Helsingin yliopiston kansleri myönsi minulle 7.1.2020 ranskan kielen dosentin arvon Helsingin yliopistossa. Liityin myös Helsingin yliopiston dosenttiyhdistykseen.
Valmiina päivystämään!
Käsite päivystävä dosentti lienee kaikille tuttu. Kyseessä oli alun perin kolumnisti Aarno “Loka” Laitisen pilkkanimitys mediassa jatkuvasti esiintyvälle asiantuntijalle, joka kommentoi lähes mitä tahansa aihetta.
Mutta pilkkasiko Loka Laitinen ahkerasti mediassa kommentoivia dosentteja? Helsingin Sanomien Marko Junkkari on sitä mieltä, että Laitinen kritisoi ennemminkin laiskoja toimittajia, jotka eivät vaivaudu etsimään uusia kommentoijia vaan pyytävät aina saman asiantuntijan.
On oikea ongelma, että media pyytää samoja asiantuntijoita kommentoimaan. Syyt lienevät osittain inhimillisiä: tuttu asiantuntija on luotettava henkilö, joka kommentoi sujuvasti ja selkeäsanaisesti.
Kuitenkin yhä enemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että toimittajat suosivat asiantuntijoiksi miehiä – vain joka kolmas tiedotusvälineissä esiintyvä asiantuntija on nainen. Tämä kävi ilmi Asiantuntijuus mediassa -hankkeessa, jonka tuloksia esittelivät Mari K. Niemi ja Ville Pitkänen jo viitisen vuotta sitten.
Ilmoitan siis olevani valmiina päivystämään!
Miten dosentiksi pääsee?
Dosentilta vaaditaan tieteellinen pätevyys ja hyvä opetustaito.
Dosentin tieteellisen tuotannon on merkitykseltään vastattava vähintään kahta hyvää väitöskirjaa. Lausunnon tieteellisestä pätevyydestä antaa kaksi tiedekunnan nimeämää asiantuntijaa.
Dosentin opetustaitoa arvioitaessa huomioidaan pedagogiset valmiudet, opetustyössä hankittu käytännön kokemus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja julkisella opetusnäytteellä osoitettu opetuskyky.
Oma dosenttiprosessini Helsingin yliopistossa kesti kokonaisen vuoden. Dosentuuria voi hakea humanistisessa tiedekunnassa kaksi kertaa vuodessa. Tammikuussa 2019 jätin hakemukseni, jonka tuli sisältää ansioluettelo, julkaisuluettelo, enintään 10 tarkempaan arvioon lähetettävää julkaisua (sisältäen väitöskirjan) ja selvitys opetusansioista.
Saatuaan hakemuksen dosenttitoimikunta arvioi, puoltaako se hakemusta tiedekunnalle. Puollon jälkeen ranskan kielen professoria pyydettiin esittämään tiedekunnalle kahta asiantuntijaa arvioimaan tieteellistä tuotantoani. Toinen asiantuntija oli Ranskasta ja toinen Suomesta. Sain asiantuntijoiden puoltavat lausunnot tieteellisestä pätevyydestäni elokuussa.
Puoltavien lausuntojen jälkeen siirryttiin opetusnäytettä koskevaan vaiheeseen. Aika julkiseen ja kaikille avoimeen opetusnäytteeseen varattiin syyskuulle. Sain itse päättää aiheen: Kulttuurien välinen kohteliaisuus: tarkastelussa Suomi ja Ranska. Opetusnäytettä varten suunnittelin fiktiivisen viiden opintopisteen kurssin maisteri- ja jatko-opiskelijoille ja demonstroin pätkää yhdestä opetuskerrasta. Yleisöä ja dosenttitoimikuntaan käsittelin kuin oikeina opiskelijoina.
Dosenttitoimikunta arvioi opetusnäytteeni ja opetustaitoni. Hyväksytyn opetusnäytteen jälkeen dosenttihakemukseni meni tiedekuntaneuvostolle hyväksyttäväksi.
Lopullisen hyväksynnän dosentin arvon myöntämisestä antaa yliopiston kansleri. Tämä tapahtui 7.1.2020 eli vuosi hakemuksen jättämisen jälkeen.
Mitä dosentin arvo merkitsee?
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta toteaa dosentin arvon merkityksestä näin: sen saaneella henkilöllä on Helsingin yliopistossa toteutetun arvioinnin mukaan kyseisellä alalla tietyn tasoinen tieteellinen pätevyys ja kyky itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn.
Dosentin arvo ei muodosta työsuhdetta yliopistoon, mutta mikäli dosentti ja yliopisto ovat halukkaita, voidaan tehdään dosenttisopimus. Oma dosenttisopimukseni Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kanssa on parhaillaan viereillä.
Koen dosentuurin tunnustuksena kaikille sille työlle, jonka olen tehnyt väitöskirjan jälkeen niin yliopistonlehtorin sijaisena kuin post doc -tutkijanakin. Dosentuuri mahdollistaa minulle myös seuraavan askeleen ottaminen uralla: dosenttina voin toimia tutkimushankkeiden johtajana ja ohjata väitöskirjoja. Toki urani jatkuminen riippuu siitä, onnistunko samaan lisää tutkimusrahoitusta tai muita opetukseen ja tutkimukseen liittyviä töitä.
