Podcast-sarjani Ranskaa raakana!

Maaliskuussa 2018 aloitin oman podcast-sarjani Ranskaa raakana! Tarjoilen siellä kattauksen kieltä ja kulttuuria. Bon appétit!

Kenelle?

Vartin mittaiset podcastit sopivat kielenopettajille ja -oppijoille sekä kaikille kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta kiinnostuneille. Ranskan taitoa ei tarvita kuuntelemiseen.

Käsittelen usein ranskan kieltä ja kulttuuria vertaamalla sitä suomeen. Ensimmäisissä jaksoissa on puhetta suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta. Ne perustuvat nykyiseen post doc -tutkimushankkeeseeni, joka on Koneen säätiön rahoittama.

Miksi?

Ryhdyin podcastien tekoon useastakin syystä. Olen aina ollut kiinnostunut tiedeviestinnästä, joka on mielestäni tutkijan iloinen velvollisuus. Tutkimustulokset kuuluvat suurelle yleisölle, eivätkä ne saa jäädä pelkästään tiedeyhteisön tietoon.

Digitalisaatio tarjoaa innostavia mahdollisuuksia, kun tutkija voi olla oma mediansa. Podcastien suosio on kasvussa maailmalla, sillä ne kulkevat mukanasi lenkillä, autossa ja kotitöitä tehdessä. Vaikka keskityt kuunteluun, voit tehdä samalla muutakin. Lisäksi voit itse valita sisällön toisin kuin radiokanavilla.

Suomessakin podcastien suosio on lisääntynyt, mutta niiden läpimurtoa odotetaan vielä. Tutkijoiden omat podcastit eivät ole meillä vielä yleisiä, ja halusin kokeilla niiden toimivuutta.

Olli Sulopuisto kertoo, että podcastien tarjoamaa yksityistä kuuntelukokemusta ei välttämättä edes haluta jakaa. Se on hidastanut podcastien leviämistä. Edelleen podcasteista kuulee tavallisesti puskaradion kautta.

Toisaalta podcastit ovat koukuttavia. Koska podcastien ei tarvitse yrittää miellyttää kaikkia, niissä voidaan keskittyä kapeampiin aiheisiin.

Kuuntelua helpottaa mahdollisuus podcastien tilaamiseen. Podbeanissa voi liittyä Ranskaa raakana! -sarjan seuraajaksi.

Ajattelin podcastien myös kehittävän itseäni: kenties oppisin paremmin kertomaan suullisesti tutkimuksistani ja niiden tuloksista.

Synty?

Ajatus podcastien tekemisestä oli kytenyt jo jonkin aikaa. Viime syksyn tutkijavaihdossa Lyonissa osallistuin äänikoulutukseen. Opettaja oli arkeologian tutkija, joka oli luonut Audacityn avulla upeita äänimaisemia. Hän oli rekonstruoinut esimerkiksi historiallisen Versaillesin ääniä. Yhteen minuuttiin oli kulunut lukemattomia työtunteja.

Koulutuksen edetessä ajatukseni alkoivat harhailla oman hankkeeni suuntaan. Olin vakuuttunut, että halusin tehdä oman podcast-sarjani Suomeen palattuani!

Alkuvuonna oli kuitenkin sen verran kirjoitusprojekteja, että podcastien teko venyi maaliskuuhun.

Aloitin käymällä läpi koulutuksessa saamiani linkkejä musiikkiin, joka on vapaasti käytössä. Löysin mieleiseni kappaleen, jonka alusta ja lopusta napsaisin parinkymmenen sekunnin pätkät.

Tärkeää oli miettiä podcast-sarjalle nimi, joka erottuisi ja jäisi mieleen.

Ranskaa raakana! -nimen saa jokainen tulkita haluamallaan tavalla. Sillä voi ajatella olevan viittauksia esimerkiksi ranskalaiseen ruokakulttuuriin. Toisaalta vaikka podcastit perustuvat teksteihin, niitä ei kovasti editoida. Raa’an voi liittää myös puheeseen, jota ei ole liikaa jalostettu.

Halusin tehdä melko lyhyet jaksot, koska luin jostain, että ihminen jaksaa keskittyä kuunteluun enintään parikymmentä minuuttia kerrallaan. Jaksoni kestävät noin vartin molemmin puolin.

Nauhoitin jaksot Audacitylla, jonka avulla kokosin lisäksi yhteen palat: alkumusiikin, esittelysanat, varsinaisen jakson, mainokset blogista ja seuraavasta jaksosta sekä loppumusiikin.

Lopuksi oli päätettävä, minne podcastit laitettaisiin, jotta yleisö voisi niitä kuunnella. Päädyin Podbeaniin sen edullisuuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi.

Kun jaoin ensimmäiset podcastini, en tiennyt, kuuntelisiko niitä kukaan. Ilahduin jokaisesta latauksesta.

Opettajat ovat sanoneet käyttävänsä podcasteja opetuksessani. Kovin paljon en tiedä muista käyttäjistä. Ehkä podcastien kuuntelu on tosiaan melko yksityinen kokemus.

Tulevaisuus?

Ranskaa raakana! podcast-sarjan uudet jaksot ilmestyvät joka toinen torstai kesäkuun alkupuolelle asti. Seuraavissa jaksoissa perehdytään puhuttelumuotoihin kuten sinutteluun ja teitittelyyn, joita olen tutkinut jo väitöskirjassani.

Kesätauon jälkeen podcastit jatkuvat elokuussa. Jotta homma ei menisi yhden tutkijan yksinpuheluksi, podcasteissani vierailee jatkossa muitakin tutkijoita.

Millaisia podcasteja Sinä toivoisit kielentutkijalta?

Leave a Reply