List

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla jopa ensimmäinen muisto suomalaisesta kohteliaisuudesta – tai ranskalaisesta näkökulmasta tulkittuna: sen puutteesta.

Kohteliaisuutta ei ilmaista pelkästään sanoin vaan myös elein. Ranskalaisille oven auki pitäminen on keskeinen osa kohteliaisuutta. Suomessa sen sijaan ovet ovat huomattavasti monimutkaisempi asia. Eräs pitkään Suomessa asunut ranskalainen oli edelleen epävarma siitä, kuuluuko suomalaiseen kohteliaisuuteen oven auki pitäminen.

Kuka avaa oven Suomessa?

Suomessa asuvat ranskalaiset kertoivat huomanneensa, että nuoret – kolmekymppiset – miehet olivat ryhtyneet avaamaan ovia.

Viisikymmentävuotiaan ranskalaisnaisen mukaan se ei varmaankaan johdu siitä, että miehet pitäisivät häntä vanhana. Syyksi arveltiin sitä vastoin nuorten miesten lisääntynyt matkustelu.

Ranskalainen pitää aina oven auki

Vajaa kolmekymmentävuotias ranskalaisnainen kertoi kokevansa mahdottomaksi sen, että ei pitäisi ovea auki. Tapa on liian syvään juurtunut. Muut ranskalaiset olivat samaa mieltä.

Suomessa tottumus oli kuitenkin aiheuttanut ongelmia. Ranskalainen totesi hymyillen, mitä hän oli joutunut oppimaan: ottamaan vastaan kasvoille tulevia ovia. Hän nimittäin odotti oven pysyvän auki. Toinen pitkään Suomessa asunut ranskalainen antoi neuvon: sinun täytyy oppia liukumaan kahden oven läpi.

Kohteliaisuutta vai taka-ajatuksia?

Suomessa oven avaamista ei aina tulkita myönteisesti. Suomalaiset itse antoivat esimerkkejä. Kun erään naisen aviomies oli avannut oven suomalaisnaiselle, tämän vastaus kuului: “Mitä sä kuvittelet tekeväs?” Oven auki pitäminen vihjasi naisen mielestä siis taka-ajatuksista.

Aina kysymys ei kuitenkaan ole sukupuoleen liittyvistä oletuksista. Suomalainen opiskelijanainen kertoi avanneensa oven kahdeksankymppiselle suomalaiselle miehelle, joka vastasi: “On se vähän raskas mut kyl mä saan sen itteki auki.”

Miksi Suomessa ei aina pidetä ovia auki?

Ranskalaisen kohteliaisuuden ytimessä on toiseen ihmiseen reagoiminen, sanalla tai eleellä. Suomessa puolestaan on kohteliasta kunnioittaa toisen ihmisen tilaa.  Sen vuoksi ovia ei pidetä aina auki,  tervehtiminen on vähäisempää ja hiljaisuuteen suhtaudutaan myönteisemmin kuin reagointikulttuureissa.

Vähäisempi reagoiminen näkyy myös siinä, etteivät suomalaiset välttämättä kiitä, jos toinen pitää ovea auki heille. Eräs pitkään Ranskassa asunut suomalainen totesi, että avatusta ovesta voi hipsiä hiljaa läpi. Hän tosin itse koki sen epäkohteliaaksi.

Oven avaamatta jättäminen ei välttämättä ole epäkohteliasta Suomessa. Eräs suomalaisnainen totesi, että kuudenkymmenen miljoonan asukkaan Ranskassa tarvitaan perifeeristä näköä toisten huomioimiseksi. Suomessa sitä vastoin ihmiset voivat elää omassa kuplassaan: heille ei tule mieleenkään, että joku voi tulla takaa.

Lisää aiheesta: 

Ranskaa raakana! Podcast-sarjan 3. jakso: Ovien avaaminen Suomessa ja Ranskassa. 21.3.2018.

Isosävi, Johanna (hyväksytty/julkaistavana 13.7.2018) Cultural outsiders’ evaluations of (im)politeness in Finland and in FranceJournal of Politeness Research: Language, Behavior, Culture.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  Posts

1 2 3 4
June 19th, 2019

IPrA 2019 eli 16th International Pragmatics Conference, Hongkong

Suurin kansainvälinen pragmatiikan konferenssi (IPrA) pidettiin 9.–14.6.2019 Hongkongissa. Tämä oli toinen IPrA, johon osallistuin: vuonna 2017 olin mukana Belfastissa, Pohjois-Irlannissa. […]

May 24th, 2019

Kirja-arvio Ranska, rakkaudella

Ranska, rakkaudella Liisa Väisänen Kirjapaja, 2019. 282 sivua. Filosofian tohtori Liisa Väisäsen uutuusteos vie matkalle Ranskaan. Aiemmin hän on kirjoittanut […]

April 15th, 2019

Keskustelunanalyysin kurssi Yorkin yliopistossa (3.–5.4.2019)

Osallistuin huhtikuun alussa Yorkin yliopiston (Iso-Britannia) järjestämälle keskustelunanalyysin kurssille (3.–5.4.2019). Miksi? Koska oma tavoitteeni tutkimuksessa on edetä kohti aitojen puheaineistojen […]

March 15th, 2019

Tasa-arvoinen kielenkäyttö etenee: THL työstää suosituksia ja Ranskan Akatemia hyväksyi feminiinimuotoiset ammattinimikkeet

Tasa-arvoista kielenkäyttöä vaaditaan yhä äänekkäämmin monissa Euroopan maissa. Vaatimuksia on myös kuultu. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haluaa edistää […]

February 25th, 2019

Miten ranskalaiset opettajat puhuttelevat opiskelijoitaan?

Kaikille Suomessa asuville ranskalaisopettajille ei ole itsestään selvää, miten suomalaisopiskelijoita tulisi puhutella ranskaksi. Tämä kävi ilmi fokusryhmätutkimuksestani, johon osallistui aikuisia […]

January 28th, 2019

Kirja-arvio: Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa

Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa. Annastiina Heikkilä Kustantamo S & S, 2018. 222 s. Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä […]

December 18th, 2018

Miten ranskan sinuttelua ja teitittelyä voi opettaa ja oppia?

On väitetty, että puhuttelumuotojen käyttö olisi yksi haastavimmista asioista, jonka vieraalla kielellä viestivä joutuu opettelemaan. Toisaalta eräs tutkija on todennut, […]

October 5th, 2018

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muualla, Tiedekulma

Sinä vai te? Puhuttelu meillä ja muulla -tapahtuma valtasi Tiedekulman 3.10.2018. Sen järjesti Miten puhutella? -tutkimushanke, jota johtaa suomen kielen dosentti Hanna […]

September 3rd, 2018

Kirja-arvio: Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen

Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen Iina Koskinen, Maria Ruuska ja Tanja Suni Art House, 2018. 264 s. Vaikka yliopistoilla […]

August 24th, 2018

Pidätkö oven auki takana tulevalle?

Yksi asia yllätti kohteliaisuustutkijan: Suomessa asuvat ranskalaiset puhuivat paljon ovista. Siis niiden pitämisestä auki takana tulevalle henkilölle. Ovi saattoi olla […]