Kolmas yhteiskirja Camilla Lindholmin kanssa käsittelee yhteiskirjoittamista (Art House 2025). Meillä oli mukava juttutuokio Henri Satokankaan kanssa. Striimi keskustelussa on katsottavissa Sivullisen Lavan Youtube-kanavalla.
Kirja yhteiskirjoittamisesta – miksi?
Kun Yhteisöllisen kirjoittamisen opas (2023) julkaistiin, huomasimme joidenkin ajattelevan, että kirjoitamme teksteistä, joita kirjoittaa usea kirjoittaja. Ymmärsimme, että on tarve tehdä ero käsitteiden yhteiskirjoittaminen ja yhteisöllisen kirjoittaminen välillä. Meitä myös pyydettiin puhumaan yhteiskirjoittamisen haasteista, mikä osoitti tarpeen saada tietoa yhteiskirjoittamisesta.
Yhteisöllinen kirjoittamisen (engl. social writing) tarkoittaa kirjoittamisen tilan jakamista, joko virtuaalisesti tai kasvokkain. Yhteisöllisessä kirjoittamisessa jokainen kirjoittaa omaa kirjoitushankettaan (toki se voi olla yhteiskirjoittamisen hankekin) esimerkiksi kirjoitusryhmässä tai kirjoitusretriitissä. Olemme kouluttautuneet kirjoitusretriittien fasilitaattoreiksi skotlantilaisen Rowena Murrayn opissa.
Yhteisölliseen kirjoittamiseen liittyvät fyysinen, sosiaalinen ja kognitiivinen ulottuvuus. Se kehittää kirjoittamisen taitoja, esimerkiksi kirjoittamisen suunnittelua, kun kunkin kirjoitussession tavoitteet jaetaan ryhmässä. Tutkimusten mukaan yhteisöllinen kirjoittaminen parantaa hyvinvointia ja tuottavuutta.
Yhteiskirjoittaminen (eng. co-authoring) tarkoittaa puolestaan sitä, että tekstillä on useampi kuin yksi tekijä. Kyseessä voi olla kahden kirjoittajan yhteinen hanke, kuten kolmessa yhteiskirjassamme Camillan kanssa, tai laajempi tutkimusryhmän hanke, jossa voi olla muutama kirjoittaja tai joillakin aloilla jopa kymmeniä kirjoittajia. Yhteiskirjoittamiseen liittyy erityisesti tekijyyteen ja eettisyyteen liittyviä kysymyksiä.
Yhteiskirjoittamisen muotoja ja tapoja
Yhteiskirjoittamista voidaan tehdä eri tavoin. Käytännöt voivat vaihdella eri hankkeesta toiseen ja myös eri aloilla voi olla omia käytäntöjä.
Meidän yhteiset kirjamme ovat syntyneet rinnakkaiskirjoittamisella eli olemme osittain yhtä aikaa kirjoittaneet eri osia kirjaan, ja olemme myös muokanneet näitä yhdessä. Meille ei olisi sopinut esimerkiksi peräkkäinen kirjoittaminen, jossa ykköskirjoittaja vastaa ensimmäisestä versiosta ja muut lähinnä kommentoivat.
Kolmessa kirjassamme olemme jakaneet vastuun tasaisesti ja nimemme ovat aakkosjärjestyksessä. Tekijyys on tärkeä asia yhteiskirjoittamisessa. Eettisiin ohjeisiin kannattaa tutustua, jotta on helpompi neuvotella, millainen panos oikeuttaa tekijyyteen julkaisussa.
Tekoäly muuttaa kirjoittamista. Voiko tekoäly olla tekijä? Tällä hetkellä tekoäly ei voi olla tekijä, mutta sen käyttö kaikissa julkaisun valmisteluun liittyvissä vaiheissa on raportoitava läpinäkyvästi.
Pohdimme keskustelussa, miten tekoäly muuttaa kirjoittamista. Näin kielitieteilijänä on kiinnostavaa, miten se tulee vaikuttamaan eri kielillä kirjoittamiseen ja lukemiseen. Mahdollisia positiivisia vaikutuksia ovat, että eri kielillä kirjoitetut julkaisut voidaan lukea omalla kielellä tekoälyn kääntämänä, jolloin viittaukset erikielisiin teksteihin voivat lisääntyä. Tekoäly voi myös demokratisoida englanniksi kirjoittamista, kun vieraan kielen puhujat saavat apua tekoälystä.
Trilogia on valmis
Tuntuu suorastaan uskomattomalta, että olemme Camillan kanssa kirjoittaneet ja julkaisseet neljän vuoden aikana kokonaisen trilogian, johon kuuluvat teokset Väitöksen jälkeen: opas akateemiselle uralle (2021), Yhteiskirjoittamisen opas (2023) ja Yhteiskirjoittaminen: Vuorovedoin kirkkaaseen tekstiin (2025).
Olikin mukavaa päästä juhlistamaan kolmatta yhteiskirjaamme lasillisella, jonka kustantajamme Art House tarjosi! Arvostimme kovasti, että näin moni oli myös tullut paikan päälle seuraamaan julkkarikeskustelua. Nykyään ei ole helppoa saada ihmisiä paikan päälle, kun on olemassa livestriimi. Striimi on tietysti on mainio, koska tapahtuman seuraaminen on mahdollista eri puolilla Suomea tai vaikka maailmalla ja tallenne jää nettiin.
Keskustelut julkkarivieraiden kanssa olivat antoisia ja somesta tutut henkilöt saivat kasvot!
Yhteiskirjoittamisen on yhteistä toimintaa
Eihän se yhteiskirjoittaminen aina helppoa ole. Kirjoituskumppani voi kadota ja häntä joutuu vainoamaan. Aina eivät ajatukset tai käsitykset työskentelyprosessista osu yksiin. Kirjoitushankkeen alussa tehdyt sopimukset ovat suureksi hyödyksi, vaikka nekään eivät aina suojele vaikeuksilta.
Yhteiskirjoittaminen ei ole mikään oikotie onneen. Kirjoittamista ei voi ulkoistaa kenellekään, ei kanssakirjoittajille eikä tekoälylle. Yhteiskirjoittamisessa on valmis oltava työskentelemään. Kun erilaiset tiedot yhdistyvät, lopputuloksena on tuotos, jota kukaan kirjoittajista ei olisi kyennyt kirjoittamaan yksin.
Koska voimme vaikuttaa vain omaan toimintaamme, omia yhteiskirjoittamisen taitojaan kannattaa aktiivisesti kehittää. Hyviä yhteiskirjoittamisen hetkiä sinulle!
