Tekoäly – yhteiskirjoittamisen uusi muoto?

Kirjassamme Yhteiskirjoittaminen – Vuorovedoin kirkkaaseen tekstiin (Isosävi & Lindholm 2025, Art House) käsittelemme myös yhteiskirjoittamisen uusia muotoja, joihin kuuluu tekoälyn mukaantulo tekstin tuottamisessa. Jos tekoäly on kirjoittanut osan tieteellisestä julkaisusta, voiko se olla tekijä? Millaista on tekoälyn vastuullinen käyttö?

Tekoäly ei voi olla tekijä

Vaikka tekoäly ehdittiin jo merkitä tekijäksi joihinkin tieteellisiin julkaisuihin, se ei voi olla tekijä. Syyt liittyvät tekijänoikeuksiin ja tutkimusetiikkaan. Tekoäly ei ole oikeushenkilö eikä se voi siis olla tekijänoikeuksien haltija. Vaikka tekoälyä pidetettäisiin tekijänä, se ei voi itse harjoittaa tekijänoikeuksia, kuten vaatia tekijyyttä.

Akateemisten tekstien julkaisu ei kuitenkaan riipu tekijänoikeuksista vaan siitä, tuoko kirjoittaja panoksensa akateemiseen maailmaan. Periaatteessa jos tieteellisen lehden toimittaja näkisi, että tekoälyn kirjoittama teksti toisi arvoa tutkimukselle, tekoälyn kirjoittama artikkeli voitaisiin julkaista. Arvostetut lehdet, kuten Nature ja Science, kielsivät tekoälyltä tekijyyden, koska tekoäly ei voi olla vastuussa tekstistä.

Vaikka tekoäly voi toimia apuvälineenä akateemisessa työssä ja sen käyttöä voidaan kuvata ja tunnustaa julkaisussa, se ei voi olla muodollinen tekijä. Akateemisen työn vastuulliset tekijät ovat aina ihmisiä, jotka voivat ottaa vastuun työn sisällöstä ja sen tieteellisestä laadusta.

Tekoälyn tuomia ongelmia ja ratkaisuja niihin

Seuraava kuvaus on tiivistelmä Mohammad Hosseinin ja työtovereiden (2023) pääkirjoituksesta (Accountability in Research), jossa he käsittelevät tekoälyn käytön ongelmia ja tarjoavat niihin ratkaisuja.

Ensimmäinen ongelma koskee sitä, että tekoäly tekee virheitä. Suuret kielimallit hallusinoivat ja ovat usein väärässä itseluottamuksestaan huolimatta. Ratkaisuna on, että tutkijat tarkistavat käsikirjoituksen
osion, joka on tuotettu tekoälyllä. Näin tutkijat voivat havaita tekoälyn tuottamat virheet ja väärät päätelmät.

Toiseksi tekoälyn käyttö nostaa kysymyksen vastuusta. Jos tekoälyn tuottama osio käsikirjoituksessa sisältää virheitä tai vääriä oletuksia, kirjoittajia on pidettävä vastuullisina. Tekoäly ei proaktiivisesti tuota tekstiä, vaan se synnyttää sen vastauksena kirjoittajien esittämiin kehotteisiin. Ratkaisuna on, että kirjoittajat vastaavat tekoälyn tuotttamien virheiden korjaamisesta ennen kuin käsikirjoitus julkaistaan.

Kolmanneksi tekoälyn käyttö tuo mukanaan kysymyksen läpinäkyvyydestä. Kirjoitusprosessiin osallistuminen on yleensä edellytys tekijyydelle. Ratkaisu läpinäkyvyyden ongelmaan on, että tekoälyn käyttö käsikirjoituksessa mainitaan avoimesti. Kirjoittajien on myös täsmennettävä, mikä osa tekstiä on tekoälyn kirjoittamana tai mikä on kirjoitettu yhdessä tekoälyn kanssa.

Neljänneksi tekoälyn myötä nousee esiin kysymys tiedon muuttumattomuudesta. Se koskee esimerkiksi kyselyitä, haastatteluja ja fokusryhmiä. Tekoälyä voidaan käyttää epäeettisesti luomaan keksittyjä katkelmia haastattelusta tai vastauksia kyselyyn. Aineiston väärentämisen mahdollisuus on toki ollut aina olemassa, mutta tekoäly on tehnyt tästä entistä helpompaa, koska kertomuksia voidaan luoda nopeasti muutaman kehotteen avulla. Ratkaisuna on, että tutkijat eivät käytä tekoälyä tuotttamaan keksittyä aineistoa tai väärentämään olemassa olevaa aineistoa.

Viidenneksi tutkimuseettiset ongelmat eivät liity pelkästään tekoälyn tuottamaan tekstiin, vaan tutkijat voivat käyttää tekoälyä tekemään alustavan kirjallisuuskatsauksen, etsimään lähteitä tai tekemään päätelmiä ajatuksistaan. Jotta tutkija ei syyllisty plagiointiin, hänen täytyy kertoa, millaista apua hän on saanut tekoälystä julkaisuunsa, vaikka hän ei olisi käyttänyt suoraan tekoälyn tuottamaa tekstiä.

Kuudenneksi tekoälyn käyttöön liittyvät haasteet eivät rajoitu pelkästään tekstin kirjoittamiseen vaan koskevat esimerkiksi tilastollisten ohjelmien käyttöä ja kuvien tuottamista. Vaikka pääkirjoituksessa keskitytäänkin tekstin tuottamiseen ja muokkaamiseen, siinä painotetaan, että kaikkien julkaisun sisältöön vaikuttavien ohjelmien käyttö on kuvatttava avoimesti. Avainsanoja tekoälyn käytössä ovat läpinäkyvyys ja vastuullisuus.

Lisätietoa aiheesta:

    Leave a Reply