassa asunut Laura oli samaa mieltä Marian kanssa.
Kymmenen vuotta Ranskassa asunut Sofia puolestaan sanoi tarkkailevansa omia tervehdystapojaan erityisesti eron hetkinä. Hän viittasi Marian kertomaan kokemukseen: suomalaiset alkavat helposti ajatella: “mikä toi luulee olevansa”. Marian esimerkki koski sitä, että hänellä oli tapana hyvästellä jokainen erikseen juhlista lähtiessään. Hän jatkoi tapaa sinnikkäästi Suomessa, vaikka runsaaseen tervehtimiseen saatettiin suhtautua kielteisesti.
Mitkä tavat ovat sallittuja?
Sofian mukaan toisessa kulttuurissa asuvat eivät saa näyttää opittuja piirteitä: “Suomessa sä oot kuitenki suomalainen.” Marian mielestä kyseessä on universaali piirre, joka pätee muissakin maissa.
Sekä suomalaiset että ranskalaiset raportoivat negatiivisesta suhtautumisesta tapoihin, jotka eivät vastanneet heidän kulttuurinsa dominoivia normeja. Aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu, että erityisen monikulttuurisissa yhteiskunnassa erilaiseen käyttäytymiseen ei kiinnitetä huomiota. Omaan tutkimukseeni osallistujat eivät raportoineet hyväksyvästä suhtautumisesta valtavirrasta poikkeaviin tapoihin.
Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan ole koskaan kiinnittyneet erityisen vahvasti oman kulttuurinsa vallitseviin kohteliaisuusnormeihin.
Esimerkiksi Suomessa seitsemän vuotta asunut Julie kertoi olleensa “outo” jo Ranskassa, jossa hän koki olonsa usein epämukavaksi. Julie ei uskonut muuttuneensa. Sen sijaan hän löysi Suomesta paikan, jossa sai noudattaa luontevaksi kokemaansa kohteliaisuutta, toisen ihmisen reviirin kunnioittamista. Julien kokemukset saivat pitkään Suomessa asuneet Pierren ja Annen muistelemaan omaa saapumistaan maahan ja sitä, kuinka hekin tunsivat heti voivansa olla oma itsensä.
Ainakin Suomessa ja Ranskassa vallalla olevat kohteliaisuusnormit tuntuvat olevan suhteellisen tiukkoja. Olisikin tärkeää lisätä ihmisten tietoisuutta erilaisista tavoista, jotta niihin osattaisiin suhtautua suvaitsevaisemmin. Elämme globaalissa maailmassa, jossa kulttuurit kohtaavat yhä enemmän.
Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden nimet on muutettu.
Lisää aiheesta:
Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 5. jakso: Muuttuuko ihmisen kohteliaisuuskäytös toisessa kulttuurissa asuessa? 22.3.2018.
Isosävi, Johanna (2020) Cultural outsiders’ reported adherence to Finnish and French politeness norms. Journal of Pragmatics 155, 177–192.
