Tuon tuosta aihe ponnahtaa esiin: suomalaisia tapoja, kuten tervehtimistä, verrataan muihin kulttuureihin. Usein päätelmä on, että suomalaiset ovat epäkohteliaampia kuin muut.
Vuoden alussa keskustelun aloitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla Klaus Korhonen, joka Keski-Euroopasta Suomeen palattuaan hämmentyi suomalaisten kyvyttömyydestä tervehtiä.
Korhoselle vastannut Timo Ikonen ei kiistänyt keskieurooppalaisten tervehdystapojen miellyttävyyttä, mutta kertoi hurmaantuneensa helsinkiläisen rengasliikkeen palvelusta. Homma hoitui suomalaisen tehokkaasti: niukkasanaisesti ja ilman tervehdyksiä.
Kaikkien mielestä tervehtimisen puute ei kuitenkaan kuulu suomalaiseen kulttuuriin. Vesa Himanen pitää sitä tapojemme turmeluksena; jo kansakoulussa opetettiin toisen tervehtimistä. Himanen pelkää ulkomaalaisten ajattelevan, että kyseessä on suomalaisten tietoinen epäkohteliaisuus.
Älä astu toisen kuplaan
Miten ulkomaalaiset oikein kokevat suomalaiset kohteliaisuuskäytännöt? Olen itse tutkinut pääkaupunkiseudulla asuvien ranskalaisten käsityksiä suomalaisesta kohteliaisuudesta. Tulokset ovat osittain yllättäviä.
Ensivaikutelmat suomalaisesta kohteliaisuudesta olivat kuitenkin ranskalaisille hämmentäviä, jopa järkyttäviä. Ovet läimähtivät heidän kasvoilleen, ja vähäsanaiset ihmiset tuntuivat kylmiltä.
Ranskalaiset kuvasivat, että suomalaisen kohteliaisuuden keskiössä on toisen ihmisen reviirin kunnioittaminen: älä astu toisen kuplaan. Sitä vastoin Ranskassa on kohteliaampaa mennä toisen luo ja reagoida.
Suomessa kunnioitetaan hiljaisuutta, eikä toista ole tapana keskeyttää. Ranskalainen ymmärsi vasta jälkeenpäin, miksi suomalainen oli koko palaverin hiljaa: hän ei antanut tälle tilaisuutta puhua.
Voiko toiseen kulttuuriin sopeutua?
Kohteliaisuusnormien erilaisuus tuottaa yleensä jonkinasteista päänvaivaa Suomeen muuttaneelle. Se tarkoittaa väistämättä myös sopeutumista toiseen kulttuuriin.
Ranskalaiset kertoivat nykyään kuuntelevansa enemmän mutta koskettavansa vähemmän puhekumppaniaan. Kun ranskalainen lomailee entisessä kotimaassaan, hän sanoo tarvitsevansa enemmän etäisyyttä kuin ennen ja ärsyyntyvänsä tungettelevista kysymyksistä.
Osa ranskalaisista arvostaa niin paljon suomalaista toisen reviirin kunnioittamista, että kokee löytäneensä Suomesta mieleisensä asuinmaan. Suomalainen kohteliaisuuskulttuuri kuvastaa tapaa, jonka mukaan he haluavat elää.
Tervehtiminen – ja mitä siitä seuraa
Palataan tervehtimiseen. Ranskalaisten mukaan se ei ole yhtä systemaattista Suomessa kuin Ranskassa. Jos suomalainen ei tervehdi kaikkia naapureitaan, sitä ei tulkita ranskalaiseen tapaan, että suhde olisi erityisen huono.
Suomessa ranskalainen ei enää tervehdi muita lääkärin vastaanotolle jonottavia, koska suomalainen luulee hänen pitävän puheen tai ilmoittavan, ettei lääkäri tulekaan paikalle. Syntyisi vuorovaikutussuhde potilaiden välillä, mikä ei ollut ranskalaisen tervehdyksen tarkoitus.
Suomen kielen professori Marja-Leena Sorjonen analysoi hissimoikkauksia samaan tapaan: tervehdys muuttaa yksilöt kanssamatkustajiksi, minkä jälkeen syntyy paine keskusteluun. Kuten ranskalaiset tutkittavat totesivat, Suomessa on kuitenkin tapana arvostaa enemmän toisen reviirin kunnioittamista.
Ranskalaiset keksivät yhden tilanteen, jossa Suomessa tervehditään enemmän kuin Ranskassa. Ruokakaupan kassalla asiakas on aina oikeutettu tervehdykseen, kun taas ranskalainen asiakaspalvelu voi toisiaan olla ”katastrofaalista”.
Muuttuvat ja vaihtelevat kohteliaisuuskäytännöt
Kohteliaisuuskäytäntöjä analysoidessa on syytä varoa liiallisia yleistyksiä. Emme Suomessakaan elä yhtenäiskulttuurissa, kuten professori Sorjonen muistuttaa.
Tutkimukseeni osallistui myös suomalaisia, jotka kuvasivat kesäistä menoa Savonlinnan torilla ”kreikkalaiseksi”: kaikkia tervehditään, eikä kukaan voi nauttia vain omasta reviiristään.
Kohteliaisuuskäytännöt eivät myöskään ole pysyviä vaan alati murroksessa. Ranskalaisten mielestä Suomessa reagoidaan toisen reviirille astuttaessa enemmän kuin ennen: tervehditään, pyydetään anteeksi ja avataan ovia takana tulevalle. Suomalaiseen kohteliaisuuskulttuuriin on tullut vaikutteita muualta.
Kohteliaisuuteen, kuten tervehtimiseen, liittyvät normit ovat erilaisia Suomessa ja Ranskassa. Meillä on tärkeämpää kunnioittaa toisen ihmisen omaa tilaa kuin reagoida hänen läsnäoloonsa.
Suomalainen kulttuuri ei silti ole sen epäkohteliaampi kuin joku toinenkaan. Ei edes ranskalaisten mielestä.
Aiheeseen liittyviä haastatteluita:
Yle aamu-tv, 2.2.2017.
Yle Radio Suomi: Ajantasa, 15.2.2017.
