Meillä käy lukiolaisryhmiä vierailulla tutustumassa, millaista on opiskelu Helsingin yliopistossa, erityisesti kielten kandiohjelmassa ja ranskan opintosuunnassa. Olen pitänyt monta esitystä ja haastatellut väitöskirjatutkija Krista Leipivaaraa hänen opiskelukokemuksistaan. Nyt on korkeakoulujen yhteishaku käynnissä. Kiinnostaako kielten kandiohjelma ja erityisesti ranska? Jatka siis lukemista!
Kielten opiskelu yliopistossa on erilaista kuin lukiossa
Ranskan opiskelu lukiossa keskittyy kielitaidon parantamiseen. Me yliopistossa emme ole kielikoulu. Vaikka kielitaito paraneekin kursseillamme, jotka opetetaan ranskaksi, ja suosittelemme vaihtoon lähtemistä, ranskan opintosuunnassa opitaan analysoimaan kieltä ja kirjallisuutta.
Opintojen myötä kielestä avautuu uusi ja laaja kuva. Opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja opit tarkastelemaan kieltä eri näkökulmista. Opit käyttämään yksikielisiä sanakirjoja ja tekemään tiedonhakua, analysoimaan sanaluokkia ja lauseenjäseniä sekä esittämään puhekielen äänteitä foneettisen transkription avulla. Tutustut myös ranskalaiseen klassikkokirjallisuuteen ja opit ranskalaisesta yhteiskunnasta ja historiasta.
Tutkielmissa pääset tekemään tutkimusta valitsemastasi aiheesta. Kiinnostaisiko sinua Ranskan presidentin puheet ja niillä vaikuttaminen? Haluaisitko perehtyä ranskankielisen Kanadan kielipolitiikkaan? Tai oletko kiinnostunut kielenmuutoksesta ja miten nuoret käyttävät uutta sukupuolineutraalia pronominia iel? Vai haluatko tarkastella, miten Edouard Louis kuvaa luokkahyppyään romaaneissaan? Tässä vain muutamia esimerkkejä opiskelijoitamme kiinnostavista aiheista.
Millainen kielitaito riittää opintoihin?
Lukion ranskan kursseilla saavutettu kielitaito riittää opintoihin. Meidän opiskelijamme tulevat monenlaisilla kielitaidoilla. Jotkut ovat olleet vaikkapa vaihdossa lukioaikana, kun taas toiset ovat aloittaneet ranskan vasta lukiossa eivätkä ole oleskelleet kohdekulttuurissa. Osa meidän opiskelijoistamme puhuu ranskaa äidinkielenä.
Käytännön kielitaito ei korreloi tulevan opintomenestyksen kanssa. Opiskelussamme korostuvat analyyttiset taidot sekä kiinnostus kielen ja kirjallisuuden analysointiin.
Kannustamme kaikkia opiskelijoitamme lähtemään vaihtoon, jossa kieli- ja kulttuuritaidot kehittyvät ja verkostoituu kansainvälisesti. Suosittelemme opiskelijavaihtoon lähtemistä jo toisena opintovuonna, ja vaihdon pituus on joko lukukausi tai koko lukuvuosi. Meillä on monia sopimuksia ranskankielisten yliopistojen kanssa, joten vaihtoon on helppo päästä.
Tutkintosi ei sisällä pelkästään ranskaa – päinvastoin
Kandidaatin tutkinto on monipuolinen, etkä todellakaan tule opiskelemaan pelkkää ranskaa. Kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä, joista ranskaa on 70 opintopistettä (30 op perusopinnot ja 40 op aineopinnot).
Kun tulet opiskelemaan ranskaa kielten kandiohjelmaan, ohjelman yhteisiä opintoja suoritetaan 35 opintopistettä. Humanistisen tiedekunnan yhteisiä opintoja on 15 opintopistettä (kieli- ja viestintäopintoja).
Valinnaisia opintoja tutkintoon kuuluu 60 opintopistettä. Kun olet päässyt opiskelemaan Helsingin yliopistoon, sinulla on vapaa opinto-oikeus moniin opintosuuntiin, myös muista kuin humanistisestä tiedekunnasta. Opiskelijamme ovat usein kiinnostuneita valtiotieteistä ja yhteiskuntatieteistä, ja opiskelevat valinnaisina opintoinaan esimerkiksi maailmanpolitiikkaa ja viestintää. Opiskelijamme valitsevat mitä erilaisempia valinnaisia opintoja muista kielistä aina matematiikkaan asti!
Valinnaisten opintojen ei tarvitse välttämättä rajoittua Helsingin yliopiston tarjontaan, vaan ristiinopiskelun avulla voi suorittaa opintoja toisessa suomalaisessa korkeakoulussa, jonka kanssa yhteistyöstä on sovittu.
Mitä kandintutkinnon jälkeen?
Kandin tutkinnolla ei Suomessa vielä pääse kaikkiin töihin, joten on suositeltavaa jatkaa maisterin tutkintoon. Ranskan opintosuunnassa voi jatkaa suoraan kielten maisteriohjelmaan, mutta myös muihin maisteriohjelmiin voi pyrkiä.
Jos jatkat ranskan opintoja kielten maisteriohjelmassa, suoritat 120 opintopisteen laajuisen filosofian maisterin tutkinnon. Siihen kuuluu 60 opintopistettä ranskaa ja 60 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja. Maisterintutkintosi on siis erittäin monipuolinen ja omannäköisesi! Maisterintutkinnon suorittaminen kestää kaksi vuotta.
Maisterintutkinnossa voit syventyä kielitieteeseen tai kirjallisuuteen. Kurssien suoritustavat ovat monipuoliset. Tarjoamme laadukasta opetusta maisteritason kieli- ja kirjallisuustieteen erikoiskursseilla, mutta suurimman osan kursseista voi halutessaan suorittaa myös itsenäisesti esimerkiksi laajoilla ja soveltavilla esseillä, toisin kuin kanditason kursseilla.
Jos sinulla on ranskan yliopisto-opinnot sisältävä kandidaatintutkinto jostakin muusta yliopistosta, voit pyrkiä meille suoraan maisteriopintoihin. Haku on maaliskuussa.
Kenen ei kannata pyrkiä opiskelemaan?
Koulutuksemme tähtää kandidaatin ja maisterin tutkintoihin ja työelämään. Jos et ole valmis sitoutumaan kokonaisen tutkinnon suorittamiseen, älä hae meille opiskelemaan. Viet paikan sellaiselta, joka tarvitsisi tutkinnon voidaakseen työllistyä. Lisäksi yliopistojen rahoitus perustuu suoritettujen tutkintojen määrään, emmekä pysty toimimaan, ellemme tuota tutkintoja yhteiskuntaan.
Jos haluat vain harrastaa ranskan kieltä ja olet kiinnostunut esimerkiksi parantamaan suullista kielitaitoasi matkustamista varten, älä pyri meille opiskelemaan. Meidän kurssimme eivät vastaa toiveitasi, sillä meillä kieli on tieteenala. Sen sijaan hakeudu esimerkiksi työväenopistojen tai avoimen yliopiston kielikursseille.
Kandintutkintomme sisältää runsaasti lähiopetusta, ja kursseillamme opitaan myös geneerisiä, työelämässä tarvittavia taitoja. Jos et pysty sitoutumaan kandivaiheessa läsnäoloa vaativaan lähiopetukseen, älä pyri meille opiskelemaan. Kurssien suoritustavat ja säännöt on määritelty kielten kandiohjelmassa, eikä niistä tehdä poikkeuksia, vaikka kävisit töissä. Hae opiskelemaan vasta silloin, kun voit sitoutua kandiopintojen lähiopetukseen.
Kannattaako kieliä opiskella, jos ei halua opettajaksi eikä kääntäjäksi?
Vanha myytti, jonka mukaan kieltenopiskelijoista tulee vain opettajia tai kääntäjiä, ei ole pitkään aikaan pitänyt paikkansa. Opettajan ammatin suosio on voimakkaasti laskenut. Harva ranskan opiskelija hakeutuu enää opettajan pedagogisiin opintoihin, jotka voi suorittaa maisterivaiheessa.
Valtaosa ranskan opiskelijoista työllistyy muihin tehtäviin kuin opettajaksi tai kääntäjäksi. Entiset opiskelijamme työskentelevät monipuolisesti kansainvälisissä tehtävissä, viestinnässä, yrityksissä ja julkisella sektorilla. Työtehtävät ovat moninaiset ja työllistyminen erilaisiin tehtäviin riippuu siitä, millaisia valinnaisia opintoja olet valinnut.
Miksi kannattaa tulla opiskelemaan ranskaa?
Suomalaisten monipuolinen kielitaito on 20–30-vuoden aikana romahtanut. Olen kirjoittanut aiheesta blogikirjoituksen ja äsken ilmestyi raportti vieraiden kielten opiskelun ja osaamisen tasosta Suomessa.
Kielitaitoinen ikäluokka on vielä työelämässä, mutta näin ei jatku ikuisesti. Globaalissa maailmassa tarvitaan monipuolista kieli- ja kulttuuriosaamista. Kohteliaisuustutkijana tiedän, ettei kieli ole vain sanoja, vaan se on tapoja ja kulttuurisia merkityksiä, jotka otamme usein itsestäänselvyytenä.
Me tarvitsemme kieli- ja kulttuuritaitoisia osaajia yhteiskuntaamme, erityisesti nyt tekoälyn aikakaudella. Teknologia-asiantuntija Risto Linturi kehotti Helsingin Sanomien haastattelussa (13.3.2025) hahmottamaan tekoälymallit “valtavana joukkona erilaisia persoonia, erilaisia ajattelutapoja”. Hän vertasi tekoälyä “massiiviseen teatteriin”, jossa on valtavasti hahmoja. Tekoälyä käyttävän on löydettävä oikea hahmo, jolta kysyä vastausta. Jutussa todetaan näin:
Siksi humanistinen traditio, jossa ymmärretään ihmisten ja näkökulmien moninaisuus, auttaa ymmärtämään tekoälyn mahdollisuuksia.
Linturi toteaa matemaatikkona, että tekoälykehittäjät eivät ymmärrä hyvin kielimallien toimintaa käytännössä.
Sinä voit erottua ranskan taidoillasi työelämässä. Kuuntele vaikka, mitä Helsingin Sanomien toimittaja Heikki Aittokoski kertoi ranskan merkityksestä toimittajan työssä. Aikamoisen uran ranskan kielen parissa on tehnyt myös MTV:n entinen Pariisin-kirjeenvaihtaja Helena Petäistö, jolla riittää tarinoita kerrottavaksi Ranskan politiikan huipulta.
Ranska on maailmankieli, jota puhutaan kaikissa maanosissa. Ranska kasvaa voimakkaimmin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja joidenkin arvioiden mukaan siitä voi tulla puhutuin äidinkieli vuonna 2050. Puhekumppaneita siis riittää ranskan kielellä esimerkiksi Euroopassa, ranskankielisessä Kanadassa ja monissa Afrikan maissa.
Tervetuloa opiskelemaan ranskaa ja tekemään omannäköinen tutkinto!
Kuuntele lisää
Ranskaa raakana! #58 – Ranskan kieli toimittajan työssä: vieraana Heikki Aittokoski
Ranskaa raakana! #61 – Ranskan opiskelu yliopistossa: vieraina Marika Helovuo ja Iiris Karikytö.
Ranskaa raakana! #109 – Ranskan opiskelu yliopistossa: vieraana Krista Leipivaara.
