Viime viikko oli kiireinen konferenssiviikko. Matkustin ensin Kielitieteen päiville Joensuuhun, sieltä takaisin Helsinkiin ja sitten Belgiaan pitämään kutsuesitelmää puhuttelukonferenssiin.
Kielitieteen päivät 2026
Kielitieteen päivillä (18.-20.5.2026) osallistuin parlamenttityöpajaan. Sen järjestäjinä toimivat Kirsi Sundberg, Jenni Räikkönen ja Eero Voutilainen. Työpaja keskittyi erityisesti parlamenttien videotallenteisiin ja keskustelupöytäkirjoihin kielentutkimuksen aineistona. Koko konferenssin teema oli tänä vuonna kielentutkimuksen erilaiset aineistot.
Pidin Eero Voutilaisen kanssa esitelmän, jonka otsikkona on Välihuutojen tutkiminen pöytäkirjojen avulla: vertailussa Suomen eduskunta, Ranskan Assemblée nationale ja Saksan Bundestag. Kerroimme johtamastani kansainvälisestä välihuutohankkeesta, jonka tuloksena on syntynyt neljä artikkelia (kolme on julkaistu ja yksi on hyväksytty). Pohdimme myös välihuutotutkimuksen haasteita. Koska välihuudot huudetaan mikrofonin ulkopuolelta, ne eivät välttämättä kuulu videolta, joten tutkimus nojautuu keskustelupöytäkirjoihin.
Työpajassa kuultiin esitelmiä monista parlamenteista. Esimerkiksi Jenni Räikkönen vertasi vastuuta Suomen eduskunnan ja Ison-Britannin parlamentin alahuoneen puheenvuoroissa. Janne Krögerin metapragmaattinen tutkimus kohdistui Saksan liittopäivien koronatoimidebatteihin. EGALGRAM-hankkeeni väitöskirjatutkija Krista Leipivaara puolestaan tarkasteli tasa-arvoiseen kielenkäyttöön liittyviä kieli-ideologioita Belgian, Ranskan ja Sveitsin parlamenteissa.
Vaikka en seuraavan matkani vuoksi ehtinyt osallistua kolmen päivän ajan konferenssiin, ehdin kuunnella muitakin esitelmiä. Työpaja Kieli ja valta – kielelliset keinot vallankäytössä, propagandassa ja manipulaatiossa (järjestäjät Sonja Dahlgren, Sami Honkasalo, Seppo Kittilä & Chingduang Yurayong) oli hyvin kiinnostava. Esimerkiksi Hanna Laitinen kertoi, miten Venäjällä uutisoitiin Suomen ja Ruotsin liittymisestä Natoon. Max Wahlströmin esitelmä puolestaan käsitteli ihmisten sosiaalisessa mediassa tekemiä vetoomusvideoita Venäjän hallinnolle.
Réflexions sur les formes d’adresse, UCLouvain
Joensuun jälkeen matkustin kutsuesitelmää pitämään Louvainin katoliseen yliopistoon Belgiaan. Tämä on ensimmäinen kerta, kun vierailin kyseisessä yliopistossa. Louvain-la-Neuven kaupunki on varsin viehättävä ja todellakin rakennettu yliopiston ympärille – yliopisto ilmeisesti myös edelleen omistaa maat. Kaikki on lähellä: yliopisto, rautatieasema ja hotelli.
Puhuttelukonferenssi Réflexions sur les formes d’adresse (20.-22.5.2026) oli monikielinen, ja esitelmiä pidettiin espanjaksi, ranskaksi ja englanniksi. Konferenssin järjestäjinä toimivat María Sampedro Mella ja Barbara De Cock.
En tuntenut etukäteen kaikkia osallistujia, ja osallistujia oli paljon nimenomaan Espanjasta. Oli hauskaa nähdä pitkästä aikaa yksi kansainvälisen puhutteluverkoston perustajajäsenistä, Bettina Kluge.
Kuulimme kiinnostavia esitelmiä esimerkiksi seksistisistä puhuttelumuodoista, tekoälyn käytöstä puhuttelumuotojen opettamisessa, puhuttelupronomien valinnasta belgialaisissa työhaastatteluissa, kaksikielisten ihmisten käyttämistä puhuttelumuodoista sekä puhuttelusta rautatieyhtiön asiakaspalvelussa Twitterissä
Kutsuesitelmäni kohdistui puhuttelumuotoihin parlamenttikeskusteluiden välihuudoissa Ranskassa, Saksassa ja Suomessa. Tutkimushankkeeni julkaisi aiheesta artikkelin vuonna 2025. Kontrastiivinen tarkastelu osoitti, että puhuttelukäytännöissä on sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Kunkin kulttuurin puhuttelukäytännöt vaikuttivat puhuttelumuotojen valitaan, mutta parlamenttikeskustelujen genre vaikutti yhtäläisyyksiin. Kaikista kielistä löydettiin kohteliaita puhuttelumuotoja, jotka olivat ristiriidassa välihuudon konfliktuaalisen luonteen kanssa (polirudeness).
Osallistuin myös Barbaran ja Marían vetämään paneelikeskusteluun, joka käsitteli valtasuhteita kansainvälisissä vuorovaikutustilanteissa. Osallistujina oli konferenssin plenaristeja, opiskelija ja etäyhteyden kautta kansainvälisten opintojen professori Mette Zølner Aarhusin yliopistosta Tanskasta. Keskustelimme paitsi käytännön kokemuksista esimerkiksi puhutteluista yliopistolla myös tutkimustuloksista. Kerroin myös meidän EGALGRAM-hankkeen vielä julkaisemattomista tuloksistamme.
Hergé-museo
Louvain-la-Neuvessa on hieno Hergé-museo, jossa voi tutustua sarjakuvataiteilija Hergén (Georges Remi) elämään ja taiteeseen. Museo on upea ja iso. Itselläni vierähti siellä kaksi ja puoli tuntia.
Hauskaa oli myös päästä mukaan kuvaan osaksi Tintin maailmaa!
