Kohti promootiota: Floran päivä 13.5.2017

Filosofisen tiedekunnan promootio 2017 alkoi Floran päivän vietolla. Floran päivä on perinteisesti ollut ylioppilaiden kevätjuhla. Kun Turun Akatemia siirtyi Helsinkiin 1830-luvulla, juhlapaikaksi valikoitui Kumtähdenkenttä Toukolassa.

Juhlallisuudet alkoivat tänä vuonna Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Sää oli upean aurinkoinen, mikä ei ollut itsestäänselvyys: lunta oli satanut sillä viikolla joka päivä torstaihin asti!

Matkallamme Kumpulaan katselimme suruliputuksia, sillä entinen presidentti Mauno Koivisto oli kuollut edellisenä päivänä. Koivisto oli mukana myöhemmin promootiossakin, sillä hänen hautajaiset osuivat aktiharjoitus- ja miekanhiojaispäivään.

Sörnäisten metroasemalla kohtasimme toisen pariskunnan, joka oli menossa samaan paikkaan, ja heistä tulikin promootioystäviämme.

Kumpulan kartanolla

Kumpulan kartanolla kosittiin yleistä seppeleensitojaa, joka on perinteisesti ollut professorin tytär. Valinta osui abiturientti Jemina Kauristiehen, joka on akatemiaprofessori Timo Vesalan tytär.

Yleisen seppeleensitojan valinnalla kunnioitetaan hänen vanhempaansa. Tehtävänä valitulla on valvoa seppeleenvalmistusta yhdessä edellisten seppeleensitojien kanssa. Seppeleitähän tarvitaan maisteripromootiota varten.

Yleisellä seppeleensitojalla on kuitenkin ennen kaikkea symbolinen rooli: edustaa kevättä, nuoruutta ja uskoa tulevaisuuteen. Lisäksi promootioretki, purjehdys, järjestetään hänen kunniakseen. Yleisen seppeleensitojan arvoa saa muuten kantaa koko loppuelämänsä ajan.

Vasemmalla selin turkoosissa takissa gratista FM Mari Lehtoruusu, punaisessa huivissa juhlamenojen ohjaaja, kasvitieteen prof. Jouko Rikkinen. Keskellä yleinen seppeeleensitoja Jemina Kauristie ja hänen isänsä, meteorologian prof. Timo Vesala.

Kumpulan kartanolla kuultiin puheita. Yhdessä esitettiin osuva vertaus: tieto vanhenee mutta tieteellä on ikuinen kevät.

Kumpulan kartanolta lähdimme kulkueena Kumtähdenkentälle.

Kumtähdenkentällä

Floran päivä vuonna 1848 Kumtähdenkentällä oli historiallinen. Silloin sai kantaesityksensä J.L. Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulu (‘Vårt land’). Kumtähdenkentällä laulettiinkin Maamme-laulu.

Toiseksi juhlinnassa oli 1848 mukana ensimmäistä kertaa leijonakuvioinen Suomen lippu, josta tuli ylioppilaskunnan lippu. 1800-luvun puoliväli oli kansallisaatteen heräämisen aikaa, edellä mainittuna vuonna Fredrik Cygnaeus piti myös puheen isänmaalle.

Tilausratikalla Presidenttiin

Kumtähdenkentältä siirryimme tilausajolla, raitiovaunukyydillä, Sokos Hotelli Presidenttiin nauttimaan lounasta.

Yllätysmenusta (ruokalista oli kirjoitettu saameksi) nauttimisen ohessa kuulimme puheita. Yleisen seppeleensitojan isä, professori Timo Vesala otti voimakkaasti kantaa maksuttoman yliopisto-opetuksen puolesta.

Illan ylimääräisenä esiintyjänä kuultiin edellisen promootion kunniatohtoria M.A. Nummista, joka esitti saksankielisen laulun sekä korosti puheessaan Suomen kielen ja kuulttuurin opetuksen tärkeyttä.

Ohjelmaa kevensivät lukuisat laulut nuoruudesta rakkauteen. Heilini opiskeli Tampereella, mutta muuten laulu Heili Kumpulasta osuu meille kuin nakutettu: ja vieläkin niin humanisti oon.

Hieno Floran päivä oli upea lähtölaukaus filosofisen tiedekunnan promootioon 2017!

Lähteitä:

https://almanakka.helsinki.fi/fi/publikationer/blogi/447-flooran-paiva-ylioppilaiden-kevainen-juhlapaiva.html
http://fil-promootio2017.helsinki.fi/virgo-clarissima-eli-tunnelmia-yleisen-seppeleensitojan-valintapaivalta/#more-1781

 

Leave a Reply