Puoli vuotta on kulunut siitä, kun aloitin määräaikaisessa ranskan yliopistonlehtorin tehtävässä Helsingin yliopistossa. Se merkitsee myös koeajan päättymistä.
Kolmas periodi on loppusuoralla, joten opetuksen suhteen kevätlukukausi on puolivälissä. Yksi kokonainen opetusperiodi odottaa vielä. Miten kaikki on sujunut?
Syksy painottui opetukseen
Syyslukukaudella minulla oli opetusta kymmenen tuntia viikossa. Uusien kurssien valmistelu vei leijonanosan työajasta. Opetuksen ohella ehdin pyörittää tiedeviestintää eli käytännössä saada Ranskaa raakana! -podcastit julkaistua joka toinen viikko. Tutkimukseen työtunnit eivät juurikaan riittäneet, mutta osallistuin etänä järjestettyyn NetPra2-konferenssiin. Lisäksi sain hetkeksi käyttööni kaksi avustajaa, jotka litteroivat aineistoa kuvista Exceliin!
Oman kokemukseni mukaan uutta työntekijää auttaisi materiaalien jakaminen työyhteisössä. Käytännössä on yksittäisistä työntekijöistä kiinni, annetaanko materiaaleja tai jopa yhteiskäytössä olevan tehtävävihon vastauksia uuden työntekijän käyttöön. Itse kannattaisin sitä, että yliopistolla olisi selkeä linja materiaalien käytöstä varsinkin kursseilla, joiden rinnakkaisryhmiä eri opettajat opettavat.
Syyslukukausi huipentui tenttisumaan
Syyslukukausi huipentui tenttisumaan, varsinkin kun opiskelijaryhmäni olivat melko suuria. Tällä hetkellä meillä on aiempaa enemmän opiskelijoita, koska esimerkiksi vaihtoja on peruttu koronapandemian takia. Itse pidän tärkeänä, että otan kaikki halukkaat kurssilleni, jotta opiskelijoiden opinnot etenevät. Jos ryhmä on tavallista suurempi, mukautan pedagogiikkaa ja toimimme enemmän ryhmätöiden kautta. Koen myös, että suurempi ryhmä on pientä parempi, koska vuorovaikutus on monipuolisempaa.
Tenttien tarkistus oli melkoinen rupeama, sillä halusin kaikki arvioinnit valmiiksi ennen joulua. Kiirettä lisäsi, että uusintatentit odottivat tammikuussa, joten opiskelijoiden tuli tietää arvosanansa. Lisäksi minua odottivat kevätlukukaudella taas uudet kurssit, jotka oli suunniteltava. Vaikka opiskelijoiden on tärkeää saada myös yksilöllistä palautetta osaamisestaan ja tenttimme mittaavat opitun soveltamista, on pakko myöntää, että tuntien pitäminen on opettajalle paljon hauskempaa kuin tenttien arviointi!
Kevätlukukausi
Kevätlukukauden alussa suunnittelin uudet kurssit, niiden toteutustavat ja arvioinnin. Kestää aina hetken, että saa uudet kurssit pyörimään ja tutustuu uusiin opiskelijoihin. Syksyllä opetin eniten ykkösvuotisia kun taas keväällä vedän pääsääntöisesti maisteriopiskelijoiden kursseja.
Kevätlukukaudella opetusta on vähän vähemmän, joten heti tammikuun alusta lähtien aloin pitää kiinni päivittäisestä tutkimusajasta. Priorisoin kirjoitushankkeistani kahta yhteisartikkelia, joista molemmista on myös esitelmät tulossa kesän konferensseissa.
Kevät on tuonut myös muita työtehtäviä, sillä silloin järjestetään taso- ja valintakokeet. Yksi maisterintutkielma tuli tarkistukseen ja sain myös ensimmäisen ohjattavani! Enää ei puhuta graduista vaan maisteritutkielmista. Vanhoihin graduihin verrattuna nykyiset tutkielmat ovat supistuneet.
Opiskelijoiden jaksaminen korona-aikaan
Opiskelijoiden vaikeuksista korona-aikaan on keskusteltu paljon. Tärkeintä olisi, että kaikki saataisiin pidettyä mukana. Otan yhteyttä heti, jos tulee kaksi selvittämätöntä poissaoloa peräkkäin. Joku opiskelija on minulta kadonnut, mutta onneksi suurimpaan osaan saan yhteyden. Joku on kertonut, ettei pysty tällä hetkellä jatkamaan opintoja huonon vointinsa vuoksi. Varmistan aina, että opiskelijat ovat avun piirissä. Toiset pystyvät onneksi jatkamaan, vaikka muutamia poissoloja olisi tullutkin.
Olen sekä syys- että kevätlukukaudella kertonut opiskelijoille esimerkiksi opintopsykologien ja YTHS:n palveluista. Opintopsykologit järjestävät hienoa toimintaa kuten webinaareja ja ryhmiä etäopiskelun tueksi. Opiskelijoilta on tullut hyvää palautetta myös näiden asioiden ottamisesta esille.
Oppiaineessa järjestämme etäopetuksen reaaliaikaisesti Zoomissa eli tapaamme opiskelijat viikoittain. Toivon kovasti, että se auttaisi opiskelijoita jaksamaan. Itse painotan myös vuorovaikutusta ja opiskelijoiden yhteistyötä. Ilokseni olen kuullut, että ryhmäytymistä on tapahtunut: ryhmätöiden tuloksena on syntynyt porukoita, jotka ovat yhteydessä tuntien ulkopuolellakin ja iloitsevat aina, kun arpa tuo heidät samaan pienryhmähuoneeseen uudellakin kurssilla.
Osalla opiskelijoista etäopetus sopii lähiopetusta paremmin. Oppiaineessamme on myös varttuneempia opiskelijoita ja alanvaihtajia. He ovat iloinneet etäopinnoista, jotka mahdollistavat esimerkiksi perheen yhdistämisen opintoihin, kun paikasta toiseen siirtymisiin ei kulu aikaan.
Kohti neljättä periodia
Neljännellä periodilla kurssit jatkuvat. Muutos on se, että metodikurssimme yhteinen osuus muuttuu tieteellisen kirjoittamisen osuudeksi, jonka pidän itsenäisesti. Olen valmistautunut siihen pohtimalla, miten voisin opettaa sekä akateemisen kirjoittamisen prosesseja että ranskanlaisen tieteellisen kirjoittamisen sisältöjä.
Monenlaista muutakin on suunniteltu keväälle, mutta ehkä niistä sitten myöhemmin!
