Kirjamme Väitöksen jälkeen: opas akateemiselle uralle (Isosävi & Lindholm 2021, Art House) kolmannessa luvussa käsittelemme tutkimushankkeen suunnittelua ja rahoituksen hakua.
Pohdimme, miten aloittaa hankkeen suunnittelu, mitä hankesuunnitelmassa kuvataan ja millainen on hyvä hankesuunnitelma.
Miten aloittaa tutkimushankkeen suunnittelu?
Kun ryhdyt ideoimaan tutkimushanketta, lähde liikkeelle projektin tarpeiden määrittelystä: mihin kysymykseen hankkeessa etsitään vastausta ja mitä haluat saada hankkeen avulla aikaan? Hankkeelle on eduksi, jos se vastaa sekä tieteelliseen että yhteiskunnalliseen tarpeeseen.
Laadi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa muutaman virkkeen pituinen ydinsanoma, jossa kuvaat hankkeen tavoitteen.
Esittelemme kirjassa pari työkalua, joita voit käyttää apuna ideointivaiheessa. TARMO-malli on kehitetty englanninkielisestä SMART-mallista. Se auttaa määrittelemään tavoitteen, joka on täsmällinen, aikataulutettu, realistinen, mitattava ja olennainen. Toinen esittelemämme malli on business canvas, jossa määritellään yhdeksän teemaa.
Mitä hankesuunnitelmassa kuvataan?
Hankesuunnitelmaan kuuluu kolme eri osa-aluetta: tieteellinen ydin, tutkijoiden kompetenssit ja tukirakenteet (esim. budjetti).
Kuvaamme hankesuunnitelman keskeisiä kohtia yksinkertaisella puukuvauksella. Tarkastelemme hankesuunnitelman osia ja sitä, mitä kuhunkin osaan kirjoitetaan.
Hyvä hankesuunnitelma on kuin tarina, joka herättää lukijan mielenkiinnon. Tarina kantaa alusta loppuun, ja siitä käy ilmi, mitä tutkitaan, miten tutkitaan ja mitkä ovat odotetut tulokset. Lisäksi hyvä hankesuunnitelma vakuuttaa: kun hanke on kuvattu konkreettisesti, arvioijalle ei jää kysymyksiä sen toteutuksesta.
Lue lisää:
Isosävi, Johanna & Camilla Lindholm (2021). Väitöksen jälkeen: opas akateemiselle uralle. Helsinki: Art House. [Luku 3: Suunnittele tutkimushanke ja hae rahoitusta]
Kuuntele:
Väitöksen jälkeen -podcast. Jakso 3: Rahoituksen haku, vieraana Johanna Björkroth.
