Alkuvuosi on ollut monien uusienkin juttujen aikaa. Hallintotehtävissä alkuvuosi on vilkas, mutta muutakin on mahtunut mukaan!
Kirjoitusretriittiä ja pragmatiikan yhdistyksen vierailu
Vuosi alkoi perinteiseen tapaan kirjoitusryhmäni Pen Driversin kirjoitusretriitillä (yksi etä- ja yksi lähipäivä). Järjestän kolme kertaa vuodessa kirjoitusretriitin, joka sijoittuu lukukausien väliin (tammikuun alku, toukokuu ja elokuu). Lähipäivän olimme yliopiston päärakennuksessa ja saimme yliopiston tarjoamat kahvit.
Vuoden alkuun sijoittui myös kansainvälisen pragmatiikan yhdistyksen IPrAn vierailu Helsinkiin. Järjestin vierailun Minna Nevalan kanssa. Yhdistyksestä oli poikkeuksellisen iso delegaatio siirtymäkauden vuoksi. Alkuperäinen pääsihteeri Jef Verschueren ja sihteeri Ann Verhaert luopuvat tehtävistään 40 vuoden jälkeen. Uusi pääsihteeri on Mieke Vandenbroucke ja sihteerinä aloitti Olga Krasnoukhova.
Meillä on ilo ja kunnia järjestää seuraava IPrAn jättikonferenssi vuonna 2027 Helsingissä. IPrA tekee valmistelut huolellisesti, joten he katsastivat konferenssipaikan ja salit, hotellit ja suunnitellun illallispaikan. Järjestelyt ja paikat saivat paljon kehuja! Tästä on hyvä jatkaa kohti kesää 2027.
Valmisteluja uutta opsia varten ja hakemuksia
Tammi-helmikuu tuntui olevan hallinnollisten määräaikojen aikaa, ja aloitin vuoden alusta ranskan tieteenalavastuuhenkilönä. Olemme kokoustaneet tiimin kanssa säännöllisesti, sillä tehtävää on ollut paljon. Helsingin yliopistossa astuu syksyllä 20206 voimaan uusi opetussuunnitelma (ops), jota on jo vuoden verran suunniteltu.
Alkuvuonna piti tehdä vastaavuustaulukot siirtymäkaudelle ja syöttää ensi vuoden opetus exceleihin. Lisäksi olemme mukana valtakunnallisessa saksan, ranskan ja venäjän ristiinopiskeluverkossa (sarave), ja opetuksen suunnittelu ensi lukuvuodeksi tehtiin yhteistyössä alkuvuodesta.
Muitakin määräaikoja on riittänyt alkuvuonna. Hankehakemus lähti säätiölle ja mukaan mahtui myös yliopiston erittäin lyhyellä varoitusajalla (tyypillistä!) ilmoittama pienempi haku yhteistyökuvioihin. Kun lisäksi olin ottanut vastaan muutaman arviointitehtävän, niin määräaikoja alkuvuodesta riitti!
Perustyötä: opetus, ja tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Tutkimus ja opetus kuuluvat apulaisprofessorin työn ytimeen. Tutkimus on edennyt alkuvuonna suunnitelmien mukaisesti, ja pidän tarkasti kiinni kirjoitusajasta. Olen edistänyt useampaakin kirjoitushanketta.
Haasteitakin on ollut: yksi kirjoituskumppani meinasi jättäytyä pois, mutta jatkoi; toisessa hankkeessa kirjoituskumppani sitten todella lähtikin. Yksi hylkäyskin mahtui alkuvuoteen, kun lehtivalinta osoittautui vääräksi, mutta onneksi kielteinen päätös tuli nopeasti, reilussa kuukaudessa. Artikkeli kokeilee jo onneaan toisessa lehdessä. Uusiinkin juttuihin olen päässyt kiinni, kun olen alkanut työstää yhtä yhteisartikkelia viime kesänä kerätystä aineistosta Montrealista!
Tänä keväänä opetan Mari Wiklundin kanssa Puhutun kielen ja keskustelunanalyysin kurssin. Teimme pienen muutoksen kurssiin tälle vuodelle, jotta siitä tulisi entistä projektikeskeisempi. Tämä tarkoittaa sitä, että käymme teoriat ja perusteet läpi entistä tiivimmin kurssin alussa, jotta jää enemmän aikaa opiskelijoiden omille projektitöille ja niiden kehittämiselle.
Hauskin opetukseen – ja myös yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen – liittyvä hanke on ehdottomasti sometiimi! Löimme hynttyyt yhteen saksan (professori Leena Kolemainen) ja venäjän (yliopisto-opettaja Arja Kirvesmäki) kanssa ja rekrytoimme kuusi opiskelijaa tekemään somemarkkinointia opiskelijoiden äänellä: videoita kieltenopiskelijoiden arjesta, hauskoja opiskelijatapahtumia ja myyttien murtamista kieltenopiskelusta. Opiskelijat saavat opintopisteet esimerkiksi työharjoitteluun tai soveltavan projektityön kurssiin.
Haluamme tavoittaa uudella tilillä erityisesti lukiolaisia, jotka miettivät opiskelupaikan valintaa.Ota seurantaan kielet.hy Instagramissa ja Tiktokissa – ja kerro tilistä verkostollesi!
Kielten opiskelu kouluissa on romahtanut 2000-luvulla, eivätkä monet kunnat ole pitkään aikaan tarjonneet monipuolista kielivalikoimaa. Lisäksi voi esiintyä uskomuksia, joiden mukaan kieliä ei tarvitse tekoälyn aikakaudella enää osata. Teknisistä apuvälineistä huolimatta ihmisten välinen vuorovaikutus ei ole kadonnut mihinkään.
Esimerkkiä on näyttänyt kielitaitoinen presidenttimme Alexander Stubb, joka puhui tällä viikolla sujuvaa ranskaa Emmanuel Macronille valtiovierailulla Ranskassa. Cher Alexandre, cher Emmanuel – hyvien suhteiden rakentamiseen ja vaikuttamiseen tarvitaan vankkaa kielitaitoa sekä ymmärrystä kulttuurien välisistä kohtaamisista.
Otamme ranskan opintosuunnassa vastaan myös vierailijoita. Ranskan opettaja Hanna Sydänmaanlakka toi ranskan opiskelijansa vierailulle Lappeenrannan lukiosta.
Lappeenrannan lukiolaiset vierailulla ranskan opintosuunnassa.
Kohti neljättä periodia
Lukuvuotemme jakautuu neljään periodiin. Tällä viikolla päättyy kolmas periodi, jota seuraa opetuksen taukoviikko. Sitten jatketaan lukuvuotta neljännellä periodilla ja suunnataan kohti vappua, tuota suurta opiskelijoiden juhlaa!
